Põhja-Pohjanmaa vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Põhja-Pohjanmaa on maakond Soomes.

Vaada ka Oulu vanasõnad

   Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi)
   Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii)
   Aikoin se paha paskalle mennee. (Ylikiiminki)
   Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki)
   Akanpää - lampaanpää. (Paavola)
   Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo)
   Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki)
   Akkavalta, paskavalta. (Sievi)
   Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola)
   Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila)
   Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi)
   Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki)
   Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä)
   Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi)
   Ei laki leikkiä kato. (Reisjärvi)
   Ei lastu kannosta kauas lennä. (Piippola)
   Ei leikki lämmitä. (Haapajärvi)
   Ei lisä liijaksi oo. (Sievi)
   Ei nälkäistä hauku koiratkaan. (Haapajärvi)
   Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe)
   Ei paha onni parkua pelkää eikä huutoa häpeä. (Haapajärvi)
   Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe)
   Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi)
   Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi)
   Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka)
   Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi)
   Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola)
   Ei vuori siitä vyöry, jos harakka kupeella nokkii. (Haapajärvi)
   Ei yksi kauvan naura. (Paavola)
   Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila)
   Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos)
   Ellääpä lapsi vellilläi. (Reisjärvi)
   Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe)
   Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo)
   Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola)
   Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi)
   Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo)
   Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi)
   Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska)
   Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki)
   Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä)
   Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi)
   Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi)
   Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes)
   Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola)
   Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki)
   Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi)
   Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki)
   Ihtehän se on koiranpaskaki mättäällä. (Oulainen)
   Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi)
   Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo)
   Joulu juhlista jaloin. (Piippola)
   Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä)
   Jumala on rääkkyville vihanen. (Ylikiiminki)
   Jumala loi aikaa eikä puhunu kiireestä mittään. (Kuivaniemi)
   Jumala varjelkoon kirkosta ja kirijakaupasta! (Ylikiiminki)
   Jumalasa on juoksun määrä, ei miehen ripeyvesä. (Hailuoto)
   Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.)
   Kaikkia sitä lapsen mieli tekee. (Sievi)
   Kaukainen sukulainen on vain seitsemäs kirnunvirutusvesi. (Kalajoki)
   Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi)
   Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi)
   Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi)
   Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki)
	
   Kokemus on paras opettaja. (Sievi)
   Komiaa miestä kattoo viikon syömättäkin. (Kuivaniemi)
   Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila)
   Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi)
   Kun on ottanut pirun veneeseen, niin pitää soutaa maalle asti. (Kestilä)
   Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi)
   Kutti russakalle, kun pirtti palo. (Pudasjärvi)
   Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo)
   Kyllä Luoja luotuaan muistaa. (Kuusamo)
   Kyllä piru perijöitä tuopi, kun Jumala hengen ottaa. (Paavola)
   Kyllä piru puuta tuopi, kun pyhänä puukon käteesä ottaa. (Rantsila)
   Kyllä rikkaalla rohtimia piisaa, kuin köyhät kehrätä jaksaa. (Raahe)
   Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos)
   Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos)
   Kylmä pirtti, raaka sauna, emäntä kylän kävijä. (Liminka)
   Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo)
   Käsi hyvvään, käsi pahhaan, käsi paskaan. (Ylikiiminki)
   Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi)
   Köyhä ei näytä miltään, jos se ei ole ylpiä. (Sievi)
   Lammas on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase. (Nivala)
   Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska)
   Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila)
   Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi)
   Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi)
   Luu lonijan kouraan. (Ylivieska)
   Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.)
   Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila)
   Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola)
   Mylläri ellää myllyllää ja paras piika pillullaan. (Vihanti)
   Niin renki kuokkii kuin isäntä ruokkii. (Haapavesi)
   Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä)
   Nousu leivän kaunistaa. (Rantsila)
   Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki)
   Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi)
   Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi)
   Ohrantähkä käen kurkun tukkii. (Rantsila)
   Oma on aena oma. (Kestilä)
   On aikaa itkeäkin, jos joskus nauraakin. (Piippola)
   On köyhälläkin vettä. (Kuusamo)
   Onnessa on ihmisen elämä. (Kuusamo)
   Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi)
   Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi)
   Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi)
   Pakkanenki paukkuu kuolemasa eellä. (Reisjärvi)
   Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi)
   Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto)
   Parempi on emäntä talosa, vaikka lavittalla istus. (Rantsila)
   Parempi on hyvä päivä eessä kun takana. (Liminka)
   Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi)
   Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi)
   Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi)
   Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki)
   Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi)
   Puhumata paras. (Kestilä)
   Pulumunen tulee jouhtenen siiven alla. (Kuusamo)
   Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto)
   Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii)
   Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola)
   Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi)
   Riihimies on herra. (Paavola)
   Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi)
   Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto)
   Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki)
   Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi)
   Se ei oo mies, joka tekojaan kattuu. (Piippola)
   Se o veäri, että muna kannaa neovvoo. (Säräisniemi)
   Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi)
   Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi)
   Semmonen on lapsi kuin vanhemmakki. (Hailuoto)
   Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki)
   Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi)
   Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki)
   Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi)
   Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki)
   Suojaa puna meressä, vettä pilvi luotehessa. (Sievi)
   Suojan sumu iltasella. (Haapavesi)
   Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen)
   Suomessa syödään sika nahkoineen ja leipä kuorineen. (Ylivieska)
   Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila)
   Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä)
   Tarkkuus taloksi saattaa, vaan ei tyhmän tarkkuus. (Kärsämäki)
   Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä)
   Tietä myöten matkat suorimmat. (Haapajärvi)
   Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.)
   Tyvestä puuhun noustaan. (Merijärvi)
   Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi)
   Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä)
   Veres vittu on kyrvän herkku. (Sievi)
   Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila)
   Yksi viimmeksi jää. (Kestilä)
   Äkkirakkaus tekee paskatille. (Liminka)
   Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala)
  • Kansanrunousarkisto