Lapi vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Lapi on maakond Soome põhjaosas.

Vaada ka Rovaniemi vanasõnad ja Rootsisoome vanasõnad

   Afven arka, perse märkä. (Petsamo)
   Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo)
   Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello)
   Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola)
   Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä)
   Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä)
   Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo)
   Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki)
   Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio)
   Ei isä niin hyvä, ettei poika parempi. (Inari)
   Ei kannata ruutia ostaa ja variksia ampua. (Savukoski)
   Ei kestä akan perintö kun tuomaanpäivästä jouluhun. (Sodankylä)
   Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi)
   Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä)
   Ei mies toivoin tule, eikä mies rukkoillen elä. (Kemi)
   Ei nisusta paskaa tehä. (Pelkosenniemi)
   Ei nälkäistä nukuta. (Ylitornio)
   Ei ole mieltä viisasta, kun on pää visasta. (Turtola)
   Ei ole ympärihyvää ihmistä eikä ympärihyvää hevosta. (Kolari)
   Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä)
   Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase. (Sodankylä)
   Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi)
   Ei se ole raatari, joka ei ratko. (Ranua)
   Ei tarvitse torpparin hevonen häntää eikä paska kulkusia. (Savukoski)
   Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi)
   Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä)
   Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari)
   Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä)
   Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi)
   Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa. (Turtola)
   Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski)
   Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä)
   Herra se on herrallakin. (Simo)
   Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi)
   Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä)
   Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello)
   Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä)
   Iso hyvä on, vaikka vittu olkhon. (Pelkosenniemi)
   Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski)
   Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio)
   Itsestään se lukkarikin nuotin tietää. (Ranua)
   Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio)
   Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola)
   Joka voitelee rasvalla rukkasia, ei näe taivaan kukkasia. (Ranua)
   Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi)
   Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä)
   Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi)
   Jumala ei hulluja hukuta. (Inari)
   Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio)
   Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa)
   Kettu on koiralle sukua, ennenkun se syötälle nousee. (Turtola)
   Kiitti ku sai, otti ku annethin. (Kemi)
   Kikakaka mennessä, oi Jeesus ollessa. (Savukoski)
   Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski)
	
   Konstit ne on, jotka pellaa. (Kemi)
   Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö)
   Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi)
   Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi)
   Kyllä koiran pitää totella ja vaimon. (Kittilä)
   Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä)
   Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä)
   Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö)
   Kylä on pahan tytön koti. (Alatornio)
   Kylän ruoka jää kynnykselle. (Kittilä)
   Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi)
   Kärppä viitenä rauniossa. (Simo)
   Käskemätön vieras panhan lusikatta pöythän. (Kemi)
   Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari)
   Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä)
   Lukkarit Jumala luopi, papit tehhään pieksämällä. (Kolari)
   Luu jää valittijan kourhan. (Sodankylä)
   Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi)
   Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä)
   Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari)
   Mustasta ei väri parane. (Savukoski)
   Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola)
   Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä)
   Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola)
   Nälkä ruuvan kokki. (Turtola)
   Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski)
   On katajassakin tervaa. (Inari)
   On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä)
   Onni on miehen perämies. (Turtola)
   Onni yksillä, kesä kaikilla. (Pelkosenniemi)
   Ota hiiri hännästä kiinni! (Simo)
   Pappia saa pieksemällä, mutta lukkarit täytyy Jumalan luua. (Inari)
   Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis. (Kemi)
   Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio)
   Parempi pata tulella kuin kattila kankahalla. (Savukoski)
   Pata on uusi vanhanakin. (Kolari)
   Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari)
   Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi)
   Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo)
   Pouta pilvien perästä. (Kemi)
   Puhumaton hulluista viisain. (Turtola)
   Pussi on jätkän passi. (Savukoski)
   Raha se rintaa nostaa. (Kolari)
   Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi)
   Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä)
   Rasvainen on rauhan kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö)
   Rumat ne ryysyillä kommeilee. (Sodankylä)
   Saivaria täi munii. (Turtola)
   Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä)
   Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä)
   Siinä talo, missä yö. (Kittilä)
   Sitä myöten lehmä kuin laidunkin. (Savukoski)
   Sopu sijaa antaa. (Simo)
   Sota on tähteetön vieras. (Tervola)
   Suku se pahin on. (Sodankylä)
   Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää. (Kemi)
   Suola soon, joka jalan maassa pittää. (Pello)
   Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä)
   Suun anto on persehen pesti. (Pelkosenniemi)
   Syy on pahaa peljätä. (Savukoski)
   Syy soon, että hyä maksaa. (Pello)
   Talonpoika ei usko ennenku koittaa. (Kemi)
   Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari)
   Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki)
   Uni vaivat huojentaa. (Inari)
   Uusia ethen, vanhoja rekhen. (Sodankylä)
   Vareksesta ei ole suven merkkiä. (Sodankylä)
   Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi)
   Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä)
   Visun pittää olla myötäänsä puutteessa. (Sodankylä)
   Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio)
   Voiellen nahka parempi. (Salla)
   Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola)
   Yksi ei helise, ja kahta ei viitti puistaa. (Sodankylä)
   Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi)
   Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä)
   Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi)
   Yökukko päiväkukon voittau. (Petsamo)
   Äijä se on, joka muorin vieressä makaa. (Kolari)
   Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö)
   Älä ole ylpiäs, Jumala on sinunkin hylkijäs. (Savukoski)
  • Kansanrunousarkisto