Kanta-Häme vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Kanta-Häme on maakond Soomes.

   Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja)
   Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela)
   Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi)
   Alku tappaa. (Tammela)
   Anna pahalle paljo valtaa ja vähä kunniaa! (Hattula)
   Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi)
   Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja)
   Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi)
   Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme)
   Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila)
   Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula)
   Ei Jumala o kiirutta luannu. (Vanaja)
   Ei kaikkien kaunis o yhtä kaunis. (Hattula)
   Ei muija ennen miähees luantoo tunne, ennenkö on tynnyrin sualaa sen leipään käyttänny. (Vanaja)
   Ei muijan väliä o kun on kokoo ja näköö, kyllä kirvesvarsi tapoja antaa. (Hattula)
   Ei nualeminen vattaa täytä. (Hattula)
   Ei o uskomist Eskoo, sillon se pahan tekee kun nauraa. (Loppi)
   Ei pirot parane, jollei vieraat vähene. (Tammela)
   Ei rahattoman kaupasta eikä jyvättömän myllyynmenosta. (Hausjärvi)
   Ei rikas jollei nuuka. (Tammela)
   Ei rumuus tartu. (Forssa)
   Ei se nää joka nai, eikä usko kun puhutaan. (Tuulos)
   Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula)
   Ei tartte viinaa Viroon viedä. (Hämeenlinna)
   Ei yksi pääskynen suvea tuo. (Hausjärvi)
   Elä itse ja anna toisten elää. (Loppi)
   Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi)
   Enempi lika haisee, mitä enempi sit liikuttaa. (Hausjärvi)
   Halla hanhin siiven alla, lumi luikon perseesä. (Tammela)
   Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela)
   Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi)
   Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa)
   Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola)
   Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho)
   Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi)
   Häihin mennään häviöks taikka häppeeks. (Tammela)
   Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho)
   Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi)
   Jos Luoja olis ihmisestä tupakoittian luonu, olis sillä korsteeni pääsä. (Forssa)
   Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi)
   Kettukin kenkirajoja joulukseen kokoo. (Hausjärvi)
   Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi)
   Kiusa on piänestä hyvää. (Hämeenlinna)
   Ku mennee käskemätä häihi, saa mennä lusikata syömään. (Forssa)
   Kukko laulaa niinku ruakitaan. (Loppi)
   Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi)
   Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela)
	
   Kun on paikka paikan pääl, niin on markka markan pääl. (Hausjärvi)
   Kun paitahihasilla halkoja hakataan, niin turkki yllä toukoja tehlään. (Hauho)
   Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi)
   Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula)
   Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko)
   Kyllä kettuki kerran satimeen jää. (Forssa)
   Kyllä köyhyyres ain tyätä on. (Loppi)
   Kyllä tauti pian tullee, muttei pysy kauvan. (Tammela)
   Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi)
   Lahja on lupauski. (Loppi)
   Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi)
   Laiska tyäs huomiseen lykkää. (Loppi)
   Lapset on lapsia nin kauan kun niitä tiällä käytetään ja tiänviäret näytetään. (Vanaja)
   Likanokasta tulee mies, muttei turhasta poraajasta. (Tammela)
   Likkoja nailaan niinkuin hautaperunoita syölään. (Lammi)
   Lunta hanhen siiven alla, talvi joutsenen takissa. (Hauho)
   Mies se on hävinnytkin. (Hämeenlinnan pit.)
   Miks musta pesten tulee? (Forssa)
   Minkä koski tuo, sen virta vie. (Tammela)
   Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt. (Lammi)
   Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää. (Hämeenlinna)
   Nuori miäs naimaton, sukaton ja pairaton. (Hämeenlinna)
   Nuuka omaas pitää, hullun eväs ensin syärään. (Loppi)
   Nälkä riiran taloon tua. (Loppi)
   Oma apu paras apu. (Hämeenlinna)
   Onnellaas miäs sotaa käy. (Loppi)
   Oppi hyvistä, pelko pahoista. (Loppi)
   Parempi kerrassaan kuolla kuin iän kaiken kitua. (Renko)
   Parittain on virsukkin penkin alla. (Forssa)
   Penni on pennin velii. (Loppi)
   Pennisä tuhanten alku. (Tammela)
   Pesten musta lähtee. (Humppila)
   Pilkka vaivasen pirost, nauru köyhän kuolemast. (Loppi)
   Pitk on mailman sivu. (Hattula)
   Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi)
   Pouta on paras heinämies. (Renko)
   Pouta puolet jättää, sade kaikki vie. (Loppi)
   Puhujen asiat selkenee. (Tammela)
   Päästään matokin kuolee. (Hämeenlinna)
   Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho)
   Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. (Hausjärvi)
   Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. (Hausjärvi)
   Rehellisyys maan perii. (Renko)
   Renkipoika ja rohtiminen paita kestävät. (Hämeenlinna)
   Revontulet tietävät pakkasta. (Humppila)
   Rienten riihelle, rienten paskalle. (Lammi)
   Ruma on susi pärevalkeella. (Loppi)
   Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy. (Hattula)
   Sika lihavast hyvä on, mut ei piika. (Loppi)
   Silakkaa en syä enkä renkiä riiaa. (Hausjärvi)
   Sitä enemmän sonta haisee, kun sitä pöyhii. (Tammela)
   Suala maun antaa, suala maun ottaa. (Tammela)
   Suu on viisas pimeessäkin. (Hämeenlinna)
   Suutari pysyköön lestissään. (Tammela)
   Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko)
   Tyrttyy sikakin yhteen ruokaan. (Tammela)
   Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos)
   Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa)
   Viina on parran sontaa. (Renko)
   Älä nualase, ennenkun tipahtaa! (Jokioinen)
   Äyri ämmällä rahaa eikä senkään tilaa. (Loppi)
  • Kansanrunousarkisto