Päris-Soome vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti

Päris-Soome (soome Varsinais-Suomi, rootsi Egentliga Finland) on maakond Soome edelaosas. Läheduse tõttu on Päris-Soomel Eestiga tihedad kultuuriseosed ning ka sealsed vanasõnad kattuvad osalt Eesti vanasõnadega.

  • Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä)
  • Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki)
  • Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo)
  • Ahneus vie viljan pellost. (Salo)
  • Aik sit satta ku ova heinä laros. (Mynämäki)
  • Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki)
  • Aina siihe rikka jää, mihin kuorma kaatuu. (Turku)
  • Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi)
  • Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina)
  • Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko)
  • Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila)
  • Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo)
  • Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta)
  • Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto)
  • An luu luista, ei siin liha pain! (Kalanti)
  • Anna kättä köyhän miähen, köyhällä on lämmin koura. (Turku)
  • Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela)
  • Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku)
  • Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku)
  • Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali)
  • Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla)
  • Aurink paista krisukassa. (Halikko)
  • Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio)
  • Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi)
  • Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen)
  • Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo)
  • Ei aina tekemäs, funteeramas ja. (Alastaro)
  • Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää)
  • Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali)
  • Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio)
  • Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki)
  • Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla)
  • Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali)
  • Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo)
  • Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla)
  • Ei kaik nuku, vaik makkava. (Salo)
  • Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku)
  • Ei kala miästä hae, jollei miäs kala. (Turku)
  • Ei kestä kiittää, mutta ei kehta ilmankaan olla. (Naantali)
  • Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa)
  • Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali)
  • Ei kualem erelläs huutel. (Kalanti)
  • Ei kukaan ole onnensa seppä. (Lieto)
  • Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. (Kaarina)
  • Ei lehmäkä pitkäs hännästäs lyps, jollei se mittä suihis saa. (Uusikaupunki)
  • Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki)
  • Ei limppu puutu, mutt ei akka lurjus syö. (Uusikaupunki)
  • Ei luulo ol tiaro väärtti. (Turku)
  • Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro)
  • Ei mettä ole ikinä ainoataas antanu. (Alastaro)
  • Ei miehest tavoi enne tunn ennenkun kymmene vuoren pääst. (Salo)
  • Ei mies ikä niin täynn ol, ettei vatilist vellinki syö. (Uusikaupunki)
  • Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki)
  • Ei miäs kulta paska ol. (Kaarina)
  • Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero)
  • Ei muar tier faarin konsteist. (Uskela)
  • Ei muute kööh, ete vähä hull ol. (Kalanti)
  • Ei nukkuva kettu kanaa saa. (Naantali)
  • Ei nurkka leipää lissää. (Pöytyä)
  • Ei nälkästä janota. (Alastaro)
  • Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti)
  • Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku)
  • Ei pahaa pahal voiteta. (Suomusjärvi)
  • Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku)
  • Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku)
  • Ei pappikan kaikke miäliks saarna. (Mynämäki)
  • Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta)
  • Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki)
  • Ei saa kattoo kattii karvaan ko karva juuree. (Lieto)
  • Ei se kato ku nai, eikä se nai ku katto. (Turku)
  • Ei se mikkä miäs ol, jolle sil lusika verran paska pöksyiss ol. (Kaarina)
  • Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio)
  • Ei se rikas, kenen meno on tuloi suurema. (Salo)
  • Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali)
  • Ei sikkaa säkis osteta. (Suomusjärvi)
  • Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa)
  • Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila)
  • Ei susika pessäs paskan. (Nousiainen)
  • Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko)
  • Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero)
  • Ei yht miäst sota kaip. (Kalanti)
  • Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina)
  • Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero)
  • Ennen kaittee kapan kirppuja kun kaks yksmiälistä. (Oripää)
  • Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko)
  • Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo)
  • Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero)
  • Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne)
  • Erest flikka ja takka sikka. (Pyhäranta)
  • Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki)
  • Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi)
  • Hakeva etsii povestansakin. (Lieto)
  • Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali)
  • Halu voimaa antaa. (Naantali)
  • Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero)
  • Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä)
  • Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko)
  • Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä)
  • Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio)
  • Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä)
  • Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro)
  • Helppes kaora valmistu. (Kaarina)
  • Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti)
  • Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela)
  • Helppo tyhmä narrata. (Uskela)
  • Heone ruakkias tunte. (Mynämäki)
  • Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta)
  • Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti)
  • Herra on herra helvetissäkin. (Naantali)
  • Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria)
  • Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko)
  • Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä)
  • Himonsa on hiirelläkin. (Uskela)
  • Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla)
  • Hul kaik asjas juttele. (Muurla)
  • Hul siämenäs syä. (Mynämäki)
  • Hul toise vahinkol naora. (Muurla)
  • Hul töitäs rekna. (Perniö)
  • Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää)
  • Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero)
  • Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo)
  • Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa)
  • Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina)
  • Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa)
  • Hätä hullu on, ei mies. (Somero)
  • Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne)
  • Iso pää, vähä järkke, piän pää, ei ollenka. (Kisko)
  • Ison pinon viäres on hyvä lastuja noukkia. (Pöytyä)
  • Isosten taurit ja kööhän pano ova molemmat maelmall isos huuros. (Raisio)
  • Istumast on pare lähte. (Kaarina)
  • Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku)
  • Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo)
  • Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen)
  • Ite miäs sen tekkee, ko hirtetään. (Yläne)
  • Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti)
  • Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä)
  • Joka piarun ilmaisee, se on piarun isä. (Uusikaupunki)
  • Jokasee on omas ottaminee ja toisee oma jättäminee. (Paimio)
  • Jolle nuaren op, ni o vanhan klop. (Perniö)
  • Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura)
  • Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela)
  • Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti)
  • Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla)
  • Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti)
  • Jouluna jottain saaraan. (Loimaa)
  • Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali)
  • Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku)
  • Kaikill o heijä leiviskäs, mut vaevasell on viis naola pääl. (Raisio)
  • Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali)
  • Katto huoneen honka, sänki pellon sonta. (Naantali)
  • Kellä on paksu perse, se tarttee suuret pöksyt. (Marttila)
  • Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti)
  • Kiiskine joka kalan kans kutte. (Muurla)
  • Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti)
  • Ko ämmä kuole, on niin kon toine vantus putosisis. (Nousiainen)
  • Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa)
  • Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku)
  • Kolm oo semmost kon kyttä: olk kenkäst, naskal säkist ja paha ämm akkunast. (Kalanti)
  • Komiasti pihalle, vaikka tiällä kontatais. (Karinainen)
  • Konsti miästä opettaa, miäs kun konstin muistaa. (Oripää)
  • Konsti ne o ku raha maksava. (Muurla)
  • Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä)
  • Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla)
  • Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela)
  • Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku)
  • Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko)
  • Ku syksyll ei mittäin tul, ei kevel mittä ol. (Sauvo)
  • Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela)
  • Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina)
  • Kukas katin hännä nosta, jos ei katti itte. (Rymättylä)
  • Kukas köyhää auttaa, jollei vaivainen. (Naantali)
  • Kukas toisen parast kattoo? (Suomusjärvi)
  • Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti)
  • Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio)
  • Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö)
  • Kun persses nosta niin plassis mista. (Kaarina)
  • Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla)
  • Kun pilkast suuttu, ni meinink puuttu. (Salo)
  • Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo)
  • Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku)
  • Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio)
  • Kuolema ei kato keisarika. (Turku)
  • Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää)
  • Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa)
  • Kuuntele juoppo juttu ja syä ojakonnan kuttu! (Salo)
  • Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen)
  • Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti)
  • Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku)
  • Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina)
  • Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo)
  • Kyl kaual seen kantta, kun kesi tekke. (Perniö)
  • Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö)
  • Kyl konstei piisaa ja kronglinkei. (Marttila)
  • Kyl loppu ain puales pittää. (Somerniemi)
  • Kyl marokkin säästyy, kut ei kala syö. (Lokalahti)
  • Kyl miäs ja aika toimeks saa. (Somero)
  • Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti)
  • Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti)
  • Kyl piru sen ottaa ku se antaaki. (Suomusjärvi)
  • Kyl pirull on häne riihiväkes. (Loimaa)
  • Kyl piänikin piru on, ko o hyvist aineist vaa. (Vehmaa)
  • Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela)
  • Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö)
  • Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi)
  • Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero)
  • Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti)
  • Kyl sil toimen tulee, ko leippä ja lämmint on. (Nousiainen)
  • Kyl sit leippä riittä, jost isänt viitti kylvät ja niittä. (Kalanti)
  • Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta)
  • Kyl stää käskis, et koht mylly menis ko leipä loppu. (Nousiainen)
  • Kyll ain luanista, jolle hyvi ni huanoste. (Halikko)
  • Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää)
  • Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (Naantali)
  • Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku)
  • Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali)
  • Kyllä päiväkukko yökukon voittaa. (Naantali)
  • Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero)
  • Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku)
  • Köyhä ystävä on parempi ko rikas sukulaine. (Turku)
  • Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela)
  • Köyhän käskee elää hiljakseen. (Kalanti)
  • Lahikalu kallimaks tule. (Kalanti)
  • Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku)
  • Laske nuhku nahkojen alle, kyl se siäl pian teposet tekkee. (Somerniemi)
  • Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko)
  • Leippä hävennykki syä. (Mynämäki)
  • Lihhaa lihan matokin. (Alastaro)
  • Lisseks pask makkaras. (Mynämäki)
  • Lisäks kervänenkin kaalfaris o. (Muurla)
  • Lumi vanha luis, jää joka jäsenes. (Kalanti)
  • Luoretuuli on taivaan luuta. (Rymättylä)
  • Luu tasajan kätte. (Perniö)
  • Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä)
  • Löyly on köyhän lasareeti. (Yläne)
  • Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen)
  • Maa marotki elättää. (Somero)
  • Maaha matokin turva. (Muurla)
  • Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali)
  • Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti)
  • Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela)
  • Mihin ei piru kerkii itte, lähettää se pahan ämmän. (Somero)
  • Mihis norkone puust putto kon puun juure. (Laitila)
  • Mikä metenä juaraan, se pippurina paskannetaan. (Pöytyä)
  • Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko)
  • Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne)
  • Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää)
  • Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku)
  • Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku)
  • Mistäs koir unt näkke ku makkarast. (Pertteli)
  • Mitä isä erel, sitä poik peräs. (Uskela)
  • Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä)
  • Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla)
  • Mitä rikas huolii, vaikka reppunsa söisi, kun tietää toisen saavansa. (Naantali)
  • Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela)
  • Mitäs poikamies akal tekkee, kun ei muutaka perett ol? (Koski Tl.)
  • Miähee silmis on kolme rääpälvaatet. (Paimio)
  • Miähen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. (Yläne)
  • Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti)
  • Miäs konsti muista, ja konst miäst autta. (Karjala Tl.)
  • Miäs se on ku paikkas pittä. (Turku)
  • Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto)
  • Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti)
  • Muna on viissaamp kun kana. (Halikko)
  • Muurahainen muuttomies, mauriainen maanmies. (Muurla)
  • Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)
  • Myllys, pajas ja pappilas tiättään paikkakunnan asiat parhaiten. (Pöytyä)
  • Myähästyy taivaa oveltaki jos kirkostaki. (Paimio)
  • Myöhäst hiiren haukotella, ku pää o katin perssees. (Maaria)
  • Naeres haukuta ja kualles kiitetä. (Vehmaa)
  • Naidut vaimot pitämises, tehdyt kaupat kiittämises. (Uusikaupunki)
  • Nar nime anta, miäs nimen kanta. (Kalanti)
  • Ne on toiset miähet kun kirkos veissa ja toiset kun puski perkka. (Raisio)
  • Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku)
  • Niittu on pellon emä. (Somero)
  • Nuare flika, kauni tyttäre, mist ne paha muija saara? (Uskela)
  • Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi)
  • Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero)
  • Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku)
  • Nätti pää on iso apu perssel. (Kaarina)
  • Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki)
  • Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla)
  • Olut juora ja viina ryypätä. (Salo)
  • Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku)
  • Oma tupa, oma lupa. (Naantali)
  • Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä)
  • On seippäi, jost on vareksiki. (Salo)
  • Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti)
  • Ossas orvo itke, ei osas vähyt. (Kalanti)
  • Ottava otas kyl, mutt antajall on määrä. (Piikkiö)
  • Paha ilma herratten ilma. (Naantali)
  • Pakarpuarist koht saa. (Kaarina)
  • Pala lumikin ku hyvä viret o. (Perniö)
  • Paperist papin käre. (Askainen)
  • Pare jottan kutte mittä. (Perniö)
  • Pare paik kun palias. (Mynämäki)
  • Paremp oo kärssi vääryt ko tehr vääryt. (Lokalahti)
  • Paremp runsas ku naft. (Kisko)
  • Parempi oma paksu piimä kun on vieraan ohut plutikka. (Pöytyä)
  • Parempi oman vaatteen lämmin kuin toisen työn lämmin. (Naantali)
  • Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi)
  • Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali)
  • Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää)
  • Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa)
  • Penneist markak kootta. (Muurla)
  • Penni on sadan alku. (Uusikaupunki)
  • Perintöraha ja pesän lämmin kestävät yhtä paljon. (Pöytyä)
  • Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto)
  • Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki)
  • Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko)
  • Pilkka köyhän ilosta, riemu vanhan kuolemasta. (Lieto)
  • Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen)
  • Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero)
  • Pistämätöne leip, kirkotoine äm ja kastamatone laps ova yhre arvossi. (Vehmaa)
  • Poikka pääst, flikka kintuist katota. (Kalanti)
  • Porost rahakin maksetaan. (Yläne)
  • Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi)
  • Puhtaus on pual ruakka. (Perniö)
  • Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi)
  • Puske pässikin vaikk ei pure, juo kanakin vaikk ei kuse. (Uusikaupunki)
  • Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla)
  • Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero)
  • Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela)
  • Pääst poikka ja kintuist flikka. (Nousiainen)
  • Päästä kananpaskakin valkea. (Lieto)
  • Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää)
  • Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali)
  • Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela)
  • Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen)
  • Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen)
  • Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki)
  • Rakkaus on sokea. (Lieto)
  • Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki)
  • Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki)
  • Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan. (Somerniemi)
  • Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta)
  • Rumaan ilmaan ei hyvä mies koiraansakaan laske, mutta paha mies lähettää eukkonsakin. (Uusikaupunki)
  • Ruumist hautta ja lasta ristil. Morssein päässe ite. (Maaria)
  • Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä)
  • Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.)
  • Saa pirusta siunaten ero, vaan pahasta ämmästä ei saa kirotengaan. (Turku)
  • Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko)
  • Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti)
  • Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio)
  • Se on paha paik, kun saa suren häntään kii, ei voi pirättää eikä uskal helittää. (Yläne)
  • Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti)
  • See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo)
  • Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.)
  • Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina)
  • Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki)
  • Siemenistäns puu tunneta. (Turku)
  • Siin paha misä puhuta. (Pyhäranta)
  • Sika naapurist naira, mutt ei ihmist. (Mynämäki)
  • Sika tonkii kuanollas ja ihminen elää luonnollas. (Maaria)
  • Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko)
  • Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki)
  • Silloin vasta lammas terve on, kun se kaiket päivät huutaa. (Somero)
  • Simmost se sitt on se köyhän kans, et juur ko pääse maat ni ajeta syämä. (Rymättylä)
  • Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki)
  • Sitä pieni piipottaa, mitä suuri laulaa. (Yläne)
  • Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo)
  • Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa)
  • Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa)
  • Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku)
  • Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio)
  • Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa)
  • Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro)
  • Suorin tie paras. (Lieto)
  • Surman luotahan se leipä makeaa on. (Lieto)
  • Surutont on toisen kenkil tansata. (Uskela)
  • Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen)
  • Suus tyhmä syräne o. (Muurla)
  • Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti)
  • Syämine on kaike raskemp tyä herroil. (Muurla)
  • Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali)
  • Talo ilma emäntä on ku pelt ilma veräjä. (Perniö)
  • Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä)
  • Tapaturma tule taitavalki, piikal niinku ihmiselki. (Raisio)
  • Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä)
  • Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi)
  • Terva tekke upseriks. (Kisko)
  • Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila)
  • Toinen naiminen on ku lämmitetty perunasoppa. (Somero)
  • Toist mieles ja toist kieles. (Uusikaupunki)
  • Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo)
  • Tulee mies matkastas, muttei tulekka haurastas. (Salo)
  • Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero)
  • Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali)
  • Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko)
  • Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen)
  • Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta)
  • Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi)
  • Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti)
  • Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä)
  • Vast aik itteläs hautta kaiva, ku jo kualuna. (Salo)
  • Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti)
  • Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (Naantali)
  • Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku)
  • Viina tekee hulluksi. (Halikko)
  • Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio)
  • Virsil juomingit jatketa. (Uskela)
  • Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero)
  • Voi köyhä elää muttei voi kuolla. (Loimaa)
  • Älä kraap sitä paikka kutte syhy! (Uskela)
  • Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa)
  • Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku)
  • Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti)
  • Älä pilkkaa: pilkka mennee ommaan nilkkaan, särkee sääriluunkin. (Maaria)
  • Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet. (Maaria)
  • Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne)
  • Äyrissä tuhannen alku. (Naantali)
  • Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko)
  • Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti)
  • talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko)

Allikad[muuda]

  • Kansanrunousarkisto

Välislingid[muuda]

Wikipedia-logo-v2.svg
Vikipeedias leidub artikkel