Satakunta vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Satakunta (rootsi Satakunda) on maakond Soomes.

Vaada ka Rauma vanasõnad

   Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen)
   Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki)
   Aikanaan karjaan, hiljan kirkkoon. (Pori)
   Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (Pori)
   Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia)
   Aikas kutaki. (Eurajoki)
   Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku)
   Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa)
   Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää)
   Apu kärväsenki apu. (Ahlainen)
   Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen)
   Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori)
   Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori)
   Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku)
   Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää)
   Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila)
   Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku)
   Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori)
   Ei harakka ole lintu. (Pori)
   Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori)
   Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori)
   Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori)
   Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku)
   Ei kokemato onnestas tiär. (Köyliö)
   Ei kukaan ole mestari syntyisäs. (Eurajoki)
   Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila)
   Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki)
   Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää)
   Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila)
   Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku)
   Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö)
   Ei nälkästä jekuta. (Siikainen)
   Ei ol koiraa karvoin kattomist. (Noormarkku)
   Ei ole menemistä pirun pakarituppaan, ei saa lämmintä leipää eikä pääse pois. (Pori)
   Ei oo luotu sialle sarvia. (Honkajoki)
   Ei oo pennii pienempää rahaa eikä piikaa huonompaa ihmistä. (Merikarvia)
   Ei oo penniä pienempää rahaa eikä poliisia pienempää herraa. (Honkajoki)
   Ei paha paljon tartte. (Pomarkku)
   Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura)
   Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori)
   Ei pyttyyn hypätä ennenkuin kansi avataan. (Kankaanpää)
   Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku)
   Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku)
   Ei rieska raiskoi kärsi, eik piika pahoi sanoi. (Eura)
   Ei rikas rahojansa kehu. (Pori)
   Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki)
   Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki)
   Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori)
   Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen)
   Ei sit miäli tee, mitä ei silmä nää. (Pori)
   Ei sokeata sakkoon panna, jalatonta jalkapuuhun. (Pori)
   Ei sota sanomita kulje. (Karkku)
   Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia)
   Ei sutta neulalla tapeta. (Kokemäki)
   Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki)
   Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula)
   Ei öljyllä tulta sammuteta. (Ahlainen)
   Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku)
   Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku)
   Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki)
   Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen)
   Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä)
   Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila)
   Etelästä tulee vetelää. (Ulvila)
   Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia)
   Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku)
   Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori)
   Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen)
   Hampais koiran miakka o. (Noormarkku)
   Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura)
   Harva päivä hääpäivä. (Pori)
   Haukka sauhuti elää. (Vampula)
   Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku)
   Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa)
   Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen)
   Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori)
   Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki)
   Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen)
   Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia)
   Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia)
   Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila)
   Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku)
   Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia)
   Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila)
   Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki)
   Hullun eväät ensin syödään. (Vampula)
   Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori)
   Isosesti isoset pieree. (Huittinen)
   Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala)
   Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää)
   Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku)
   Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila)
   Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori)
   Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki)
   Joka kyytill ajjaa, se ommaas säästää. (Ulvila)
   Joka likaan rupee, se tahraantuu. (Noormarkku)
   Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)
   Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori)
   Jollei mulkku seiso, niin ei seiso maailmakaan. (Pori)
   Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia)
   Jota kovee koulu, sitä paree pappi. (Urjala)
   Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori)
   Kai paljon kans aina kelpaa, mutta se miäs on joka vähän kans huushollaa. (Lavia)
   Kapakka katumattoman kirkko. (Noormarkku)
   Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen)
   Kattoo piruki, vaikkei ole muukko yks silmä. (Lavia)
   Kell on akka, sill on vakka. (Pori)
   Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia)
   Kerran köyhä herrain puheella, silloinki itkusilmin. (Pori)
   Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku)
   Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila)
   Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen)
   Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki)
   Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia)
   Ko loppu on hyvä, ni kaikki on hyvi. (Pori)
   Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä)
   Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki)
   Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö)
   Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen)
   Kol miästä reisusa hyvä on, kaks tappelee varkaitten kans ja kolmas ruakkii heosia. (Vampula)
   Koskas kettu hyvillä reisuilla on? (Vampula)
   Kovat on kourat kuolemalla. (Noormarkku)
   Kun paljon saa, niin enemmän tahtoo. (Pori)
   Kun piet sikkoo, saat porsaat palakakses. (Karkku)
   Kyl pirulla juonia piisaa. (Vampula)
   Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori)
   Kyl susi penikkas ulvomaan opettaa. (Eurajoki)
   Kyll ölj notkiaks teke vaik vanha vallesmanni. (Luvia)
   Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi)
   Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila)
   Kyllä flikoilla poikia saa. (Siikainen)
   Kyllä koivunoksa neuvoo. (Noormarkku)
   Kyllä lehmä ruakkijas tuntee. (Noormarkku)
   Kyllä linnulla lauluja on. (Kankaanpää)
   Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen)
   Kyllä piru omansa perii. (Pori)
   Kyllä piäneski pippuria on. (Lavia)
   Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee. (Pori)
   Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki)
   Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen)
   Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku)
   Kylmiä on kesän lämpymäkki. (Pomarkku)
   Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku)
   Kärsälläs sikaki tonkii. (Eurajoki)
   Köyhyys klippaa plakkarisa, ja ylpeys makkaa hartioilla. (Ulvila)
   Köyhyys tua riiran tullesas. (Pori)
   Kööhä tiänviäriä kulkee. (Vampula)
	
   Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku)
   Leipä lapsen paras o. (Ulvila)
   Linna rosvoin koti. (Noormarkku)
   Loppu maailmastaki tulee. (Merikarvia)
   Lumi kintut paleltaa, lumi kintut parantaa. (Pori)
   Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa. (Lavia)
   Lupa koiran luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen)
   Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki)
   Mies hartevas, piika perseväs. (Eura)
   Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen)
   Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia)
   Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen)
   Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia)
   Musta kana munii valkoisen munan. (Pori)
   Musta köyhän viimeinen vaate. (Kankaanpää)
   Nahkaa on muuallakin, ei vain poliisin tupes. (Siikainen)
   Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. (Pori)
   Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki)
   Naitua naiset lihoovat. (Pori)
   Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala)
   Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen)
   Nälk o leevä särvin. (Eurajoki)
   Nälkä hallan veli, vilu vaivan kumppali. (Pomarkku)
   Nälkä köyhän ystävä on. (Kullaa)
   Onneton valtakunta, jos on vaimonen keisari. (Lavia)
   Paha pahalle sopii. (Luvia)
   Paimen paras palkollinen. (Huittinen)
   Paimen saa kiittää emäntää leivän edestä ja lehmää piimän edestä. (Eurajoki)
   Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki)
   Parempi hyppynen hyvettä kuin nelikko oppia. (Siikainen)
   Paska ahneen kooras. (Nakkila)
   Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa)
   Pikkunen kiltti on, ko hyvänä pitää. (Huittinen)
   Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku)
   Puhutaa mitä puhutaa, mut kyl paneminen kaikki voittaa. (Pori)
   Puoli kuuta peipusta kesähän, västäräkistä ei vähäkään. (Karvia)
   Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila)
   Raha mielen muuttaa. (Kankaanpää)
   Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura)
   Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku)
   Raha rikkaan kuluu, pää menee köyhän miehen. (Merikarvia)
   Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori)
   Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. (Pori)
   Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia)
   Rupi laiskan persseessee, rakko laiskan kätteen. (Säkylä)
   Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen)
   Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori)
   Se koettelee miestä melkei, et ryypät viinaa ja olla selkee. (Pori)
   Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi)
   Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila)
   Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki)
   Seittemän on valehtelijan määrä. (Lavia)
   Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki)
   Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä)
   Silakka miehen tiellä pitää. (Lavia)
   Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen)
   Silloin sika säkkiin, kun säkin suu on auki. (Pori)
   Sonta on pellon herra, mutta oja on kuningas. (Lavia)
   Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa)
   Sota sortaa, rauha rakentaa. (Noormarkku)
   Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku)
   Suu säkkiä myöten. (Ahlainen)
   Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa)
   Syö se koira paljonki, mutt elää vähemmälläki. (Pori)
   Särkikala ja ruojussaapas, ne miehen köyhänä pitää. (Kankaanpää)
   Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen)
   Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku)
   Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura)
   Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku)
   Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki)
   Toinen vuor, toinen mäki, ei kumar kumpikaan. (Eura)
   Täällä naidaan, ei taivaas. (Merikarvia)
   Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia)
   Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki)
   Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku)
   Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki)
   Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori)
   Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori)
   Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori)
   Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa. (Siikainen)
   Älä solvaa, puhu selvää, vaikkei tulis ko sana päiväs! (Merikarvia)
   Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja leskimorsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia)
   Ämmän järki ja kutun voi. (Säkylä)
  • Kansanrunousarkisto