Lõuna-Savo vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Lõuna-Savo on Soome maakond.

   Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala)
   Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva)
   Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna)
   Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava)
   Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava)
   Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen)
   Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi)
   Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi)
   Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen)
   Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna)
   Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki)
   Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola)
   Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi)
   Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi)
   Antti pyhien alku. (Juva)
   Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala)
   Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen)
   Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva)
   Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen)
   Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi)
   Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi)
   Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen)
   Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki)
   Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen)
   Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju)
   Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savonranta)
   Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli)
   Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi)
   Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki)
   Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala)
   Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen)
   Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina)
   Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva)
   Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen)
   Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen)
   Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki)
   Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva)
   Ei oppi oijaa kua, jos ei ojastaa poes nosta. (Kangasniemi)
   Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi)
   Ei pie olla loppasuu mualiman tavaralle. (Savonlinna)
   Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi)
   Ei pyystä kahen jakoa. (Kerimäki)
   Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju)
   Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki)
   Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju)
   Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju)
   Ei siementä säkkii. (Mikkeli)
   Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen)
   Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju)
   Ei suola idä, eikä terva märkäne. (Joroinen)
   Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta)
   Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva)
   Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen)
   Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen)
   Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava)
   Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (Joroinen)
   Elä pelekee perse, ei pieksetä. (Jäppilä)
   Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen)
   Enemp paremp. (Mäntyharju)
   Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna)
   Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi)
   Ennen viina jiätyy lekkerissä, ennenku piika pakkasessa. (Sulkava)
   Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi)
   Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki)
   Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki)
   Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli)
   Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi)
   Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi)
   Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi)
   Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen)
   Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen)
   Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta)
   Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi)
   Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori)
   Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta)
   Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki)
   Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi)
   Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki)
   Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli)
   Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi)
   Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.)
   Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi)
   Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva)
   Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju)
   Henk o hevosessai. (Joroinen)
   Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen)
   Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna)
   Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi)
   Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva)
   Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju)
   Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki)
   Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi)
   Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi)
   Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala)
   Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi)
   Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi)
   Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi)
   Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen)
   Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi)
   Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori)
   Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva)
   Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava)
   Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi)
   Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva)
   Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi)
   Huuto on hädän veli. (Ristiina)
   Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi)
   Iloissaanhan ne immeisen lapset toisijaan tokertaa. (Heinävesi)
   Ilta o uamuva viisaamp. (Ristiina)
   Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna)
   Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi)
   Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori)
   Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi)
   Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen)
   Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava)
   Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen)
   Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen)
   Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju)
   Joka toista pilekkoo, sen käyp ommaa nilekkaa. (Sulkava)
   Jopa jotai kuuloo Savon muata kulokiissaan. (Joroinen)
   Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava)
   Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki)
   Joulu se tulla jollottaa, makkara kakkara kainalossa, viinalekker leuan alla. (Kerimäki)
   Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen)
   Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen)
   Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava)
   Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi)
   Kesä keikkuin tulloo, talavi suuta virnistää. (Punkaharju)
   Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi)
   Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava)
   Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen koski, Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen)
   Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava)
   Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen)
   Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava)
   Ku oekeen kauvva ellää, ni vielä vitunniin näkköö. (Kangasniemi)
   Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi)
   Kukas papin piiskoo? (Kangasniemi)
   Kukko laulo Kuopiossa, kana kaikatti Juvalla, sika vinku Viipurissa. (Heinävesi)
   Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna)
   Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen)
   Kun on mieli vitussa, niin on järki persiissä. (Mikkeli)
   Kuta pitempi mies, sitä suurempi rojaus. (Pieksämäki)
   Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta)
   Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki)
   Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki)
   Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi)
   Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen)
   Kyllä riikki ruokkii, valtakunta vuatehtii. (Kangasniemi)
   Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi)
   Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi)
   Kyllähän riikin väki kalulle hinnan arvoo. (Rantasalmi)
   Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju)
   Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi)
   Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen)
   Lahjaa se on lapsen työ. (Mikkeli)
   Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki)
   Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli)
   Luonto vuatii lukkarii papilta persettä haistamaan, äkkimakeeta maistamaan. (Punkaharju)
   Luussa maku, ei lihassa. (Pieksämäki)
   Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten! (Juva)
   Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava)
   Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi)
   Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi)
   Miehissä karhukii kuavetaa. (Sulkava)
   Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen)
   Mikä vuoren vierittää, kuataa kasatu auma. (Rantasalmi)
   Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen)
   Mitäs nyt nyvitään, kun papilta parta loppui? (Haukivuori)
   Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi)
   Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki)
   Mykkä ei sua lammasta. (Savonranta)
   Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli)
   Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi)
   Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen)
   Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen)
   Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna)
   Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi)
   Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen)
   Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna)
   Ommoosa tohtii antoo vaikka kelle. (Savonlinna)
   On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava)
   On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi)
   On onni niät välistä laiskallai. (Kangasniemi)
   Onninee mies merelä, lykkynee laeneila. (Kangaslampi)
   Orja on orjan poikakii. (Savonlinna)
   Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi)
   Ou mies, kestä leikki! (Joroinen)
   Paan kualija, kaohan nuolija lintuva ei sua millonkaa. (Kangasniemi)
   Paha pahalla palakitaa. (Kangasniemi)
   Paljohan virsuva paikaten pietään. (Joroinen)
   Pappi herroista parahin, veli muista vierahista. (Pieksämäki)
   Parasta lapsen suuhun. (Pieksämäki)
   Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi)
   Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva)
   Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen)
   Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen)
   Paremp kirvee huava oravassa kui hauli huava niässä. (Joroinen)
   Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna)
   Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi)
   Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä)
   Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna)
   Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna)
   Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi)
   Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen)
   Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen)
   Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli)
   Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi)
   Riih, taikina talossa, siihen vielä lempo lehmän poijitti. (Mikkeli)
   Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen)
   Rikas ei tiijä köyhän neuvvoja. (Kangasniemi)
   Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta)
   Ruisleipä tielä piteä. (Mäntyharju)
   Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori)
   Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva)
   Ruuna rumpsu, tamma tampsu, ori oikia hevonen. (Virtasalmi)
   Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.)
   Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki)
   Se linnun metästä kesyttää, joka vieraan lapsen luonaan pittää. (Joroinen)
   Se on mies, joka riäpyksen ruotii. (Rantasalmi)
   Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki)
   Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva)
	
   Sen nim, kenne laps. (Puumala)
   Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen)
   Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi)
   Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli)
   Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi)
   Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava)
   Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva)
   Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi)
   Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen)
   Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen)
   Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna)
   Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen)
   Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi)
   Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi)
   Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen)
   Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen)
   Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli)
   Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi)
   Tulee rikkaastakin köyhä, kerjäläisestäkin kentraali. (Mikkeli)
   Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi)
   Tupa on tehty miesten tulla, sauna akkojen asuva. (Hirvensalmi)
   Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki)
   Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta)
   Uus o aina hempeemp, ehk o entine paremp. (Mikkeli)
   Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi)
   Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen)
   Vieras soip, ei helise. (Jäppilä)
   Viimene pala makkein. (Savonlinna)
   Viina viep miele miehe piästä. (Puumala)
   Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen)
   Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi)
   Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi)
   Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna)
   Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju)
  • Kansanrunousarkisto