Kesk-Soome vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Kesk-Soome (soome Keski-Suomi, rootsi Mellersta Finland) on maakond Soomes.

   Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä)
   Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa)
   Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka)
   Aina koski kohinassa ja aina tyhmä tohinassa. (Koskenpää)
   Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä)
   Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki)
   Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti)
   Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi)
   Edessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa)
   Ei haikua ilman tulta. (Laukaa)
   Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen)
   Ei haukkuva koira pure. (Viitasaari)
   Ei juhlaa, ettei rähjää. (Keuruu)
   Ei korppi pesten valkie. (Pihtipudas)
   Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä)
   Ei lupa talloo hävitä. (Keuruu)
   Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari)
   Ei mylläri nälkään kuole. (Karstula)
   Ei raha lukiin vähene. (Jyväskylä)
   Ei raha tule huutamalla. (Kuhmoinen)
   Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane. (Koskenpää)
   Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti)
   Ei se kysy, joka tietää. (Luhanka)
   Ei sota sitä katso, jos miehiä menee. (Laukaa)
   Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen)
   Ei yheltä puolen kirvestä hiota. (Kuhmoinen)
   Eloon elävän mieli. (Jämsä)
   Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi)
   Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka)
   En syö särkikalloo enkä riijoo piikalikkoo. (Hankasalmi)
   Ennen koiralta vesi loppuu, ennen kon juomarilta viina. (Muurame)
   Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi)
   Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti)
   Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi)
   Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen)
   Harvoin kataja mahlajoi, harvoin laiha hikoo. (Korpilahti)
   Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi)
   Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula)
   Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu)
   Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski)
   Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää)
   Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula)
   Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti)
   Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski)
   Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari)
   Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari)
   Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen)
   Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi)
   Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka)
   Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas)
   Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu)
   Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen)
   Iso kello kauvas kuuluu. (Keuruu)
   Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula)
   Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen)
   Joka miekkaan tarttuu, se tuppeen hukkuu. (Laukaa)
   Joka pettua purroo, se paljo surroo. (Kivijärvi)
   Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa)
   Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa)
   Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä)
   Jooluuha ne o piijat ja naariit hyvijä. (Konnevesi)
   Jos Porist oot, niin piru oot. (Korpilahti)
   Jumala loi kalut ja halut. (Jämsä)
   Jumalan luoma se on röttönenki. (Laukaa)
   Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen)
   Karhulla on yhdeksän miehen voima, mutta yhden ymmäärrys. (Kuhmoinen)
   Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti)
   Koko käillä työhön ja leipään. (Jämsä)
   Kolme on kovaa: koivunen halko, venäjälehtitupakka ja rukiinen leipä. (Korpilahti)
   Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen)
   Kuluu aika akkanakin, piikana ei piisaakaan. (Korpilahti)
   Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä)
   Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi)
   Kun lumen sataa täyteen lehteen, niin tulee yskäinen talvi. (Pylkönmäki)
   Kyllä aikaa riittää, Saarijärveenkin vietiin seitsemän kuormaa ja sittekkin vielä jäi. (Jämsä)
   Kyllä aikoo on ja haitaan Laukaasta lisseä. (Kannonkoski)
   Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä)
   Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula)
   Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä)
   Kyllä jokainen karhua kamarissa ampuu. (Saarijärvi)
   Kyllä mierokin jotakin oppia antaa. (Karstula)
   Kyllä reki varsan neuvoo. (Pihtipudas)
   Kyllä sorsa poikasa uimaan opettaa. (Jämsä)
   Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi)
   Kylän kautta talavella, naurishalmeen kautta kesällä. (Viitasaari)
   Kyrpähän yöllä töitä tekee. (Jämsä)
   Käs kättä noutaa. (Hankasalmi)
   Laita puukko pois, sohi ite sormellasi. (Saarijärvi)
   Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari)
   Luulo toista luuloo, varas toista vartoo. (Viitasaari)
   Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu)
   Matka on mänevän mielessä. (Jämsä)
   Miel miehe meäreä. (Jämsä)
   Mies se on maanmieskin, joka kyntää ja kuokkii ja herratkin ruokkii. (Keuruu)
   Milläs ruumis maksaa, kun kyrpä jäässä on? (Kuhmoinen)
   Minkäs se pakkanen komialle taetaa. (Hankasalmi)
   Missäs pata jos ei pankolla, missäs kauha jos ei paassa? (Laukaa)
   Mitäs se riiheen kuuluu, jos sauna palaa. (Viitasaari)
   Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski)
   Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä)
   Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä)
   Noita vieras talossa. (Kuhmoinen)
   Nuolu ei elätä, kun ei haukata saa. (Hankasalmi)
   Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi)
   Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi)
   Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari)
   Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä)
   Omastaan pirukin huolen pitää. (Kivijärvi)
   On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi)
   Opiksihan ne ouvat pienet vahingot. (Viitasaari)
   Oppi maksaa rahaa. (Laukaa)
   Ota oppi ohtaas, neuvo nenänvartees! (Jyväskylä)
   Ota puukko tupestas ja akka vierestäs. (Sumiainen)
   Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas)
   Pieru on paskan postimies. (Viitasaari)
   Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula)
   Pilkkaa pirua ja narraa näköstäs, niin saat syntis anteeksi ja oman nahkas takaisin. (Pihtipudas)
   Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki)
   Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula)
   Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen)
   Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä)
   Pouviks kuu kehhii, satteeks aurinko sappii. (Pihlajavesi)
   Pureva koira ei hauku. (Sumiainen)
   Pussiinsa pappikin puhhuu. (Keuruu)
   Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa)
   Rakkaus ei ole mikään potaatti. (Laukaa)
   Rukkiille rintamoata, kaura kasvaa korvessaki. (Kivijärvi)
   Ruma työtä runtelee, kaunis varttaan karttaa. (Pihtipudas)
   Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä)
   Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu)
   Se mies joka kalusa kahtoo. (Jämsä)
   Se mies, joka puolesa piteä. (Jämsä)
   Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski)
   Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi)
   Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi)
   Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi)
   Sille lehmälle ei oo sarvia luotu, joka puskea tahtois. (Jyväskylä)
   Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi)
   Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari)
   Sotamiehen akka on kuin kalamiehen koira. (Saarijärvi)
   Suolanen, sakkea, köyhän makkea: vetelä lerkku, rikkaan herkku. (Saarijärvi)
   Taikinan valta talossa. (Sumiainen)
   Tulovata voi vastustoo, mutta mänövätä ei voi estee. (Viitasaari)
   Täe saevareen paskantaa. (Laukaa)
   Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula)
   Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula)
   Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas)
   Yskässä on hyvä rykiä. (Viitasaari)
  • Kansanrunousarkisto