Põhja-Savo vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Põhja-Savo on maakond Soomes.

   Aamun hetki kullan kallis. (Karttula)
   Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.)
   Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi)
   Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi)
   Aeka keinot keksii. (Pielavesi)
   Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta)
   Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi)
   Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi)
   Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä)
   Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki)
   Ain on laiska aikehessaan. (Rautavaara)
   Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula)
   Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara)
   Akassa on talloutesa. (Leppävirta)
   Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi)
   Ammatti kapan antaa. (Vesanto)
   Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula)
   Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka)
   Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi)
   Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi)
   Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi)
   Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi)
   Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto)
   Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi)
   Ee pimmee piälle kuavu. (Iisalmi)
   Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi)
   Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula)
   Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto)
   Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta)
   Ei kokijaiset rykkäystä hävitä. (Tuusniemi)
   Ei kylyk kylykee syö, jos ei syötä. (Suonenjoki)
   Ei kysyvä tieltä eksy. (Lapinlahti)
   Ei köyhyys kunniata vie, vaan se väärtin vähentää. (Iisalmi)
   Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi)
   Ei mies tyhjällä elä. (Tuusniemi)
   Ei nimellä eletä. (Pielavesi)
   Ei näkö työtä tie, eikä kauneus kaskee hakkoo. (Pielavesi)
   Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi)
   Ei oo ihtesä eille käynyttä. (Nilsiä)
   Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä)
   Ei oo nuoruuvesta piän pelastusta. (Tuusniemi)
   Ei oo pakko päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula)
   Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula)
   Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta. (Sonkajärvi)
   Ei partaveistä lapselle! (Karttula)
   Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi)
   Ei pie lohta merreen suolata. (Iisalmi)
   Ei pillusta pohja puhkii eikä laita lohkii. (Karttula)
   Ei pimmee silimee puhkase. (Kiuruvesi)
   Ei pimmeys silimee puhkase. (Pielavesi)
   Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta)
   Ei se lintu sillä ryhöksellä käy, johonka se paskantaa. (Keitele)
   Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi)
   Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi)
   Ei se parta päivässä kasva. (Kaavi)
   Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio)
   Ei suola syäntä tuima eikä nälkä mahaa pakota. (Sonkajärvi)
   Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä. (Kuopio)
   Ei surma autiosta mitään saa. (Iisalmen pit.)
   Ei susi koiran kuolemaa itke. (Kiuruvesi)
   Ei taevaaseen talakoilla männä. (Kuopio)
   Ei työ tehhen lopu. (Iisalmi)
   Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi)
   Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi)
   Ei yheltä oksalta kahta lintua ammuta. (Iisalmi)
   Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi)
   Ei yskä rykien lähde, vaan tervalla kurittamalla. (Varkaus)
   Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi)
   Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä)
   Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski)
   Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat! (Muuruvesi)
   Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua! (Karttula)
   Elä tuo paetoes pessuun, kun et ou ollu lippeenkää teossa! (Pielavesi)
   Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo)
   Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo)
   Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi)
   Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio)
   Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä)
   En minä kööhyyven tähe köökyssä kävele, vaan vilun ja nälän. (Iisalmi)
   Enemmän on tien neuvojoita kuin leivän antajoita. (Muuruvesi)
   Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus)
   Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki)
   Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi)
   Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele)
   Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi)
   Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi)
   Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo)
   Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi)
   Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo)
   Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi)
   Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi)
   Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi)
   Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio)
   Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi)
   Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi)
   Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta)
   Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi)
   Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka)
   Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka)
   Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi)
   Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo)
   Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo)
   Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi)
   Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula)
   Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo)
   Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista. (Maaninka)
   Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti)
   Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi)
   Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi)
   Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi)
   Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto)
   Hirveetä on veri hangella. (Vesanto)
   Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara)
   Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki)
   Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio)
   Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti)
   Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele)
   Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi)
   Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; rikastuu riihen puija. (Kuopio)
   Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki)
   Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi)
   Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi)
   Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula)
   Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi)
   Joka vittuva valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula)
   Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi)
   Joulu tulloo, juosta pittää. (Iisalmi)
   Kaalikolkka koiran ruoka, vellinki vasikan juoma, puuro, huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka. (Suonenjoki)
   Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi)
   Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi)
   Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi)
   Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio)
   Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle. (Pielavesi)
   Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä)
   Kesä kaikilla, onni yksillä, Jumala jokkaisella. (Rautalampi)
   Kesä tulla kellittää, lehmät mehtään mellittää. (Maaninka)
   Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi)
   Kivessä on toisen kippee. (Sonkajärvi)
   Kokille kota ja pata. (Pielavesi)
   Kolome kovvoo savo sannoo: kelekka, pölökky ja mulukku. (Suonenjoki)
   Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta)
   Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.)
   Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki)
   Kullilla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä. (Vieremä)
   Kun on ajatus vitussa, on järki perseessä. (Kuopio)
   Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan. (Pielavesi)
   Kun virstan kulkee niin värsyn oppii. (Sonkajärvi)
   Kuoloo siemenesä syöjä, ellää muasa myöjä. (Leppävirta)
   Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula)
   Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi)
   Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka)
   Kyllä mies meren kiertää, voan ei kierrä toista miestä. (Pielavesi)
   Kyllä mies tutaan, kuin nenä nähdään. (Iisalmi)
   Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi)
   Kyllä pakko väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi)
   Kyllä papilla puhheita piisoo. (Kiuruvesi)
   Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta)
   Kyllä riikissä rojua on, kun kerätä kehtoo. (Rautalampi)
   Kyllä rikas riivalia sua. (Rautalampi)
   Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio)
   Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi)
   Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi)
   Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta)
   Kyllähän persiistä pentuja tulloo kuin kyrvällä kyntää. (Karttula)
   Käk syö elättäjäsä. (Suonenjoki)
   Käsi ei ole mikään hongan oksa. (Juankoski)
   Käsi laiskan korento. (Iisalmi)
   Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski)
   Käöp se piru pappilassae. (Kiuruvesi)
   Köyhyys tuop toran perreeseen. (Karttula)
   Köyhyyttä ja rakkautta on mahoton salata. (Iisalmi)
   Leipää se on leivän kannikkakin. (Nilsiä)
   Leppänen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio)
   Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi)
   Liha aikaa anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula)
   Loisina ves venneessä. (Tuusniemi)
   Lupa leivätä ellee, valta syyvvä särpimetä. (Maaninka)
   Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea. (Leppävirta)
   Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio)
   Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää! (Leppävirta)
   Lähimmäistään se lempoe nuoloo. (Suonenjoki)
   Markassa on tuhanne alaku. (Leppävirta)
   Matala on köyhä korkeellae. (Vieremä)
   Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään. (Karttula)
   Miehuus ei auta, jos ei ou työtä. (Karttula)
   Miel männöö, kiel kulluu, persereikä väljenöö. (Maaninka)
 	
   Mieltä muatessa tulloo, toista mieltä vanhetessa. (Leppävirta)
   Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka)
   Mies miehen kalulla toimeen tulloo. (Pielavesi)
   Mikä sen kirkon pimitti, ettei evankelijumit valaise? (Maaninka)
   Millee se ruumis ostaa, ku ei ou sieluva? (Leppävirta)
   Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta)
   Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi)
   Mittee pässillä tekköö kun eij oo muitakaa lampaeta? (Iisalmi)
   Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi)
   Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä)
   Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi)
   Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula)
   Myllyt pyörii myötäpäivään, vaimot jauhaa vastapäivään. (Pielavesi)
   Niin se käyp kärpän nylyky. (Tuusniemi)
   Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi)
   Nim surmalla olla pittää. (Tuusniemi)
   Nuoleminen ei elätä. (Tervo)
   Nuorella tytöllä pitää olla siijan suu, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatukset. (Kuopio)
   Näkijänä on vieras kylässä. (Leppävirta)
   Nälkä laiskaaki kiirehtää. (Vesanto)
   Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi)
   Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka)
   Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi)
   Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki)
   Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi)
   Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo)
   Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi)
   On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta)
   On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi)
   On siinä riijjuussa muutae eikä likistelemistä. (Leppävirta)
   On sokkeellae silimät ja kuurollae kulukku. (Pielavesi)
   Onni ei miestä eti, jos ei mies onnee. (Pielavesi)
   Onni miehen eillä käöp, tavat tarpoo jälestä. (Pielavesi)
   Onnihaan se miestä ohjailee, lykky miestä lykkelee. (Muuruvesi)
   Opi ite ensin, ennenkun muita opetat! (Vesanto)
   Opissa on variksenpoika tuulessa. (Siilinjärvi)
   Orava hyppee puusta puuhun, sana kulkoo suusta suuhu. (Maaninka)
   Otranelikko eli tattarkappa, niillä yhe verran kylyvää peltoo. (Maaninka)
   Paekan tietää missä syntyy, mutt ei tiijjä kuhunka kuoloo. (Leppävirta)
   Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.)
   Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA)
   Pakko työlle, vua ee ruualle. (Kiuruvesi)
   Pakossaha se pappii pieröö. (Leppävirta)
   Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula)
   Pappi ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi)
   Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula)
   Parempi kokema kun lukema. (Tuusniemi)
   Parempi viisavuus ku väkevyys. (Nilsiä)
   Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta)
   Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi)
   Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä)
   Penni se penniin karttuu. (Muuruvesi)
   Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku. (Tervo)
   Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti)
   Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi)
   Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta)
   Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi)
   Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä)
   Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi)
   Pikkarainen piijan pillu, kuin ei mahu, niin nuolaise. (Vesanto)
   Pilekka ei polta, maht ei lämmitä. (Leppävirta)
   Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi)
   Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.)
   Pisarata ei merta soudeta. (Vieremä)
   Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta)
   Poijan piika pierasoo, tytön huora hierasoo. (Sonkajärvi)
   Pojasta polvi muuttuu, joko hyvään tai pahaan. (Varkaus)
   Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula)
   Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki)
   Puolet totta leekissä. (Iisalmi)
   Puoli syltä kättä, toinen koiruutta. (Kaavi)
   Pyllistetään sitä puolukallekin. (Vieremä)
   Pässihän karsinastansa nai. (Rautalampi)
   Päälaella laeska täet. (Rautalampi)
   Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta)
   Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi)
   Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi)
   Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka)
   Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi)
   Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi)
   Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi)
   Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi)
   Rieskoo se on lapsen voima. (Tuusniemi)
   Riita riistasta tuloopi, kapina kalun vähästä. (Nilsiä)
   Rikastua soap, voan ee rakastua. (Iisalmi)
   Rikkaita harmittaa, kun köyhän posket pullottaa. (Lapinlahti)
   Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta. (Iisalmi)
   Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa. (Karttula)
   Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo. (Iisalmi)
   Rustoo se on lapsen luu. (Tervo)
   Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski)
   Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi)
   Räätäli on suden sukua, suutari karhun veljenpoika. (Lapinlahti)
   Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan. (Kuopio)
   Savolainen ei usko ennen kun koettaa. (Pielavesi)
   Savossa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa. (Kuopio)
   Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta)
   Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa. (Iisalmi)
   Sehän se ampuu, jolla on ruutia. (Tervo)
   Sekalaista on seurakunta. (Karttula)
   Sen se piru viep minkä tuoppii. (Pielavesi)
   Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja koira suap haukkumalla ruuvvan. (Tuusniemi)
   Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka)
   Siihen kaivoon se Herra vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan. (Kiuruvesi)
   Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio)
   Siin on näkövä, miss on teköväe. (Iisalmi)
   Siinä virsta, missä toloppa. (Vehmersalmi)
   Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo)
   Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi)
   Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki)
   Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka)
   Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä)
   Sonta on pellon rasva. (Vieremä)
   Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi)
   Sukkuun hyvä tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun paha tulloo, sukua kaikki moititaan. (Tuusniemi)
   Sukua suku noutaa. (Kuopion pit.)
   Sukulaisuus ei auta asian kohalla. (Karttula)
   Sukuunsa kasvaa suopetäjät. (Muuruvesi)
   Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi)
   Suoja se on seipäänkin takana. (Juankoski)
   Suola ruoan kunnia. (Varkaus)
   Suola se on köyhän särvin. (Vieremä)
   Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele)
   Suosio leivän lisää. (Varkaus)
   Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven mies, se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä)
   Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi)
   Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi)
   Syksyn hyvä ilma pahhoo aatteloo. (Vieremä)
   Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi)
   Sären sappi rinnassa, varsan väk sieramissa. (Rautalampi)
   Talavi on vanahalle vaivaks, kesä iloks kuin taivas. (Karttula)
   Talon etu tarkka vaimo. (Rautalampi)
   Tarkka talosa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie persettään. (Tervo)
   Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää. (Tuusniemi)
   Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää. (Kuopio)
   Terva ee petä koskaan. (Kiuruvesi)
   Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi)
   Toinen mieli karhulla, toinen karhun tappajalla. (Iisalmi)
   Tuntoo se makkeen köyhännii suu. (Pielavesi)
   Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä)
   Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi)
   Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi)
   Uuho voittaa vuonillaan, pässi kaulavilloillaan. (Rautalampi)
   Vanha sauna, hyvä löyly. (Varkaus)
   Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta)
   Varikses sanovat ja korppi olikin, silmän nokkas ja lensi pois. (Lapinlahti)
   Vie Jumala minne viet, kunhan et kottiin vie! (Pielavesi)
   Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi)
   Vieras vittu, kyrvän herkku. (Kiuruvesi)
   Viipyen erät paremmat. (Rautalampi)
   Viitake ei heinijä valihe. (Tuusniemi)
   Vähän se on kun virsu parkuu. (Rautalampi)
   Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi)
   Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi)
   Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi)
   Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta)
   Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä)
   Älä kalava köyhän mulukkuja, riis on omissassii! (Sukeva)
   Ärtyyhän koirai, kun aina on kahleissa. (Kuopion pit.)
   Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.)
  • Kansanrunousarkisto