Kymenlaakso vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Kymenlaakso on Soome maakond Soome lahe kaldal.

   Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti)
   Aika haavat parantaa. (Iitti)
   Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti)
   Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski)
   Arka henkees pitää. (Anjala)
   Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi)
   Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti)
   Ei hullui herroks panna. (Elimäki)
   Ei hätä huulost paran. (Iitti)
   Ei kerskaten taivahah mennä. (Iitti)
   Ei löyly säkkih kelpaa. (Iitti)
   Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi. (Elimäki)
   Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala)
   Ei orast laarih panna. (Elimäki)
   Ei pyystä ol pereh jakaa. (Elimäki)
   Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki)
   Ei se nai, joka narrata meinaa. (Iitti)
   Ei siin luut lusahla, missä läski läisähtää. (Elimäki)
   Ei suolanen maalta aja. (Virolahti)
   Ei tekemätä mitäh saa. (Iitti)
   Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti)
   Ei virsu ole laiskan kenkä. (Elimäki)
   Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala)
   Eihän norja taitu eikä visu väsy. (Anjala)
   Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti)
   Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola)
   Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti)
   Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki)
   Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti)
   Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala)
   Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka)
   Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala)
   Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala)
   Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti)
   Iso lehmä ei muistakkah vaskan olleleh. (Iitti)
   Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala)
   Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti)
   Joll on sulhain, sill on suru, joll on laps, sill on kaks. (Elimäki)
   Jos ei tul sukuheh, niin tulee sikahah. (Elimäki)
   Kaali lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee. (Anjala)
   Katajain seiväs ja haapain ailas kestää miähen kans yhtä kauvan. (Elimäki)
   Keitä munnaa, et saa liäntä, neuvo hulluu, et saa miältä. (Anjala)
   Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta. (Virolahti)
   Kesällä ei kerkiä eikä talvella tarkene. (Kuusankoski)
   Kiiskiss on kalaa ja vossass on rahaa. (Iitti)
   Kohtuus on aina hyvä. (Iitti)
   Koirat sotii, koirat sopii. (Virolahti)
   Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti)
   Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo. (Iitti)
   Kukko laulaa saetta iltapäivällä. (Virolahti)
   Kun piika viheltää, niin piru nauraa. (Kymi)
   Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti)
   Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki)
   Kyl talo vaivaseh ruakkii. (Elimäki)
   Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti)
   Kyllä virsuilla viikon marssii, kun joka päivä parsii. (Kuusankoski)
   Kylmä viljan kasvattaa, lämmin terän tekee. (Sippola)
   Köyhyys on viisauden lähde. (Virolahti)
   Köyhyys tekee miehen kelmiks. (Iitti)
   Leipähän sotaväeskih ruokkii. (Iitti)
   Leipää ne on murusetkin. (Kuusankoski)
   Loisen kanall ei tarvis olla noukkaa. (Jaala)
   Loppuhaa pitkästkii virrest tulee. (Kymi)
   Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi)
   Nuaruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. (Anjala)
   Olutta on ohran lako. (Jaala)
   Oma vikapussi on takana, toisen eissä. (Kymi)
   Onhan niit miehii ja miesparkoi. (Anjala)
   Onni antaa otuksen. (Kymi)
   Oppinnu oluven juop, vaan oppimatoin oksentaa. (Anjala)
   Paha sää solan estää, mut pahoi muijii ei estä mikään. (Elimäki)
   Parempi karttaa kun katua. (Iitti)
   Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala)
   Pennist raha räknätäh. (Elimäki)
   Pennist se markka alkaa. (Jaala)
   Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki)
   Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti)
   Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti)
   Pimeällä on korvat ja laajalla silmät. (Kuusankoski)
   Pojas on puolen turvaa, vävyst on vähäsen, tyhjä turva tyttärest. (Elimäki)
   Päästä neittä kattotah, jaloist jaloo miästä. (Elimäki)
   Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia lihalla. (Kuusankoski)
   Selälläh on selvä kuu, kylelläh on kypäräkuu. (Elimäki)
   Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman. (Jaala)
   Siian pää, sianpää; hauvin pää, halonpää; lahnan pää, lampaan pää. (Jaala)
   Siin sus, mis sutta mainitah. (Valkeala)
   Sukua sisaren poika, tädin poika heimolainen. (Virolahti)
   Suu on lapsen aitta. (Kuusankoski)
   Suussa ompi köyhän aitta. (Virolahti)
   Särki kurun alkaa, särki kurun lopettaa. (Hamina)
   Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala)
   Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki)
   Yritys miestä maksaa. (Anjala)
   Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen. (Iitti)
  • Kansanrunousarkisto