Lõuna-Karjala vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Lõuna-Karjala on maakond Soomes.

   Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala)
   Ainaha rikka on lentävän nokassa. (Lappee)
   Aita se on risuinenkin aita. (Lappee)
   Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi)
   Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale)
   Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta)
   Ei henki hiettä lähde. (Parikkala)
   Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari)
   Ei köyhyys koukkuun vedä, vilu ja nälkä sen tekee. (Ruokolahti)
   Ei lintukaan lennä, ennen kuin siivet täydellensä kantavat. (Lappeenranta)
   Ei Luoja oo kettää korkeista ajatuksista kieltänt. (Saari)
   Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks. (Lappeenranta)
   Ei pimeältä silmä puhkea eikä hämärältä jalka taitu. (Uukuniemi)
   Ei ruusua ilman piikkiä. (Luumäki)
   Ei sika koskaa syönnöksijää maksa. (Savitaipale)
   Ei sota yhtä kaada. (Lappee)
   Ei vittu vetäin parane. (Lemi)
   Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno)
   Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala)
   Ensin on heinällä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi)
   Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi)
   Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala)
   Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi)
   Haastain asiat selvenee. (Lemi)
   Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana. (Savitaipale)
   Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala)
   Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala)
   Harvoha sokija lusikkaa lihapalanen sattuu. (Savitaipale)
   Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi)
   Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale)
   Herroiksha elämä pitää vaik päivää vähemmä. (Savitaipale)
   Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala)
   Kenen hepo hetteessä, sen käsi alinna. (Uukuniemi)
   Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta)
   Kerrallaha laiska isseese tappaa. (Lappee)
   Kiiskistä hyvän liemen suap, mutta lihalla ei tie mittää. (Saari)
   Kirkkokarjasta ei ole kotihyötyvä. (Taipalsaari)
   Kokenut onnensa tietää. (Parikkala)
   Kolome ol kovvoa päeveä vuoessa: valtionmaksu, siantappu ja kylänluku. (Taipalsaari)
   Korppi jos pääsis kuninkaaksi, niin kellään ei olis silmää. (Lappeenranta)
   Kuka o mieltä vaijaa, se o paljooki vaijaa. (Joutseno)
   Kun et vaali koiraa, niin vaali varasta! (Lappee)
   Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta)
   Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi)
   Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale)
   Kylkehen kyläinen syönti. (Lappeenranta)
   Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee)
   Kyllä on aikaa köllötellä Annan päivän aikana. (Parikkala)
   Kyllä se reki varsan viisaa. (Uukuniemi)
   Liassaha se sikakii kasvaa, mut läskinnähä se syyvää. (Joutseno)
   Lunta jouhtenen jälelle, halla hanhin varpahille. (Parikkala)
   Lustist käi luteillekiin, kun tupa paloi. (Lemi)
   Luu lähelt o liha makkeinta. (Savitaipale)
   Matala kynnys on kotoa lähtiä, mutta korkia takasii tulla. (Lappee)
   Miniäksi ei pidä meinata, jos ei karitsan kaulaa keritse ja housua paikkaa. (Uukuniemi)
   Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi)
   Mitä mies kesällä kokoaa, sen akka talvella sylissä kantaa. (Lappeenranta)
   Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee)
   Musta pilvi hirvittää, savenharmaa sattaa. (Lappeenranta)
   Naapuri tyttären naittaa, kekäle kattilan keittää. (Lappeenranta)
   Nuorena herrana, vanhana narrina. (Parikkala)
   Nuoskallaha koirakii jalkoi palentaa. (Joutseno)
   Ois ain kesä ja heluntak ja naapuris häät! (Joutseno)
   Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee)
   Omansa on orjan vaivat. (Uukuniemi)
   Onhan pillu köyhälläkin. (Savitaipale)
   Onks harmi hyvvää, murhe makiaa? (Lappeenranta)
   Opissa aika kuluu. (Parikkala)
   Paremp enemp ku vähemp. (Savitaipale)
   Pere ei elä peukalol. (Joutseno)
   Perjantaina eivät kävele kuin herrat ja huorat. (Parikkala)
   Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi)
   Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari)
   Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno)
   Poutiiks kuu kehhii, satteeks päivä säärii. (Ylämaa)
   Raha se on joka jyllää. (Lappee)
   Rahasta se käyp, jos ruuna aitoo kuataa. (Saari)
   Raukkauvessaa se hevonenkii potkii. (Parikkala)
   Rikkaat maata riitelöö, köyhät unta kiittelöö. (Lappee)
   Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale)
   Se onkin erikseen, kun akat tanssii. (Parikkala)
   Seppä rauvan takuo, mut Jumala terän tekyö. (Savitaipale)
   Siin mies, mis mainitaan. (Savitaipale)
   Sika ja seppä saa vanhasta uuen. (Lauritsala)
   Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala)
   Suomalainen ei usko, kun se katsoo silmällä, vaan sen pitää koittaa kouralla. (Lemi)
   Suora tiehä suuhun mänyö. (Savitaipale)
   Suutari akall eij oo kenkii, nikkari akall eij oo sänkyy, sepä akal eij oo veistä. (Joutseno)
   Talo tietää tauksese, vieras ei tiijä ko euksese. (Rautjärvi)
   Tauvist ei peäse muute ko potemal. (Joutseno)
   Toista toisel saap, pierul pärehalkoo. (Joutseno)
   Vie se halla huuleltakin. (Lappee)
   Yks suu kullai. (Lemi)
   Älä luule lukkari, että pappi laulaa. (Savitaipale)
  • Kansanrunousarkisto