Päris-Soome vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Päris-Soome (soome Varsinais-Suomi, rootsi Egentliga Finland) on maakond Soome edelaosas.

Varsinaissuomalaiset lienevät tulleet Eestistä. Suomen kielen murteista varsinaissuomi muistuttaa eniten viroa, muun muassa lyhentyneine sanoineen.

   Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä)
   Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki)
   Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo)
   Ahneus vie viljan pellost. (Salo)
   Aik sit satta ku ova heinä laros. (Mynämäki)
   Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki)
   Aina siihe rikka jää, mihin kuorma kaatuu. (Turku)
   Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi)
   Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina)
   Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko)
   Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila)
   Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo)
   Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta)
   Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto)
   An luu luista, ei siin liha pain! (Kalanti)
   Anna kättä köyhän miähen, köyhällä on lämmin koura. (Turku)
   Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela)
   Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku)
   Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku)
   Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali)
   Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla)
   Aurink paista krisukassa. (Halikko)
   Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio)
   Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi)
   Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen)
   Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo)
   Ei aina tekemäs, funteeramas ja. (Alastaro)
   Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää)
   Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali)
   Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio)
   Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki)
   Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla)
   Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali)
   Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo)
   Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla)
   Ei kaik nuku, vaik makkava. (Salo)
   Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku)
   Ei kala miästä hae, jollei miäs kala. (Turku)
   Ei kestä kiittää, mutta ei kehta ilmankaan olla. (Naantali)
   Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa)
   Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali)
   Ei kualem erelläs huutel. (Kalanti)
   Ei kukaan ole onnensa seppä. (Lieto)
   Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. (Kaarina)
   Ei lehmäkä pitkäs hännästäs lyps, jollei se mittä suihis saa. (Uusikaupunki)
   Ei limppu puutu, mutt ei akka lurjus syö. (Uusikaupunki)
   Ei luulo ol tiaro väärtti. (Turku)
   Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro)
   Ei mettä ole ikinä ainoataas antanu. (Alastaro)
   Ei miehest tavoi enne tunn ennenkun kymmene vuoren pääst. (Salo)
   Ei mies ikä niin täynn ol, ettei vatilist vellinki syö. (Uusikaupunki)
   Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki)
   Ei miäs kulta paska ol. (Kaarina)
   Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero)
   Ei muar tier faarin konsteist. (Uskela)
   Ei muute kööh, ete vähä hull ol. (Kalanti)
   Ei nukkuva kettu kanaa saa. (Naantali)
   Ei nurkka leipää lissää. (Pöytyä)
   Ei nälkästä janota. (Alastaro)
   Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti)
   Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku)
   Ei pahaa pahal voiteta. (Suomusjärvi)
   Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku)
   Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku)
   Ei pappikan kaikke miäliks saarna. (Mynämäki)
   Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta)
   Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki)
   Ei saa kattoo kattii karvaan ko karva juuree. (Lieto)
   Ei se kato ku nai, eikä se nai ku katto. (Turku)
   Ei se mikkä miäs ol, jolle sil lusika verran paska pöksyiss ol. (Kaarina)
   Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio)
   Ei se rikas, kenen meno on tuloi suurema. (Salo)
   Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali)
   Ei sikkaa säkis osteta. (Suomusjärvi)
   Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa)
   Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila)
   Ei susika pessäs paskan. (Nousiainen)
   Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero)
   Ei yht miäst sota kaip. (Kalanti)
   Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina)
   Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero)
   Ennen kaittee kapan kirppuja kun kaks yksmiälistä. (Oripää)
   Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko)
   Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo)
   Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero)
   Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne)
	
   Erest flikka ja takka sikka. (Pyhäranta)
   Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki)
   Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi)
   Hakeva etsii povestansakin. (Lieto)
   Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali)
   Halu voimaa antaa. (Naantali)
   Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero)
   Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä)
   Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko)
   Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä)
   Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio)
   Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä)
   Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro)
   Helppes kaora valmistu. (Kaarina)
   Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti)
   Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela)
   Helppo tyhmä narrata. (Uskela)
   Heone ruakkias tunte. (Mynämäki)
   Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta)
   Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti)
   Herra on herra helvetissäkin. (Naantali)
   Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria)
   Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko)
   Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä)
   Himonsa on hiirelläkin. (Uskela)
   Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla)
   Hul kaik asjas juttele. (Muurla)
   Hul siämenäs syä. (Mynämäki)
   Hul toise vahinkol naora. (Muurla)
   Hul töitäs rekna. (Perniö)
   Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää)
   Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero)
   Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo)
   Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa)
   Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina)
   Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa)
   Hätä hullu on, ei mies. (Somero)
   Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne)
   Iso pää, vähä järkke, piän pää, ei ollenka. (Kisko)
   Ison pinon viäres on hyvä lastuja noukkia. (Pöytyä)
   Isosten taurit ja kööhän pano ova molemmat maelmall isos huuros. (Raisio)
   Istumast on pare lähte. (Kaarina)
   Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku)
   Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo)
   Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen)
   Ite miäs sen tekkee, ko hirtetään. (Yläne)
   Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti)
   Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä)
   Joka piarun ilmaisee, se on piarun isä. (Uusikaupunki)
   Jokasee on omas ottaminee ja toisee oma jättäminee. (Paimio)
   Jolle nuaren op, ni o vanhan klop. (Perniö)
   Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura)
   Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela)
   Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti)
   Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla)
   Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti)
   Jouluna jottain saaraan. (Loimaa)
   Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali)
   Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku)
   Kaikill o heijä leiviskäs, mut vaevasell on viis naola pääl. (Raisio)
   Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali)
   Katto huoneen honka, sänki pellon sonta. (Naantali)
   Kellä on paksu perse, se tarttee suuret pöksyt. (Marttila)
   Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti)
   Kiiskine joka kalan kans kutte. (Muurla)
   Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti)
   Ko ämmä kuole, on niin kon toine vantus putosisis. (Nousiainen)
   Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa)
   Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku)
   Kolm oo semmost kon kyttä: olk kenkäst, naskal säkist ja paha ämm akkunast. (Kalanti)
   Komiasti pihalle, vaikka tiällä kontatais. (Karinainen)
   Konsti miästä opettaa, miäs kun konstin muistaa. (Oripää)
   Konsti ne o ku raha maksava. (Muurla)
   Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä)
   Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla)
   Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela)
   Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku)
   Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko)
   Ku syksyll ei mittäin tul, ei kevel mittä ol. (Sauvo)
   Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela)
   Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina)
   Kukas katin hännä nosta, jos ei katti itte. (Rymättylä)
   Kukas köyhää auttaa, jollei vaivainen. (Naantali)
   Kukas toisen parast kattoo? (Suomusjärvi)
   Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti)
   Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio)
   Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö)
   Kun persses nosta niin plassis mista. (Kaarina)
   Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla)
   Kun pilkast suuttu, ni meinink puuttu. (Salo)
   Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo)
   Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku)
   Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio)
   Kuolema ei kato keisarika. (Turku)
   Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää)
   Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen)
   Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti)
   Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku)
   Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina)
   Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo)
   Kyl kaual seen kantta, kun kesi tekke. (Perniö)
   Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö)
   Kyl konstei piisaa ja kronglinkei. (Marttila)
   Kyl loppu ain puales pittää. (Somerniemi)
   Kyl marokkin säästyy, kut ei kala syö. (Lokalahti)
   Kyl miäs ja aika toimeks saa. (Somero)
   Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti)
   Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti)
   Kyl piru sen ottaa ku se antaaki. (Suomusjärvi)
   Kyl pirull on häne riihiväkes. (Loimaa)
   Kyl piänikin piru on, ko o hyvist aineist vaa. (Vehmaa)
   Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela)
   Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö)
  
   Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi)
   Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero)
   Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti)
   Kyl sil toimen tulee, ko leippä ja lämmint on. (Nousiainen)
 
   Kyl sit leippä riittä, jost isänt viitti kylvät ja niittä. (Kalanti)
   Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta)
   Kyl stää käskis, et koht mylly menis ko leipä loppu. (Nousiainen)
   Kyll ain luanista, jolle hyvi ni huanoste. (Halikko)
   Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää)
   Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (Naantali)
   Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku)
   Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali)
   Kyllä päiväkukko yökukon voittaa. (Naantali)
   Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero)
   Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku)
   Köyhä ystävä on parempi ko rikas sukulaine. (Turku)
   Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela)
   Köyhän käskee elää hiljakseen. (Kalanti)
   Lahikalu kallimaks tule. (Kalanti)
   Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku)
   Laske nuhku nahkojen alle, kyl se siäl pian teposet tekkee. (Somerniemi)
   Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko)
   Leippä hävennykki syä. (Mynämäki)
   Lihhaa lihan matokin. (Alastaro)
   Lisseks pask makkaras. (Mynämäki)
  
   Lisäks kervänenkin kaalfaris o. (Muurla)
   Lumi vanha luis, jää joka jäsenes. (Kalanti)
   Luoretuuli on taivaan luuta. (Rymättylä)
   Luu tasajan kätte. (Perniö)
   Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä)
   Löyly on köyhän lasareeti. (Yläne)
   Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen)
   Maa marotki elättää. (Somero)
  
   Maaha matokin turva. (Muurla)
   Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali)
   Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti)
   Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela)
   Mihin ei piru kerkii itte, lähettää se pahan ämmän. (Somero)
   Mihis norkone puust putto kon puun juure. (Laitila)
   Mikä metenä juaraan, se pippurina paskannetaan. (Pöytyä)
	
   Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne)
   Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää)
   Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku)
   Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku)
   Mistäs koir unt näkke ku makkarast. (Pertteli)
   Mitä isä erel, sitä poik peräs. (Uskela)
   Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä)
   Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla)
   Mitä rikas huolii, vaikka reppunsa söisi, kun tietää toisen saavansa. (Naantali)
   Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela)
   Mitäs poikamies akal tekkee, kun ei muutaka perett ol? (Koski Tl.)
   Miähee silmis on kolme rääpälvaatet. (Paimio)
   Miähen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. (Yläne)
   Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti)
   Miäs konsti muista, ja konst miäst autta. (Karjala Tl.)
   Miäs se on ku paikkas pittä. (Turku)
   Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto)
   Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti)
   Muna on viissaamp kun kana. (Halikko)
   Muurahainen muuttomies, mauriainen maanmies. (Muurla)
   Myllys, pajas ja pappilas tiättään paikkakunnan asiat parhaiten. (Pöytyä)
   Myähästyy taivaa oveltaki jos kirkostaki. (Paimio)
   Myöhäst hiiren haukotella, ku pää o katin perssees. (Maaria)
   Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)
   Naeres haukuta ja kualles kiitetä. (Vehmaa)
   Naidut vaimot pitämises, tehdyt kaupat kiittämises. (Uusikaupunki)
   Nar nime anta, miäs nimen kanta. (Kalanti)
   Ne on toiset miähet kun kirkos veissa ja toiset kun puski perkka. (Raisio)
   Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku)
   Niittu on pellon emä. (Somero)
   Nuare flika, kauni tyttäre, mist ne paha muija saara? (Uskela)
   Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi)
   Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero)
   Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku)
  
   Nätti pää on iso apu perssel. (Kaarina)
   Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki)
   Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla)
   Olut juora ja viina ryypätä. (Salo)
   Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku)
   Oma tupa, oma lupa. (Naantali)
   Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä)
   On seippäi, jost on vareksiki. (Salo)
   Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti)
   Ossas orvo itke, ei osas vähyt. (Kalanti)
   Ottava otas kyl, mutt antajall on määrä. (Piikkiö)
   Paha ilma herratten ilma. (Naantali)
   Pakarpuarist koht saa. (Kaarina)
   Pala lumikin ku hyvä viret o. (Perniö)
   Paperist papin käre. (Askainen)
   Pare jottan kutte mittä. (Perniö)
   Pare paik kun palias. (Mynämäki)
   Paremp oo kärssi vääryt ko tehr vääryt. (Lokalahti)
   Paremp runsas ku naft. (Kisko)
   Parempi oma paksu piimä kun on vieraan ohut plutikka. (Pöytyä)
   Parempi oman vaatteen lämmin kuin toisen työn lämmin. (Naantali)
   Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi)
   Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali)
   Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää)
   Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa)
   Penneist markak kootta. (Muurla)
   Penni on sadan alku. (Uusikaupunki)
   Perintöraha ja pesän lämmin kestävät yhtä paljon. (Pöytyä)
   Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto)
   Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki)
   Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko)
   Pilkka köyhän ilosta, riemu vanhan kuolemasta. (Lieto)
   Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen)
   Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero)
   Pistämätöne leip, kirkotoine äm ja kastamatone laps ova yhre arvossi. (Vehmaa)
   Poikka pääst, flikka kintuist katota. (Kalanti)
   Porost rahakin maksetaan. (Yläne)
   Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi)
   Puhtaus on pual ruakka. (Perniö)
   Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi)
   Puske pässikin vaikk ei pure, juo kanakin vaikk ei kuse. (Uusikaupunki)
   Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla)
   Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero)
   Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela)
   Pääst poikka ja kintuist flikka. (Nousiainen)
   Päästä kananpaskakin valkea. (Lieto)
   Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää)
   Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali)
   Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen)
   Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen)
   Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki)
   Rakkaus on sokea. (Lieto)
   Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela)
   Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki)
   Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki)
   Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan. (Somerniemi)
   Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta)
   Rumaan ilmaan ei hyvä mies koiraansakaan laske, mutta paha mies lähettää eukkonsakin. (Uusikaupunki)
   Ruumist hautta ja lasta ristil. Morssein päässe ite. (Maaria)
   Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä)
   Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.)
   Saa pirusta siunaten ero, vaan pahasta ämmästä ei saa kirotengaan. (Turku)
   Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko)
   Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti)
   Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio)
   Se on paha paik, kun saa suren häntään kii, ei voi pirättää eikä uskal helittää. (Yläne)
   Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti)
   See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo)
   Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.)
   Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina)
   Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki)
   Siemenistäns puu tunneta. (Turku)
   Siin paha misä puhuta. (Pyhäranta)
   Sika naapurist naira, mutt ei ihmist. (Mynämäki)
   Sika tonkii kuanollas ja ihminen elää luonnollas. (Maaria)
   Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko)
   Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki)
   Silloin vasta lammas terve on, kun se kaiket päivät huutaa. (Somero)
   Simmost se sitt on se köyhän kans, et juur ko pääse maat ni ajeta syämä. (Rymättylä)
   Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki)
   Sitä pieni piipottaa, mitä suuri laulaa. (Yläne)
   Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo)
   Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa)
   Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa)
   Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku)
   Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio)
   Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa)
   Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro)
   Suorin tie paras. (Lieto)
   Surman luotahan se leipä makeaa on. (Lieto)
   Surutont on toisen kenkil tansata. (Uskela)
   Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen)
   Suus tyhmä syräne o. (Muurla)
   Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti)
   Syämine on kaike raskemp tyä herroil. (Muurla)
   Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali)
   Talo ilma emäntä on ku pelt ilma veräjä. (Perniö)
   Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä)
   Tapaturma tule taitavalki, piikal niinku ihmiselki. (Raisio)
   Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä)
   Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi)
   Terva tekke upseriks. (Kisko)
   Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila)
   Toinen naiminen on ku lämmitetty perunasoppa. (Somero)
   Toist mieles ja toist kieles. (Uusikaupunki)
   Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo)
   Tulee mies matkastas, muttei tulekka haurastas. (Salo)
   Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero)
   Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali)
   Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko)
   Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen)
   Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta)
   Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi)
   Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti)
   Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä)
   Vast aik itteläs hautta kaiva, ku jo kualuna. (Salo)
   Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (Naantali)
   Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti)
   Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku)
   Viina tekee hulluksi. (Halikko)
   Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio)
   Virsil juomingit jatketa. (Uskela)
   Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero)
   Voi köyhä elää muttei voi kuolla. (Loimaa)
  
   Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko)
   Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti)
talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko)
   Älä kraap sitä paikka kutte syhy! (Uskela)
   Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa)
   Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku)
   Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti)
   Älä pilkkaa: pilkka mennee ommaan nilkkaan, särkee sääriluunkin. (Maaria)
   Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet. (Maaria)
   Äyrissä tuhannen alku. (Naantali)
   Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne)

Lähteet[muuda]

  • Kansanrunousarkisto