Uusimaa vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Uusimaa on Soome maakond Soome lahe kaldal.

   Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola)
   Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. (Helsingin pit.)
   Arvio on valheen veli. (Lohja)
   Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja)
   Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.)
   Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula)
   Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja)
   Ei aikainen myöhästy. (Porvoo)
   Ei hepo heinäs pahene. (Pusula)
   Ei hepo kuovista kuole. (Vihti)
   Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula)
   Ei kaikki linnut yhdes parves lennä. (Lohja)
   Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi)
   Ei kelpa kettu kanain kaitsiaksi eikä poika piikain paimeneksi. (Nummi)
   Ei lehmäkä muista vasikkana oloos. (Tuusula)
   Ei lintukaa pesääs paskanna. (Askola)
   Ei luja lutise, eikä vaka vapise. (Nummi)
   Ei muijaa tarvi säästää, ohhaa sit viäl hevoskuarma hautakki viälä. (Lapinjärvi)
   Ei muatoo kuppii panna. (Tuusula)
   Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti vittuu peitä. (Espoo)
   Ei pelto petosta salli. (Karjalohja)
   Ei pieru haisutta leviä. (Askola)
   Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti)
   Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi)
   Ei pirä mennä paljain käsin haukan pesälle. (Askola)
   Ei pirä riisuu pois yltä ennen ko maata menee. (Pornainen)
   Ei pyyssä ole tasajaon varaa. (Vihti)
   Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.)
   Ei rahal sieluu ol. (Lohja)
   Ei se anna joka kysyy. (Helsinki)
   Ei se hyvin piisaa, jost ei vähän jää. (Helsinki)
   Ei se tie ruohoitu, miss aina käirään. (Pusula)
   Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula)
   Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja)
   Ei tauti tartu eikä rutto rupee, jos ei Jumala sit salli. (Hyvinkää)
   Eläväistä lasten tauti. (Helsinki)
   Ennen kantaa leiviskän selässääs ku kilon perseessääs. (Askola)
   Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo)
   Ennen pikkunen ottaa rikan maast ko pitkä tähen taivaast. (Pornainen)
   Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola)
   Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola)
   Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja)
   Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi)
   Frenki on piian mies. (Vihti)
   Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä)
   Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola)
   Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja)
   Hankitessa laiskan aika kuluu. (Nurmijärvi)
   Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi)
   Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää)
   Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula)
   Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi)
   Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti)
   Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää)
   Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi)
   Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo)
   Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio)
   Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki)
   Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti)
   Hullui on yhreksää laijii. (Lohja)
   Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta. (Vihti)
   Ilta karjan kokoo. (Tuusula)
   Isolla on ison tekijäiset. (Porvoo)
   Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola)
   Itsestäns toisen tuntee. (Nummi)
   Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää)
   Jos muija markan tua, ni kaks se viä. (Tuusula)
   Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti)
   Jouluaatto pitkä päivä, laiskan ämmän leipopäivä. (Vihti)
   Jyvä jyväst ja olkoin päälle. (Askola)
   Kaffi on kova veromies talos. (Askola)
   Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo)
   Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja)
   Kantti leivästä, poika talosta. (Ruotsinpyhtää)
   Kiima on pahempi kun viina. (Hyvinkää)
   Kiven vieres vilja kasvaa. (Espoo)
   Kivi ei o kare. (Espoo)
   Kohtus kaikist paras on. (Lohja)
   Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen)
   Konstit ne on kun keikkuu. (Pusula)
   Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä)
   Kun ei o muijaa pahaa eikä lasta vähää, niin ei suru paina. (Uusimaa)
   Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula)
   Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo)
   Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain tahto. (Sammatti)
   Kun menee käskemäti kestiin, saa mennä luskati rual. (Pusula)
   Kun menee pyytä kyläst hakemaan, niin metso kotoont katoo. (Sammatti)
   Kun myllyyn menee, niin tomuun tulee. (Porvoo)
   Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola)
   Kykkä pellolle, kynttilä pöydälle. (Sipoo)
   Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula)
   Kylhää aitta naittaa. (Askola)
   Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei pappi seurakuntoa. (Askola)
   Kyll otti ain hyvä vara on, mutt anti on Jumalan käres. (Lohja)
   Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi)
   Kyläinen ruoka jää kynnykselle. (Helsinki)
   Köyhä antaa vähästäskin, mut rikas ei anna paljostaskan. (Nummi)
   Leivättä pääsee kyläin välin vaan ei vaatteitta. (Lohja)
   Lippu liinaa, lappu lautaa, pala rautaa ja sit hautaa. (Lapinjärvi) (KRA)
  
   Lisänä on poro puuros, hämähäkki taikinas. (Karjalohja) (KRA)
   Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää)
   Lähtemättä saa olla, muttei viipymättä. (Helsinki)
   Maalla köyhyys on vaan köyhyys, mut kaupunkissa se on kurjuus. (Pusula)
   Matkas on monta mutkaa, mettäs monta puskaa. (Askola)
   Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola)
   Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja)
   Miks vittu vihkien tulee muuks ku vihasemmaks? (Espoo)
   Mistäs köyhän ilo on, pieree ens ja sit nauraa. (Pusula)
   Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki)
   Miten ruumis pieree, kun perse on jääs? (Hyvinkää)
   Mitä lehmän lypsystä on, kun se maitos maahan potkii. (Nurmijärvi)
   Miähet menee ja naiset pääsee. (Tuusula)
   Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki)
   Muijaa eikä hevost ei saa toiselle lainaa. (Espoo)
   Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist jouluu. (Askola)
   Määrä makkarassakin on. (Lohja)
   Nuori miäs saa olla risois, mutt ei paikatuis vaatteis. (Ruotsinpyhtää)
   Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen)
   Nätti perna ensin syörään, nätti likka ensin nairaan. (Pusula)
   Oma huono on parempa kuin toisen hyvä. (Lohja)
   Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää)
   Onnettomuus ei tul yksin. (Lohja)
   Onni miestä seuraa, kuratauti vasikkaa. (Helsinki)
   Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä)
   Parempi hyvän miehen huorana kun huonon vaimona. (Pusula)
   Parempi pieni anti kun suuri lupaus. (Vihti)
   Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki)
   Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää)
   Pimiäs pian kompastuu. (Karjalohja)
   Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula)
   Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja)
   Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula)
   Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi)
   Pyry pakkasen peräst, paha ilma pakkasest. (Askola)
   Pääskynen päivän lämmittää. (Askola)
   Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola)
   Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo)
   Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä)
   Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi)
   Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola)
   Seipäällä toinen toisen asian ajaa. (Hyvinkää)
   Seppä ja sika on samanlaiset, kumpikin tekee vanhast uutta. (Espoo)
   Sikakin ruokkijansa tuntee. (Helsinki)
   Silloin rikas laihon korjaa, kun köyhät tappelee. (Mäntsälä)
   Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki)
   Sitä pirukin nauraa, kun varas varkaalt varastaa. (Vihti)
   Sokea on suolen silmä. (Askola)
   Suola ja sakea on talonpojan makea. (Helsinki)
   Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki)
   Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä)
   Taikina täytes tahtoo. (Nummi)
   Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola)
   Tapaturma taitaval, vahinko viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes. (Nummi)
   Tiä etee ja käppi kätee! (Askola)
   Valta menee päähän. (Askola)
   Vannomati parast on. (Lohja)
   Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja)
   Yhren kerran vietellään luulla, mutt ei toisest lihallaka. (Pusula)
   Yks älli ämmän päässä. (Siuntio)
   Älä sure Naantalin köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on. (Pyhäjärvi Ul.)
   Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny pahaa, ni ne meinaa kumminki tehrä. (Espoo)
  • Kansanrunousarkisto