Venemaa Karjala vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search
   Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki)
   Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto)
   Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki)
   Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari)
   Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa)
   Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto)
   Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari)
   Ain naapuri lehmä nännä näyttää paksummalt. (Antrea)
   Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.)
   Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima)
   Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa)
   Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko)
   Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa)
   Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti)
   Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala)
   Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto)
   Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa)
   Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki)
   Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari)
   Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi)
   Anopi silmä kynnys. (Kivennapa)
   Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari)
   Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti)
   Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala)
   Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski)
   Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo)
   Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki)
   Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala)
   Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes)
   Ei itika ään taivaase kuulu. (Kivennapa)
   Ei Jumala kettää kahel kiusaa, työl ja näläl. (Kanneljärvi)
   Ei kirkos kaikkii kätellä. (Terijoki)
   Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko)
   Ei kyvyttömä kynsii kala tul. (Lavansaari)
   Ei käet ristis rikkaaks tulla, työtä tehä pittää. (Valkjärvi)
   Ei myrsky oo kaunista muualt ku maalt. (Lavansaari)
   Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko)
   Ei nälkä vassaa halkaise. (Kirvu)
   Ei nälkäisen vatsa halkee. (Suistamo)
   Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari)
   Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski)
   Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa)
   Ei pie männä paljai jaloi Pietarii. (Kivennapa)
   Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa)
   Ei pie tehhä kärpäsest härkää. (Kivennapa)
   Ei pirust papiks. (Lavansaari)
   Ei piä neuvoa lintua lentämäh eikä sorsan poikoa uimah. (Suistamo)
   Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu)
   Ei sota yhtä kaihoo. (Uusikirkko)
   Ei sovaskoa kaik kuole. (Rautu)
   Ei surman jalat kapsa. (Jääski)
   Ei talo isännättä eikä järvi kaloitta. (Viipuri)
   Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki)
   Ei tule tarkasta taloa, eikä liijoin tuhlarista. (Harlu)
   Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi)
   Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu)
   Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari)
   Ei vieras kipuja vie. (Viipuri)
   Ei yhe persiist päivä paista. (Uusikirkko)
   Eihä aika työtä tapa vaan teko. (Heinjoki)
   Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko)
   Eihä kukkaa o köyhyyvve kans kontrahtii teht. (Muolaa)
   Eihä makia maalt aja. (Heinjoki)
   Eihän mies oo kone eikä perse onkapannu. (Korpisekä)
   Eij oo tautii tarvis ko terveys on koton. (Heinjoki)
   Elokas on aina nerokas. (Impilahti)
   Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala)
   Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti)
   Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti)
   Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski)
   Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa)
   Ennehää metsästä jäniksen kesytät, ennenku vieraan lapsen hoijat. (Sortavala)
   Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu)
   Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä)
   Ennen veri päästä kö ves silmäst. (Viipuri)
   Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää)
   Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti)
   Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela)
   Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä)
   Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.)
   Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi)
   Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko)
   Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa)
   Hattu ja vyö, pyhä ja yö, ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi)
   Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima)
   Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi)
   Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu)
   Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi)
   Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola)
   Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.)
   Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki)
   Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea)
   Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu)
   Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu)
   Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki)
   Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi)
   Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko)
   Hullu omaansa moittii. (Soanlahti)
   Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.)
   Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi)
   Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi)
   Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi)
   Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto)
   Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.)
   Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi)
   Ierikka viluperse. (Kivennapa)
   Ilo pintaa vaik syvän märätköö. (Viipuri)
   Itkien mäne ja nauraen elä! (Korpiselkä)
   Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki)
   Itä illal, läns aamul. (Lavansaari)
   Joka mies ossaa pyytää mut harva säästää. (Lavansaari)
   Jos ei Jumala salli, ni ei taut tapa. (Kivennapa)
   Jos ei nuuttipukille mittää anna, sen talo ei kunniaa kanna. (Antrea)
   Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala)
   Jos paita pääl kaskee kaajetaan, ni turkki pääl toukoo tehhää. (Johannes)
   Joulu tulla jongertaa, liha, leipä lingertää. (Ruskeala)
	
   Jouluks talvi, juhannukses kesä. (Jääski)
   Joutava pappi se kissatkii ristii. (Impilahti)
   Jumala se merelläkin miestä suojaa. (Lavansaari)
   Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja akkaen persiessä on vittu. (Suistamo)
   Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu)
   Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto)
   Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi)
   Kell on viljaa, pitäköön sikkaa, kell on rahhaa, käyköö juttuu. (Terijoki)
   Kell on vittu, sill on valta. (Jaakkima)
   Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.)
   Ken löyhköjen sotaa lähtöö, se pierun kanssa hauvataan. (Impilahti)
   Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki)
   Kenen selkä kupisee, se saunan etsii. (Suistamo)
   Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti)
   Kerran tie ja kahisti katso. (Koivisto)
   Kiiski on kaloista vanhin, pata vanhin astioista. (Metsäpirtti)
   Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä. (Kirvu)
   Ko loppuu, nii lainataa. (Viipuri)
   Kolme kertaa ko valehtelloo, nii koht uskoo itsekkii. (Viipuri)
   Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri)
   Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl. (Rautu)
	
   Kui monta lasta, nii monta vitsaa. (Lavansaari)
   Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki)
   Kukko on kannai kur. (Kivennapa)
   Kukot puul ja laiskat työl ja virijät makkaamaa. (Kivennapa)
   Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes)
   Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti)
   Kyl tie mänijää neuvoo. (Lavansaari)
   Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki)
   Kylmä on kyläne sauna, vaikka löyly lyötäkyö. (Käkisalmen pit.)
   Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen. (Johannes)
   Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto)
   Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi. (Sortavala)
   Käsin ku annat, niin jaloin nouat. (Sortavala)
   Köyhyys ei oo koiruus eikä mikkää ilo. (Kivennapa)
 	
   Köyhyys ja nälkä ne tappeloot, vaik kepi tarvis kumpanekkii. (Terijoki)
   Köyhä o luotu kulkemaha, vaivaine valittamaha. (Uusikirkko)
   Köyhä rauka pittää elättää kaik kirpust keisarii asti. (Terijoki)
   Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa)
   Leivä lämpysii ja sauna löylyy ei pie kieltää. (Uusikirkko)
   Leppäset kaplaat ja niiniset nuorat kestäät keyrist jouluu. (Heinjoki)
   Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto. (Uusikirkko)
   Liasha lapset kasvaa. (Suursaari)
   Linnaass o hyvä elämä, siell ei sänki säärtä pistä, sirppi ei sormee sivalla. (Uusikirkko)
   Linnutkii kaik laulaat, mutt ei laula raskas mieli. (Uusikirkko)
   Luota veljes päälle, veli astuu hännän päälle. (Viipuri)
   Lupa o köyhtyy muttei laihtuu. (Kirvu)
   Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää. (Koivisto)
   Matalat ojat maan masentaa. (Kirvu)
   Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes. (Heinjoki)
	
   Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari)
   Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. (Impilahti)
   Miiru on vaivasen varaks, keppi on köyhän kerjäläisen. (Metsäpirtti)
   Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki)
   Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti)
   Miniä on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.)
   Minkä se myrskyt laival mahtaa, jos soap nuri, ei soa pystyy. (Käkisalmi)
   Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi)
   Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko)
   Mist on myrskyt, sielt on tyynet. (Lavansaari)
   Mitä laps napil tekköö, pannoo suuhu ja läkähtyy. (Terijoki)
   Mitä sen munan nuolemisesta, ku ei sua kuorta rikki. (Jaakkima)
   Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki)
   Munatkin viereksiit kanan pesäs, amut nää syntiset ihmiset. (Metsäpirtti)
   Musta mie, musta miun sukkuinki. (Lavansaari)
   Muurahainenki kantaa munnaan, mut paha vaimo ei vaali lapsiaankaa. (Uusikirkko)
   Mylläri kiittää myllyänsä, vanhapiika vakoansa. (Sortavala)
   Naapurissa pittää käyvä seitsemä kertaa päiväs, ja viis kertaa vihassa ollessakkii. (Koivisto)
   Naurain männiä, itkein eletiä. (Jaakkima)
   Noki palaa, pakkanen tulee. (Terijoki)
   Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko)
   Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks. (Rautu)
   Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.)
   Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto)
   Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee. (Jaakkima)
   Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko)
   Nälkähistä ei naurata. (Koivisto)
   Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala)
   Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko)
   Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.)
   Oltta jouluna juuvaa. (Säkkijärvi)
   Oltta orasnenäl, mettä mehiläise jalal. (Sakkola)
   Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri)
   On myrskylki myrsky. (Lavansaari)
   Onha herroil huomennii. (Heinjoki)
   Onha tätä aikaa ja toista Muolaast tulloo. (Valkjärvi)
   Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala)
   Onnee uutee tuppaa, lapselykkyy lattial! (Kivennapa)
   Onnen tyttö ensimmäinen, kaikki kankaat kutoo, kaikki lapset liekuttaa. (Soanlahti)
   Orava hyppää puust puuhun, haukko lentää suust suuhu. (Äyräpää)
   Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten henki. (Viipurin pit.)
   Ota laiskalt äitilt akka, riskilt tammalt varsa. (Heinjoki)
   Paimen parka, perse märkä. (Jaakkima)
   Pajas ja myllys pittää päivä mänettää. (Kivennapa)
   Pakko ei oo muuhun ko kuolemaan. (Viipuri)
   Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki)
   Paljon porua, vähän villoja. (Vahviala)
   Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea)
   Parra kans pääsöö resitentiks, viiksii kans papiks. (Johannes)
   Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu)
   Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski)
   Pimiäss on kaik siat mustii. (Kivennapa)
   Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo)
   Pisaroista meri alkaa, pennistä säästäminen. (Sortavala)
   Pitkäs ilos itku tulou. (Salmi)
   Pitkät hivukset, vähän mieltä. (Koivisto)
   Portot poikia tekköö, hyvät vaimot tyttäriä. (Suistamo)
   Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola)
   Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki)
   Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko)
   Pääst naista, hännäst hevosta. (Uusikirkko)
   Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima)
   Rahasta pappikin tanssii. (Suistamo)
   Rasva on rikkoan rokas, kettu köyhä keitokses. (Räisälä)
   Rikas hoastoa istuvaltoan, köyhän pittiä karata seisallie. (Rautu)
   Rikkaan on harmi, kun köyhäll on hyvä hevonen. (Antrea)
   Rupla ruvetessa, hevonvittu erotessa. (Korpiselkä)
   Ruplan renki kahen vahinko. (Impilahti)
   Ryssäll on leviät housut ja paksu leipä. (Kivennapa)
   Sanansa mies pitää. (Lahdenpohja)
   Sattuu se rasva sokeinkii lusikka. (Suistamo)
   Sattuuhan se sokijankii kuppii lihapala. (Heinjoki)
   Saunaton talo ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala)
   Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea)
   Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari)
   Se on noloa, kun nurkassa neuvotaan. (Lavansaari)
   Selkä seitsemän näkkyö vatsa vaivase takkie. (Rautu)
   Sellasta se on kesänen valssi ilman villapaitaa. (Kivennapa)
   Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa)
   Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa)
   Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki)
   Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi. (Viipuri)
   Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa)
	
   Sillo nuor syöp, ku leivä näkköö. (Jääski)
   Sillo siika kuttoo, kun on jäässä järve reunat. (Johannes)
   Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala)
   Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko)
   Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki)
   Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti)
   Suku lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi. (Sortavala)
   Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri)
   Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. (Kaukola)
   Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.)
   Suola vettä vinkaisevi. (Terijoki)
   Suomalainen sutta tappo, venäläinen verta lappo. (Rautu)
   Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka. (Pälkjärvi)
   Suoraaha asiat pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa. (Kuolemajärvi)
   Suutarikkii on suur herra, jos ei seppää oo saapuvilla. (Koivisto)
   Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari)
   Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu)
   Tarkka takaansa löytää. (Jaakkima)
   Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko)
   Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi)
   Terveys on kultuakii kalliimp. (Rautu)
   Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa)
   Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa)
   Unet männööt öitä möite, kylän ämmät teitä möite. (Säkkijärvi)
   Utu ilmoin välil. (Lavansaari)
   Variksil ruoka räystääl kannetaa. (Terijoki)
   Varis ei oo lintu eikä tamma hevone. (Kivennapa)
   Varrain varis suvvee laulaa, ehtool pakana pakkasta. (Kivennapa)
   Vieras vaivainen kylässä, autuas omassa koissa. (Harlu)
   Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa)
   Viina mielen virvoittaa ja olut antaa voimaa. (Kivennapa)
   Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki)
   Ylenanti syntiä on. (Suistamo)
   Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.)
   Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu)
  • Kansanrunousarkisto