Aleksis Kivi: erinevus redaktsioonide vahel

Allikas: Vikitsitaadid
Eemaldatud sisu Lisatud sisu
Risto hot sir (arutelu | kaastöö)
Resümee puudub
Risto hot sir (arutelu | kaastöö)
PResümee puudub
79. rida: 79. rida:
* Kansa kuolematon asuu tällä saarel, / ijäisessä nuoruudessa onnen [[maa]]ssa, / kerikansa pieni, viaton ja kaunis.
* Kansa kuolematon asuu tällä saarel, / ijäisessä nuoruudessa onnen [[maa]]ssa, / kerikansa pieni, viaton ja kaunis.


* "Kappusivai!" sanoi Ryssä."
* "Kappusivai!" sanoi Ryssä.


* Kenenpä on vuoro lähteä nauriita varkaisiin?
* Kenenpä on vuoro lähteä nauriita varkaisiin?

Redaktsioon: 3. jaanuar 2019, kell 02:58

Aleksis Kivi (kodanikunimega Alexis Stenvall; 10. oktoober 1834, Uusimaa, Nurmijärvi kihelkond – 31. detsember 1872 Tuusula) oli soome kirjanik.

  • Aapo: "Ah, niin nuori ja niin paatunut!"
  • Aapo: "Missä on järkes?" Juhani: "Tässä visapäisessä halossa; katsos, nytpä se hiiskuu sanasen".
  • Aapo: "Mutta voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven".
  • Aapo: "Sillä rakkauden liekin virittää taivas, vaan ei ihmisen tuumat. Kerjuutyttö rakastuu kuninkaaseen, ruhtinatar rakastuu nokipoikaan aivan vimmatusti. Niin lentelee täällä ristiin rastiin rakkauden henki, ja sinä et tiedä, kusta hän tulee".
  • Aapo: ... "Tukkas seisoo pystyssä kuin takkuheinä'. Juhani: 'Anna seistä, anna seistä; se on juuri se tavallinen ja oikea jussin-tukka".
  • Anteeksi, anteeksi, kunnes ohdake ja rikkaruoho voittaa nisun.
  • Ei maassa eikä taivaassa ole paikkaa niin rakasta kuin se, jossa synnyimme ja kasvoimme ja jonka tantereilla pieninä piimäpartaisina piehtaroitselimme.
  • Elämä, nuoren miehen elämä on juuri niinkuin kaikuva, kohiseva nummi.
  • En taivasta / Mä tahdo, en yötä Gehennan.
  • Fuchs: "Me olemme siis ..." Gilbert. "Keskellä leukoja sen suuren traakin; se kohta meidät nielee mahaansa, täys laava-virtaa, joka kuumuudesta rymisee".
  • Tutki parhaita kirjailijoita siten avartaaksesi mielikuvituksesi piiriä.
  • Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee.
  • Eero: "Juho, miksi irvistät ja väännät silmiäs kuin härkä penkissä?"
  • Ennen nyrkki pystyssä ja suu mytyssä himojamme vastaan sotaa käytiin, ja rautaa kasvoi miehen mieleen, mutta tällä suvulla ei ole tahdon voimaa, vaan tanssii se halujensa pillin mukaan.
  • Esko: "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeuksiin ylös."
  • Hiljaisuus on kuoleman heimoa.
  • Häntä katsahdellen matkan päästä / Uneksuen seison mä, / Autuaaksi tuntuu tämä hetki, / Tuskalliseks tuntuu se; / Povi polttaa, aatos harhaileevi, / Hämäryys ja valo vaihtelee."
  • Ihminen on poiskadonnut lammas. Mutta yksi naukki, hyvä kanttoori, ei tee pahaa, vaan antaapa meille uusia voimia.
  • Ja te tiedätte, mikä kruunun kone meitä vartoo.
  • Ja torvi soi, / Ja trumpu pauhaa, / Ja kumisee kultanen kangas, / Kosk' Tuonelan enkeli niittää.
  • Ja täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.
  • Jaa, kaiketi ehdit sinä korkean ijän, minä tiedän sen, sillä ensimmäinen sana, jonka lasna ulos suustasi sopersit, oli "leipää".
  • Jaa, kanttoori; ihmissuvun tyhmyys on suuri ja ympäri maata mainittu asia.
  • Jos se ilkeä saatana, joka käy ja nuuskii ympärillämme aina tuomiopäivään asti, jos hän, sanon minä, niin riiviöön mun saattais, että sokeudessani toista naista suutelisin, niin lyö mua vast' kuonoa, lyö mua vast' kuonoa, Kreeta, että hampaat kidassani kalisevat.
  • Juhani: "Eikö kenkään meistä osaa ulkoa yhtään ainoata rukousta. Lukekaat, armaat veljet, hellittäkäät Herran nimessä mitä vaan muistatte, mitä vaan päähän pistää, ilman yhtään sovittelemista raamatunkappaletta ainetta myöten. Lukekaat vaikka hätäkasteesta, veljet armaat".
  • Juhani: "Lakki päästäs kun syöt, sinä kokkare".
  • Juhani: "Mutta sanonpa kerran vielä: papit ja virkamiehet kirjoinensa ja protokollinensa ovat ihmisen häijyt henget".
  • Juhani: "Niin! Paltamon kalakukko, näetkös, jossa kissa, karvainen kissa on moskana sisällä".
  • Juhani: "Nuoren miehen naimattoman elämä on tanssia. Eikös niin, Timo?" Timo: "Hi, hi, hi!".
  • Juhani: "Onko se rikos, että on minulla niin kova pää?"
  • Juhani: "Paljas mies, niin olen kuullut, on talvella sudelle kovin mieluisa paisti".
  • Juhani: "Saunaton talo ei käy laatuun sekä kylpemisen että emännän ja muonamiesten muijien lasten-saamisen tähden. Niin, röyhäävä sauna, haukkuva halli, kiekuva kukko ja naukuva kissa, nehän ne oivan talon tunnusmerkkejä ovat".
  • Juhani: "Tanssikaamme ryssää; siinä olen minä juuri mekkari. Katsokaas!"
  • Juhani. "Tosin tehdään täällä syntiä, sitä ei taida kieltää, mutta kylläpä täällä syntistäkin oikein suolassa ja pippurissa keitetään".
  • Juhani: "Venlan rukki pörrää siellä kuin iloinen sontiainen kesäiltana, ennustaen poutaa".
  • Juhani: "Voi veikkoseni! Luulenpa että haastelisit vähän toisin, jos hieman enemmin olisit katsellut ympärilles tässä maailmassa, jos esimerkiksi olisit käynyt Turun kaupungissa".
  • Juhani: "Älä rakas veljeni, saata tulilunttua kanuunan vänkypannuihin, nimittäin näihin kahteen korvaani, sitä älä tee!"
  • Kaikki tässä musiikista juttelis', vaikk'ei ymmärrä konstin päälle enemmän kuin porsas hopealusikan.
  • Kansa kuolematon asuu tällä saarel, / ijäisessä nuoruudessa onnen maassa, / kerikansa pieni, viaton ja kaunis.
  • "Kappusivai!" sanoi Ryssä.
  • Kenenpä on vuoro lähteä nauriita varkaisiin?
  • Kerjäläinen on kuin ruismato, jota ei löytyisi , jos vaan jokainen, joka ottaa itsellensä ämmän ja laittelee lapsinulikkoja tähän maailmaan, pitäisi virastansa vaarin eikä hyppelisi sinne ja tänne, niinkuin ketun edessä nuori rengassilmäinen jänis.
  • Kerran ransistuu ja loppuu tämä maailmakin, saati syntinen ihmisparka. Aika tasii meitä kaikkia.
  • Kuule varoitukseni: koston tuumat aivostasi poista; melkein aina työtänsä kostaja katuu, mutta katumuksensa on myöhä.

Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989

Vikipeedias leidub artikkel