Arutelu:Juhani Aho

Tõlkeid leidub, alles jätta. Pseudacorus (arutelu) 8. aprill 2021, kell 20:46 (EEST)[vasta]

Väljavõte:

Ettekö tienne, että missä valkoinen poutapilvi taivaan sinikannella vaeltaa, siinä on Suomen lippu - että missä luminen vaara taivasta vasten kuvastuu, siinä värimme - että missä valkopurje ulapalla paistaa, siinä viirimme?
Haaveesta ei koskaan pety, sillä kukaan ei ole nähnyt sen toteutumattomuutta eikä vaadi sen toteutumista. Ainoastaan unelmiensa tietä on ihmiskunta pyrkinyt ja päässyt toiveittensa viimeisille perille.
Jos ei ole Lönnrotissa, niin pantakoon Lönnrotiin.
- Lapioimaan auki tie? Läpi Suomenko? Se on yhtä umpea täältä Lappiin.
Maailman rauha ei toteudu, jos ei kukaan siihen usko. Sen toteutuminen alkaa heti, kun jokukaan siihen uskoo.
Meri on kuin musta verka ruumisarkun alla.
Minulla on kyllin onnea loppuiäkseni, kun ammennan uudelleen entisen elämäni onnet.
Mistä samppanja oli pöytään ilmaantunut, sitä ei kukaan tiennyt eikä kysynyt. Ei juuri koskaan tiedetä, kuka samppanjaa tarjoo. Se on lahja, jonka antaja useimmiten pyytää pysyä tuntemattomana.
Mutta silloin tuli minulle avukseni luonteen ominaisuus, joka sanomalehtimiehille on hyvin suuriarvoinen ja joka pelastaa heidät kaikista pulmista. Me saamme kirjoittaa ja me totummekin kirjoittamaan asioista, joita emme ollenkaan ymmärrä ja joista ei meillä ole etäisintäkään käsitystä.
Nälkä on punikki.
On epäeetillistä onkia silloin kun se on vastenmielistä ja tympäisee ja kun tuntuu kylläiseltä eikä se oikein maita, vaan ainoastaan silloin kun se oikein huvittaa.
On oltava kohtuuden ystävä, kun ei jaksa olla ehdottomasti raitis.
Pois heidän kaduiltaan, jotka eivät mistään tule eivätkä mihinkään vie, heidän taivaansa alta, joka ei ala eikä lopu eikä kaareudu, vaan katkeaa joka paikasta kesken.
Se (Ranskan kieli) laulaa ja lirisee kuin puro, joka juoksee kivikkoa pitkin, se räiskyy ja ritisee kuin kulo katajikossa, ja yht'äkkiä kurahtaa se siitä paukkuen ja humisten kuivaan korpikuuseen.
Suomalaiset, ne olisivat kai nekin löytäneet mehevämpiä maita, joissa rieska ja hunaja vuotaa. Mutta heidän halunsa näyttää aina vieneen heitä kuta karuimmille maille. Ihan kuin uhalla he ovat hakeneet kuivia kankaita, veteliä soita ja synkkiä routapohjakorpia.
Suomenmaa on niinkuin Kreikanmaa ennen ja Suomen kansa on toinen Kreikan kansa! Eikö meillä ole saaristomme niinkuin heillä oli arkipelaaginsa? Emmekö me ole usein voitollisesti taistelleet ylivoimaa vastaan niinkuin! On meilläkin Thermopylai ja Salamis, ja olemme mekin pelastaneet länsimaisen sivistyksen!
Terve tuloa taas, sinä talvinen pimeä, sinä tuttu, rauhoittava hämäryys!"
Täällä on niin kylmä täällä Suomessa, täällä on kylmä kesälläkin.
Ulkomailla ei saa antaa mielensä haikeudelle valtaa. Tietysti täytyy koti-ikävääkin olla mausteeksi, mutta on aina parempi ikävöidä kotiin kuin kotoa ulkomaille.
Venäjä on oleva vastedes niinkuin tähänkin saakka meille sitä, mitä Persia oli Kreikalle.
Yksi valvoo ja elää: kukkien tuoksu ja pihkan lemu niinkuin nukkuvan hengitys.
- Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, Otava, 1989 --Ehitaja (arutelu) 9. aprill 2021, kell 22:05 (EEST)[vasta]