Lõuna-Pohjanmaa vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Lõuna-Pohjanmaa on maakond Soomes.

Vaada ka Ähtäri vanasõnad

   Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava)
   Ahkera kaikki voittaa. (Teuva)
   Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva)
   Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä)
   Aika on rahaa. (Lehtimäki)
   Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi)
   Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua)
   Aina ahne köyhä on. (Soini)
   Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki)
   Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki)
   Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus)
   Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä)
   Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi)
   Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi)
   Akka mies aseeton. (Kurikka)
   Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa)
   Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki)
   Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri)
   Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro)
   Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia)
   Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi)
   Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro)
   Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro)
   Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva)
   Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa)
   Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia)
   Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini)
   Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)
   Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä)
   Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia)
   Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa. (Ilmajoki)
   Ei kaikki miehiä oo, vaikka niill onki housut jalaas. (Ilmajoki)
   Ei kukaan mitään löyrä, jos ei kukaa mitää purota. (Laihia)
   Ei käy muija silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei mies aja häriällä. (Jalasjärvi)
   Ei matkoosa rikastu, mutta viisastuu. (Vöyri)
   Ei mies hukkaan huilaa, ku ei se koko päivää huilaa. (Alajärvi)
   Ei miestä tikulla tapeta. (Kauhajoki)
   Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia)
   Ei niin rikasta, ettei apua tarvitse. (Isojoki)
   Ei nuukoollen oo uskottu sarvia. (Laihia)
   Ei oo kärppä kädes, kun son pinon raos. (Kauhajoki)
   Ei oo miäs eikä mikää, jok ei osaa nimiänsä kirjoottaa ja yhtä polska pelata. (Laihia)
   Ei oo niinpäin piiputkaan, jotta niistä viinaa tulis. (Peräseinäjoki)
   Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva)
   Ei oo pakkua mualle kun paskalle. (Seinäjoki)
   Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä)
   Ei pijä mennä pirun kanssa rokkariihelle. (Ähtäri)
   Ei pirä toisen käskyllä päätänsä piihin lyärä. (Laihia)
   Ei pitkä mies oo kun hurstin hukka ja hautuumaan haaska. (Kauhajoki)
   Ei poika tarvitte viinaa eikä varsa kauroja. (Isokyrö)
   Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki)
   Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki)
   Ei saa olla nolo noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi)
   Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki)
   Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva)
   Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki)
   Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi)
   Ei siitä ole kauvan paha olla, kun paljon syö. (Ylihärmä)
   Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva)
   Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus)
   Ei sonni niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia)
   Ei soo tiällä, jok on tallella. (Isokyrö)
   Ei suu ole rahasta eikä pillu kullasta. (Ylihärmä)
   Ei suutari maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki)
   Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro)
   Ei tarvita torpis tervaa, ei sit oo kaikis talooskaan. (Isokyrö)
   Ei tautikaan tyhjästä ota. (Lehtimäki)
   Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö)
   Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki)
   Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva)
   Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia)
   Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia)
   Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi)
   Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri)
   Eipähän piru kellolehmääsä ensi vie. (Ähtäri)
   Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka)
   Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava)
   Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki)
   En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä)
   Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini)
   Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane)
   Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva)
   Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö)
   Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi)
   Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava)
   Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka)
   Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri)
   Friioos niin kauan kun flikka kestää, piroos niin kauan kun nisua piisaa. (Lapväärti)
   Haista ennenkun maistat. (Isokyrö)
   Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia)
   Hallan perästä saret. (Isokyrö)
   Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro)
   Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä)
   Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia)
   Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi)
   Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä)
   Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki)
   Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki)
   Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava)
   Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä)
   Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä)
   Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro)
   Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki)
   Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki)
   Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua)
   Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki)
   Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia)
   Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua)
   Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä)
   Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti)
   Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava)
   Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava)
   Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki)
   Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia)
   Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo)
   Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia)
   Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava)
   Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki)
   Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi)
   Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia)
   Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia)
   Hätäkö hylkehen meres. (Teuva)
   Iloonen luanto on paree kun hurstipaita. (Isokyrö)
   Isoo pää ja harvas korvia. (Jalasjärvi)
   Isoolla miehellä on isoot housut. (Lapväärti)
   Isootellahan sitä paitaasellansakki. (Peräseinäjoki)
   Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki)
   Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki)
   Itkis mustalaispoikaki ku pääsis alakuhun. (Alavus)
   Itte nai, itte nauttii. (Alavus)
   Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane)
   Joka pian uskoo, se pian petetähän. (Peräseinäjoki)
   Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö)
   Joll ei oo venettä, sill ei oo vethen osaa. (Laihia)
   Jonsei sika syä, niin kyllähän piika syää. (Nurmo)
   Jos ei sauna ja pikiöljy auta, niin se on kuolemaksi. (Ylistaro)
   Jos nai köyhän, saapi nöyrän. (Soini)
   Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä)
   Jota selkä suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri)
   Jumala taivaassa, katteini laivassa. (Ähtäri)
   Kaffin ääres asiat seleviää. (Lapväärti)
   Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi)
   Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro)
   Kaikki ei mahu keskelle kylää eikä kirkon juurelle. (Ähtäri)
   Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö)
   Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki)
   Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö)
   Kantokin kaunis on, kun se kaunistetahan. (Ilmajoki)
   Katso sukuhun, kun naimaan menet. (Lehtimäki)
   Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva)
   Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia)
   Kesällä syövät hyttyset, talvella palelevat hyppyset. (Isojoki)
   Kiljahti se köyhyys, kun se meiltä lähti. (Peräseinäjoki)
   Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi)
   Kiusaa soon pikkukiusakin. (Laihia)
   Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä. (Kauhava)
   Kiärtäköhön jolla ei oo venestä. (Härmä)
   Kohtuullisen kurin kissikin tarvittoo. (Ylistaro)
   Koiran virka, vaan miehen reikä. (Lappajärvi)
   Koiran voitto soon ensimmäänen. (Laihia)
   Kolme kovaa sanaa: Härmä, kirves ja perkele. (Härmä)
   Komiaa olla pitää, vaikka eläis sitte päivää vähemmän. (Kurikka)
   Kompura olis hyvä hevoonen, kun se vaan pysyys pystys. (Kuortane)
   Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki)
   Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia? (Laihia)
   Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki)
   Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka)
   Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä)
   Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)
   Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi)
   Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki)
   Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia)
   Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia)
   Kun on hyvin kuusenkäpyjä, niin tuloo hyvin rukihia. (Ylihärmä)
   Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi. (Alajärvi)
   Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva)
   Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro)
   Kun syö kaalia, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia)
   Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (Lehtimäki)
   Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (Kurikka)
   Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää. (Lehtimäki)
   Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki)
   Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi)
   Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki)
   Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki)
   Kyllä mies ryypyn väärtti on. (Jurva)
   Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri)
   Kyllä nukkuvalla unia on. (Ylihärmä)
   Kyllä nuorena ja vanhana aina aikaan tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan. (Laihia)
   Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo)
   Kyllä pata hätänsä sammuttaa. (Lehtimäki)
   Kyllä pirukin omaasa nuolasoo. (Lappajärvi)
   Kyllä pyhäksi aina paranee. (Isokyrö)
   Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki)
   Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki)
   Kyllä se on pillun vales, että kullis on luuta. (Lehtimäki)
   Kyllä sen kärsii, mitä täi järsii. (Laihia)
   Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri)
   Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia)
   Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki)
   Kyllä uuni leivän kruusaa. (Laihia)
   Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia)
   Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin. (Ylistaro)
   Kysy tuata, söiskö paimen puurua. (Laihia)
   Käret on huanot tamppooroskat. (Laihia)
   Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä)
   Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki)
   Lauvantaipäivä, poikamies ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi)
   Leipä loppuu, eikä lapset syä puurua. (Ylihärmä)
   Leipä saa muuttua muttei puuttua. (Kurikka)
   Lintua linnun matokin. (Teuva)
   Lompsasta seisoo, jos polle aitaa kaataa. (Vimpeli)
   Lupa hyvä, anto parempi. (Lehtimäki)
   Luu lihasta ja hoikka paikka makkarasta on miniän osa. (Ylistaro)
   Luulo on valheen kranni. (Kauhava)
   Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä. (Töysä)
   Luvates menöö aika. (Ylihärmä)
   Matkhan lähties pahin on. (Laihia)
   Miehen kirjoihin pääsee, kun seipään käsissään terottaa, leivän peukaloitten varassa taittaa. (Jalasjärvi)
   Miekka miestä myöre. (Vöyri)
   Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus)
   Mielen vähyys vattan rikkoo. (Seinäjoki)
   Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi)
   Mikä lehmän ajatukset tiätää. (Laihia)
   Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi)
   Millä täi jäpii. (Teuva)
   Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki)
   Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro)
   Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia)
   Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki)
   Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö)
   Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane)
   Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö)
   Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa. (Ähtäri)
   Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri)
   Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua)
   Miäs taloosta ja parahista kaksi. (Alavus)
   Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva)
   Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä. (Isokyrö)
   Murheena hyvä pala säästössä. (Soini)
   Musta miäs on luja miäs. (Nurmo)
   Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva)
 
   Mustas pannus tuloo yhtä hyvää kaffia kun kirkhaskin. (Härmä)
   Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua)
   Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä. (Kuortane)
   Myllyyn pitää, käräjille jos käsketään, kirkkoon kun tahtoo. (Ähtäri)
   Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia)
   Nahka se on joka narajaa, eikä huono suutari. (Seinäjoki)
   Nahkaa se on rajakin. (Ähtäri)
   Nais- ja miesväki on parasta tyäväkiä. (Isokyrö)
   Nauraa nikkari oksalle. (Vimpeli)
   Naurava nauraa omalla puallansakin. (Laihia)
   Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi)
   Niin kauan oppii kun elää. (Ilmajoki)
   Niin on miniänä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi)
   Noloot päähänsä lyää. (Laihia)
   Nuoret riehuu, vanhat vakavina seisoo. (Lehtimäki)
   Nuorna oppia pitää, vaaditahan sitä vanhanakin. (Teuva)
   Nälkäiset koirat pahite haukkuvat. (Ylihärmä)
   Näössä se on varsan väkevyys. (Nurmo)
   Oikeus soon joka voittaa. (Lapua)
   Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi)
   Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva)
   Oma nenä lähiti. (Laihia)
   Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki)
   Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava)
   Omallasa on hyvä ajaa. (Ilmajoki)
 
   Ominsa on hyvä elää. (Isojoki)
   On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi)
   On nimiä jos on vaariakin. (Lappajärvi)
   Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo)
   Onneksi oinaslammas, häviöksi härkäkarja. (Teuva)
   Onni se on joka rotii ja raha joka konteeraa. (Jalasjärvi)
   Onni son ku linnu saa. (Ilmajoki)
   Oppien papiksikin tulhan. (Laihia)
   Paha saaha vanhaa koiraa istumaan. (Evijärvi)
   Paimen saa syärä joka mättähällä. (Ylihärmä)
   Paimenell on kurjat päivät, vaikk on voita askis. (Laihia)
   Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki)
   Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri)
   Pantu pysyy ja lyäty seisoo. (Isokyrö)
   Papin lapsista ei tuu ihimisiä, eikä myllärin lehemät menesty. (Kauhava)
   Paree isän ohoraanen kun viaras rukihinen. (Isokyrö)
   Paree leski ja fläski kun poika ja silakka. (Härmä)
   Paree on lippo kun onki. (Alavus)
   Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja. (Ilmajoki)
   Pareet on huria luonto kun pummuliset kesävaatteet. (Kurikka)
   Paska lapsen patja. (Vimpeli)
   Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi)
   Penni on markan pohja. (Laihia)
   Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia)
   Pian pikku virret on veisattu. (Laihia)
   Piaru on paskan kranni. (Isokyrö)
   Pimees on kaikki yhtä komeeta. (Ylistaro)
   Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi)
   Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle. (Vähäkyrö)
   Pois pirut pajasta, kyllä seppä itte takoo. (Lapua)
   Pois poiat kapakasta kun viina mairolta maistuu. (Kauhava)
   Poutia kuu kehii. (Lapväärti)
   Punanen kauas loistaa, mut musta kaikki voittaa. (Soini)
   Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä)
   Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri)
   Puuro miehen tiellä pitää, velli ojaan kaataa. (Evijärvi)
   Päätä juttu kaipajaa. (Teuva)
   Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua)
   Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri)
   Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä)
   Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia)
   Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki)
   Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi)
   Rahalla saa vaikka rupia perseeseensä. (Lehtimäki)
   Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri)
   Rahattoman kauppa on kallis. (Soini)
   Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus)
   Rikas ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta köyhä on aina nöyrä. (Soini)
   Ruis, mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran. (Nurmo)
   Rukhinen leipä ja ohraanen puuro, ne on parasta. (Ylihärmä)
   Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas. (Isokyrö)
   Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella. (Kauhava)
   Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia. (Isokyrö)
   Ruuhestaan sikaki unta näköö. (Alajärvi)
   Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö)
   Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko. (Lappajärvi)
   Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki)
   Sakia on köyhän makiaa. (Jalasjärvi)
   Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli)
   Sauna köyhän apteeki. (Teuva)
   Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi)
   Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti)
   Se klasin maksaa, joka sen särköö. (Ylistaro)
   Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä)
   Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki)
   Se on pirun ja miniä-Maijan syy kun taloos nolvosti asiat menee. (Kauhajoki)
   Se on taloon kunnia, kun on sika ja piika lihava. (Ilmajoki)
   Se vappuna maas, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi)
   Seisova miehen kalu ei kato leipävartaaseen. (Vaasa)
   Seljäs se on tyhmän omatunto. (Nurmo)
   Sellaasta se on mätisilakka leivätä, jotta janottaa se. (Ilmajoki)
   Sellasta soon mätisilakka, kun sitä harvoon saa, jotta prätää se. (Lapua)
   Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri)
   Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki)
   Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva)
   Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki)
   Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki)
   Sian päässä on hyviäkin paikkoja. (Ylihärmä)
   Sika meni Saksaan, sika tuli Saksasta, sika on aina sika. (Seinäjoki)
   Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia)
   Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini)
   Silloon köyhänki on hyvä olla, ku on vatta täynnä. (Kuortane)
   Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki)
   Sisu se on kuin työn tekee, ei miehen voima eikä suuruus. (Nurmo)
   Sitä lähtehestä kuohuu, jota lähtehes on. (Ilmajoki)
   Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri)
   Sonta on talonpoian kultaa. (Ilmajoki)
   Soon komiaa, kun miäs menöö ja savu jää. (Lapua)
   Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua)
   Sotamies on parempi kuin huono herra. (Isojoki)
   Suolasta on hyvä nuolasta. (Lappajärvi)
   Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu. (Alajärvi)
   Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö)
   Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki)
   Suusta lehmäkin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö)
   Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää. (Töysä)
   Suutari on suren sukua ja kräätäri karhun velienpoika. (Kauhajoki)
   Suutarin akka ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus)
   Syksyllä lahdit tehdään. (Jurva)
   Syksyn pimiät yöt vasta nauriin kasvattaa. (Laihia)
   Syärä pitää, ei palkoolla kostu. (Isokyrö)
   Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka)
   Taloon työtä sekin on kun hyräälöö. (Ilmajoki)
   Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia)
   Tarkan olla saa muttei vaivaasen. (Ilmajoki)
   Tarkka saa olla muttei nulju. (Isokyrö)
   Tarkkuus köyhyttää ja tarkkuus rikastuttaa. (Vimpeli)
   Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki)
   Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti)
   Terva on lahon kranni. (Kauhajoki)
   Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki)
   Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi)
   Tiellä ne juoksut nähdään. (Vähäkyrö)
   Tiä auki taivasta myäri. (Jurva)
   Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä)
   Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi)
   Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki)
   Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki)
   Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi)
   Tunkio on talon kunnia. (Laihia)
   Uusi on aina armaampi, vaikka entinen parempi. (Ähtäri)
   Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi)
   Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro)
   Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö)
   Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua)
   Yhtenä mies eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva)
   Yhtä vesi veneen molemmin puolin. (Lappajärvi)
   Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi)
   Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia)
   Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki)
   Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki)
   Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö)
   Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi)
   Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö)
   Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki)
   Yksi kuolema Herralle velkaa, kuoli koska kuoli. (Ylihärmä)
   Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö)
   Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri)
   Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka)
   Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä)
   Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki)
   Äly soon, jolla asuthan. (Laihia)
   Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän! (Ilmajoki)
   Älä luule luikkia leiväksi äläkä pässin päätä paistiksi! (Isojoki)
   Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset. (Lappajärvi)
   Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää! (Kurikka)
   Älä nuale ennenkö nokahtaa! (Ylistaro)
   Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva)
   Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki)
   Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti)
   Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki)
  • Kansanrunousarkisto