Soome vanasõnad

Allikas: Vikitsitaadid
Jump to navigation Jump to search

Soome keel on läänemeresoome keelte põhjarühma kuuluv keel, mida kõneleb umbes 5 miljonit inimest Soomes, Rootsis ja teistes riikides.

A - C - D - E - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - Y - Ä - Ö

  • "Ei kukaan ole seppä syntyessään."
    • Vaste: "Sepaks ei saa sündides."
    • Tõlge: "Keegi ei saa eks asjatundjaks ennem, kui ta pole seda proovinud."
  • "Pata kattilaa soimaa."
    • Tõlge: "Pada katelt sõimab."
    • Vaste: "Pada sõimab katelt."
  • "Tyhmäkin käy viisaasta, jos suunsa kiinni pitää."
    • Tõlge: "Isegi rumal võib paista tark, kui ta suudab suud kinni hoida."
  • "Uusi lumi vanhan surma."

A[muuda]

   Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (Kansanrunousarkisto)
   Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA)
   Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA)
   Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
   Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA)
   Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA)
   Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA)
   Aamurusko päivän paska, iltarusko kaunis ilma. (Sysmä) (KRA)
   Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA)
   Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA)
   Aatelisill om musta persläpi. (Hollola) (PLK)
   Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
   Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA)
   Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru) (KRA)
   Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA)
   Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA)
   Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA)
   Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA)
   Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA)
   Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA)
   Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA)
   Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA)
   Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA)
   Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA)
   Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA)
   Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA)
   Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA)
   Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA)
   Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA)
   Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
   Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA)
   Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA)
   Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA)
   Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA)
   Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA)
   Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA)
   Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA)
   Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA)
   Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA)
   Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA)
   Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA)
   Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA)
   Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA)
   Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA)
   Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA)
   Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA)
   Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA)
   Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA)
   Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA)
   Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA)
   Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo) (KRA)
   Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA)
   Aika on rahaa. (Lehtimäki) (KRA)
   Aika poika, aika paikast kotosin Kärköläst. (Hollola) (PLK)
   Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (KRA)
   Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA)
   Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA)
   Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
   Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara ) (KRA)
   Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA)
   Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA)
   Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä) (KRA)
   Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA)
   Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA)
   Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (Pori) (KRA)
   Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi) (KRA)
   Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia) (KRA)
   Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA)
   Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA)
   Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (KRA)
   Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA)
   Aikasee riihel, myöhäsee kirkkoo, nii piaa pois pääsee. (Orimattila) (KRA)
   Aikoin se paha paskalle mennee. (Ylikiiminki) (KRA)
   Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA)
   Ain naapuri lehmä nännä näyttää paksummalt. (Antrea) (KRA)
   Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA)
   Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA)
   Aina koski kohinassa ja aina tyhmä tohinassa. (Koskenpää) (KRA)
   Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA)
   Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA)
   Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA)
   Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA)
   Aina siihe rikka jää, mihin kuorma kaatuu. (Turku) (KRA)
   Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna) (KRA)
   Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki) (KRA)
   Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA)
   Aina sitä saa, kun on ittellä pussi. (Alavus) (KRA)
   Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava) (KRA)
   Ainaha rikka on lentävän nokassa. (Lappee) (KRA)
   Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA)
   Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA)
   Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA)
   Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko. (Loppi) (KRA)
   Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula) (KRA)
   Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA)
   Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA)
   Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava) (KRA)
   Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA)
   Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA)
   Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA)
   Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA)
   Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA)
   Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA)
   Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA)
   Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA)
   Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA)
   Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (KRA)
   Akanotto tullee kun yö päälle. (Ähtäri) (KVL)
   Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA)
   Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA)
   Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA)
   Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA)
   Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA)
   Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA)
   Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA)
   Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA)
   Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA)
   Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
   Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA)
   Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA)
   Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
   Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA)
   Akka mies aseeton. (Kurikka) (KRA)
   Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä) (KRA)
   Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA)
   Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA)
   Akka on köyhän miehen renki. (Joroinen) (KRA)
   Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA)
   Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala) (KRA)
   Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA)
   Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Akkaa ei ota kun tenavan hulluuessa tai vanhuuen höperyyessä. (Ähtäri) (KVL)
   Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA)
   Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA)
   Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA)
   Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA)
   Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA)
   Akkojen puhe ja kanojen laulu. (Heinola) (KRA)
   Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko) (KRA)
   Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA)
   Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA)
   Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA)
   Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA)
   Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA)
   Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA)
   Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA)
   Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA)
   Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
   Alku ja loppu kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA)
   Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA)
   Alku tappaa. (Tammela) (KRA)
   Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA)
   Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA)
   Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA)
   Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA)
   Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA)
   Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA)
   Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA)
   Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA)
   Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA)
   Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA)
   Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA)
   Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA)
   Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA)
   Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA)
   An luu luista, ei siin liha pain! (Kalanti) (KRA)
   Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA)
   Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA)
   Anna kyrpäsi kylään, soho ite sormellasi! (Puolanka) (KRA)
   Anna kättä köyhän miähen, köyhällä on lämmin koura. (Turku) (KRA)
   Anna pahalle sormes, viep koko käin. (Pälkjärvi) (KRA)
   Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA)
   Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari) (KRA)
   Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA)
   Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi) (KRA)
   Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA)
   Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA)
   Ano pahalta, ei anna, ota itse, ei kiellä. (Pieksämäki) (KRA)
   Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA)
   Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA)
   Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA)
   Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA)
   Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA)
   Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA)
   Antaa olla akan järvessä, kun ihte on sinne menny. (Ähtäri) (KVL)
   Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. (Helsingin pit.) (KRA)
   Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
   Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA)
   Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA)
   Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA)
   Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA)
   Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA)
   Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA)
   Antti pyhien alku. (Juva) (KRA)
   Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA)
   Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA)
   Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
   Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA)
   Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA)
   Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA)
   Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA)
   Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA)
   Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA)
   Arat työttömän kädet. (Asikkala) (KRA)
   Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA)
   Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA)
   Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA)
   Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA)
   Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA)
   Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA)
   Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA)
   Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA)
   Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA)
   Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA)
   Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA)
   Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA)
   Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA)
   Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA)
   Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
   Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA)
   Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA)
   Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA)
   Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA)
   Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA)
   Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA)
   Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA)
   Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA)
   Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA)
   Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA)
   Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA)
   Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA)
   Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA)
   Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA)
   Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA)
   Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA)
   Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA)
   Asikkalan tallukkajalat, Hollola hevoshuijarit, Nastolar ruumiivvarkaat, Sysmän takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät. (Hollola) (PLK)
   Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA)
   Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA)
   Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA)
   Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA)
   Aukaista sanainen arkkunsa. (Kalevala)
   Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA)
   Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
   Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA)
   Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA)
   Auta köyhää miestä, elää rikas avuttakin. (Pori) (KRA)
   Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu) (KRA)
   Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA)
   Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA)
   Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA)
   Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA)
   Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA)
   Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA)
   Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA)
   Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA)
   Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA)
   Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA)
   Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA)
   Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA)
   Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA)
   Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA)

C[muuda]

   Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)

E[muuda]

   Edessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa) (KRA)
   Ee enonkoa suu tuohesta ole. (Sysmä) (KRA)
   Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi) (KRA)
   Ee hosu työssä aota. (Sysmä) (KRA)
   Ee miestä virheetöntä, hevosta ee ollenkaa. (Liperi) (KRA)
   Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku. (Sysmä) (KRA)
   Ee pimmee piälle kuavu. (Iisalmi) (KRA)
   Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia) (KRA)
   Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
   Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi) (KRA)
   Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula) (KRA)
   Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA)
   Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää) (KRA)
   Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää) (KRA)
   Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila) (KRA)
   Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi) (KRA)
   Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano) (KRA)
   Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula) (KRA)
   Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi) (KRA)
   Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi) (KRA)
   Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen) (KRA)
   Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki) (KRA)
   Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki) (KRA)
   Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi) (KRA)
   Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo) (KRA)
   Ei ahne saa koskan tarppeks. (Salo) (KRA)
   Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja) (KRA)
   Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku) (KRA)
   Ei aikainen myöhästy. (Porvoo) (KRA)
   Ei aikasen voittanutta. (Hollola) (KRA)
   Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro) (KRA)
   Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori) (KRA)
   Ei aina tekemäs, funteeramas ja. (Alastaro) (KRA)
   Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju) (KRA)
   Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savoranta) (KRA)
   Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää) (KRA)
   Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro) (KRA)
   Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava) (KRA)
   Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa. (Kivennapa) (KRA)
   Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
   Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula) (KRA)
   Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala) (KRA)
   Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa) (KRA)
   Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa) (KRA)
   Ei asia miestä pahenna, jos ei mies asiaa. (Pielavesi) (KRA)
   Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali) (KRA)
   Ei astia iäriää itke. (Suonenjoki) (KRA)
   Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA)
   Ei auta arvelu asijassa. (Joroinen) (KRA)
   Ei auta asiassa ystävyys, eikä herruus merellä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Ei elä henki heilumati. (Lohja) (KRA)
   Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta. (Kuopio) (KRA)
   Ei eukko ook kannel seinällä. (Tohmajärvi) (KRA)
   Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli) (KRA)
   Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto) (KRA)
   Ei haikua ilman tulta. (Laukaa) (KRA)
   Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee) (KRA)
   Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA)
   Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio) (KRA)
   Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes) (KRA)
   Ei harakka ole lintu. (Pori) (KRA)
   Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi. (Naantali) (KRA)
   Ei haudotussa ole hautomista. (Pohjois-Häme) (KRA)
   Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori) (KRA)
   Ei haukku haavaa tee, jos ei paha koira purra saa. (Mellilä) (KRA)
   Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio) (KRA)
   Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen) (KRA)
   Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun) (KRA)
   Ei haukkuva koira pure. (Viitasaari) (KRA)
   Ei heinäsirkka hämähäkin alle kuole. (Orimattila) (KRA)
   Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
   Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST)
   Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi) (KRA)
   Ei henki hiettä lähde. (Parikkala) (KRA)
   Ei hepo heinäs pahene. (Pusula) (KRA)
   Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari) (KRA)
   Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia. (Rautalampi) (KRA)
   Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi) (KRA)
   Ei hepo kuovista kuole. (Vihti) (KRA)
   Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki) (KRA)
   Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla) (KRA)
   Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki) (KRA)
   Ei herra herran hännälle pole. (Kitee) (KRA)
   Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori) (KRA)
   Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku) (KRA)
   Ei herroo merelä. (Sulkava) (KRA)
   Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia) (KRA)
   Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä) (KRA)
   Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini) (KRA)
   Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)
   Ei hiiri heinähäkin alle kuole. (Oulu) (KRA)
   Ei hiiri hevosen korvaan pääse. (Pieksämäki) (KRA)
   Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes) (KRA)
   Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi) (KRA)
   Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali) (KRA)
   Ei housuille palkkaa makseta. (Ristijärvi) (KRA)
   Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo) (KRA)
   Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä) (KRA)
   Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia) (KRA)
   Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo) (KRA)
   Ei hullui herroks panna. (Elimäki) (KRA)
   Ei hullu huhmarissakaan paremmaks tu. (Koski Hl.) (KRA)
   Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla) (KRA)
   Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi) (KRA)
   Ei hyttysen ääni taivaaseen kuulu. (Nokia) (KRA)
   Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi) (KRA)
   Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula) (KRA)
   Ei hätä auta muus kun kirpun kiinniotos. (Koski Hl.) (KRA)
   Ei hätä huulost paran. (Iitti) (KRA)
   Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi) (KRA)
   Ei isä niin hyvä, ettei poika parempi. (Inari) (KRA)
   Ei itika ään taivaase kuulu. (Kivennapa) (KRA)
   Ei juhlaa, ettei rähjää. (Keuruu) (KRA)
   Ei jänis yhren portin etee kuole. (Orimattila) (KRA)
   Ei kaik nuku, vaik makkava. (Salo) (KRA)
   Ei kaik tauvit tapa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Ei kaikki linnut yhdes parves lennä. (Lohja) (KRA)
   Ei kaikki miehiä oo, vaikka niill onki housut jalaas. (Ilmajoki) (KRA)
   Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala) (KRA)
   Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen) (KRA)
   Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru) (KRA)
   Ei karhua vitsalla lyödä. (Rovaniemi) (KRA)
   Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi) (KRA)
   Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula) (KRA)
   Ei kelpa kettu kanain kaitsiaksi eikä poika piikain paimeneksi. (Nummi) KRA)
   Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala) (KRA)
   Ei kiusa vaivaa vähennä. (Asikkala) (KRA)
   Ei kivi kiellä kasvamasta. (Kuhmo) (KRA)
   Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina) (KRA)
   Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman päähän puto. (Pyhämaa) (KRA)
   Ei kokin tu nälkä eikä tapin jano. (Tottijärvi) (KRA)
   Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko (KRA)(Sa
   Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä) (KRA)
   Ei korppi pesten valkie. (Pihtipudas) (KRA)
   Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali) (KRA)
   Ei koski käskystä pauhaa. (Oulu) (KRA)
   Ei kukaan mitään löyrä, jos ei kukaa mitää purota. (Laihia) (KRA)
   Ei kukaan ole onnensa seppä. (Lieto) (KRA)
   Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila) (KRA)
   Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä) (KRA)
   Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. (Kaarina) (KRA)
   Ei kylyk kylykee syö, jos ei syötä. (Suonenjoki) (KRA)
   Ei kyrpä katso leipävartaaseen. (Orivesi) (KRA)
   Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi) (KRA)
   Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki) (KRA)
   Ei kyvyttömä kynsii kala tul. (Lavansaari) (KRA)
   Ei kärpänen kyntömiähen vattassa tunnu. (Nokia) (KRA)
   Ei käy muija silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei mies aja häriällä. (Jalasjärvi) (KRA)
   Ei laki leikkiä kato. (Reisjärvi) (KRA)
   Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää) (KRA)
   Ei lintukaa pesääs paskanna. (Askola) (KRA)
   Ei lisä liijaksi oo. (Sievi) (KRA)
   Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila) (KRA)
   Ei luja lutise, eikä vaka vapise. (Nummi) (KRA)
   Ei lukeminenka laiskan työt ol. (Kalanti) (KRA)
   Ei lupa talloo hävitä. (Keuruu) (KRA)
   Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi) (KRA)
   Ei luu koiraa satu, vaik kuin paiskais. (Nakkila) (KRA)
   Ei luulo ol tiaro väärtti. (Turku) (KRA)
   Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari) (KRA)
   Ei löyly säkkih kelpaa. (Iitti) (KRA)
   Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro) (KRA)
   Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää) (KRA)
   Ei matkoosa rikastu, mutta viisastuu. (Vöyri) (KRA)
   Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku) (KRA)
   Ei miehest tavoi enne tunn ennenkun kymmene vuoren pääst. (Salo) (KRA)
   Ei mies hukkaan huilaa, ku ei se koko päivää huilaa. (Alajärvi) (KRA)
   Ei mies niin kippi ol, etei hän leippä syö. (Luvia) (KRA)
   Ei mies toivoin tule, eikä mies rukkoillen elä. (Kemi) (KRA)
   Ei miestä tikulla tapeta. (Kauhajoki) (KRA)
   Ei miestä voileivällä saa, kaikkensa siihen panna pitää. (Tampere) (KRA)
   Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi. (Elimäki) (KRA)
   Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola) (PLK)
   Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja oravan puust. (Mynämäki) (KRA)
   Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Ei miäs kulta paska ol. (Kaarina) (KRA)
   Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero) (KRA)
   Ei molempia saa, nätejä poskia ja paljo rahhaa. (Kiikka) (KRA)
   Ei morsianta sukhun vihitä. (Ullava) (KRA)
   Ei muija ennen miähees luantoo tunne, ennenkö on tynnyrin sualaa sen leipään käyttänny. (Vanaja) (KRA)
   Ei muijaa tarvi säästää, ohhaa sit viäl hevoskuarma hautakki viälä. (Lapinjärvi) (KRA)
   Ei muijan väliä o kun on kokoo ja näköö, kyllä kirvesvarsi tapoja antaa. (Hattula) (KRA)
   Ei muna oo viisamp kannoo. (Tuusniemi) (KRA)
   Ei muute kööh, ete vähä hull ol. (Kalanti) (KRA)
   Ei mylläri nälkään kuole. (Karstula) (KRA)
   Ei mylläriltä leipä lopu. (Mouhijärvi) (KRA)
   Ei myrsky oo kaunista muualt ku maalt. (Lavansaari) (KRA)
   Ei mäne näkö tavoittaan. (Liperi) (KRA)
   Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva) (KRA)
   Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia) (KRA)
   Ei ne oo Jussi sinua varten, ne on pastoria varten, sano emäntä sokeripihtiä. (Ähtäri) (KVL)
   Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö) (KRA)
   Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen) (KRA)
   Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta. (Viljakkala) (KRA)
   Ei niin pahhaa, jottei emolleen kelpajais. (Kivennapa) (KRA)
   Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA)
   Ei niin pahoo poikoo, joka ei ihelle kelepoo. (Ilomantsi) (KRA)
   Ei niin pientä virtaa, ettei vettä mereen vie, eikä niin vakaista piikaa, jolta ei mies mieltä vie. (Asikkala) (KRA)
   Ei niin rikasta, ettei apua tarvitse. (Isojoki) (KRA)
   Ei nimee osteta eikä sukuu myyrä. (Orimattila) (KRA)
   Ei nimellä eletä. (Pielavesi) (KRA)
   Ei nimi miestä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi) (KRA)
   Ei nisusta paskaa tehä. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Ei nualeminen vattaa täytä. (Hattula) (KRA)
   Ei nuares me huilaminen hukkaa. (Tuusula) (KRA)
   Ei nukkuva kettu kanaa saa. (Naantali) (KRA)
   Ei nukkuvan kissan suuhun hiiri tu. (Hyvinkää) (KRA)
   Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti vittuu peitä. (Espoo) (KRA)
   Ei nuorees lepo hukas uo. (Kanneljärvi) (KRA)
   Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa. (Suomussalmi) (KRA)
   Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko) (KRA)
   Ei näkö nuolta kelpaa. (Joroinen) (KRA)
   Ei näkö työtä tie, eikä kauneus kaskee hakkoo. (Pielavesi) (KRA)
   Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela) (KRA)
   Ei nälkä vassaa halkaise. (Kirvu) (KRA)
   Ei nälkähistä uneta. (Pälkäne) (KRA)
   Ei nälkäisen vatsa halkee. (Suistamo) (KRA)
   Ei nälkäistä hauku koiratkaan. (Haapajärvi) (KRA)
   Ei nälkäistä nukuta. (Ylitornio) (KRA)
   Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun) (KRA)
   Ei nälkästä janota. (Alastaro) (KRA)
   Ei nälkästä jekuta. (Siikainen) (KRA)
   Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat) (KRA)
   Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki) (KRA)
   Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu) (KRA)
   Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi) (KRA)
   Ei näläkään halakii. (Kontiolahti) (KRA)
   Ei o uskomist Eskoo, sillon se pahan tekee kun nauraa. (Loppi) (KRA)
   Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari) (KRA)
   Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko) (KRA)
   Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala) (KRA)
   Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski) (KRA)
   Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe) (KRA)
   Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi) (KRA)
   Ei ole jyvättömän myllystä, eikä rahattoman markkinoista. (Tampere) (KRA)
   Ei ole mieltä viisasta, kun on pää visasta. (Turtola) (KRA)
   Ei ole orjalla pyhää eikä vaimolla lapsellisella. (Asikkala) (KRA)
   Ei ole perse polven päässä, vittu varpahan nenässä. (Eno) (KRA)
   Ei ole päätä Päijänteellä eikä loppua Kulovedellä. (Tottijärvi) (KRA)
   Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
   Ei ole vorraa, jos ei voran peittoo. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran. (Kalevala)
   Ei onnea löyvä etsien vaan eläen. (Joensuu) (KRA)
   Ei oo epätieto selevän tiion veärti. (Kuhmo) (KRA)
   Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks. (Lappeenranta) (KRA)
   Ei oo ihtesä eille käynyttä. (Nilsiä) (KRA)
   Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä) (KRA)
   Ei oo kärppä kädes, kun son pinon raos. (Kauhajoki) (KRA)
   Ei oo miestä karvoin kahtoin. (Sotkamo) (KRA)
   Ei oo miähen koreuresta, kun on vain leipä valkoosta. (Laihia) (KRA)
   Ei oo miäs eikä mikää, jok ei osaa nimiänsä kirjoottaa ja yhtä polska pelata. (Laihia) (KRA)
   Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva) (KRA)
   Ei oo niinpäin piiputkaan, jotta niistä viinaa tulis. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Ei oo orjalla oritta eikä rengillä rekkee. (Sotkamo) (KRA)
   Ei oo pakko päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula) (KRA)
   Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva) (KRA)
   Ei oo pakkua mualle kun paskalle. (Seinäjoki) (KRA)
   Ei opittu tapa jää hännästä puistaen. (Suomussalmi) (KRA)
   Ei oppi oijaa kua, jos ei ojastaa poes nosta. (Kangasniemi) (KRA)
   Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä) (KRA)
   Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti) (KRA)
   Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku) (KRA)
   Ei oraasta kekuu tehäk. (Tohmajärvi) (KRA)
   Ei orast laarih panna. (Elimäki) (KRA)
   Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi) (KRA)
   Ei ou hattu kannon piässä, kun on miehen piässä. (Liperi) (KRA)
   Ei ou herroo merellä eikä miestä vuorotonta. (Rautalampi) (KRA)
   Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula) (KRA)
   Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.(Sonkajärvi) (KRA)
   Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa) (KRA)
   Ei paha hyvästä tiijä. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Ei paha onni parkua pelkää eikä huutoa häpeä. (Haapajärvi) (KRA)
   Ei paha paljon tartte. (Pomarkku) (KRA)
   Ei paha pannen parane. (Seinäjoki) (KRA)
   Ei paha parkuen parane. (Teisko) (KRA)
   Ei pahaa pahal voiteta. (Suomusjärvi) (KRA)
   Ei pahakaan hevonen yksin potki. (Artjärvi) (KRA)
   Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST)
   Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku) (KRA)
   Ei paljo piisaa, vähä se on kun piisaa. (Tampere) (KRA)
   Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku) (KRA)
   Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville. (Kalevala)
   Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe) (KRA)
   Ei passoo piikkorihmat palttinapirtaan. (Joroinen) (KRA)
   Ei Pekka oo Paavoo parempi. (Mänttä) (KRA)
   Ei pelto kuren tatteel kasva. (Inkeri, Spankkova) (KRA)
   Ei pelto petosta salli. (Karjalohja) (KRA)
   Ei Perhossa elä, jos ei liiku. (Veteli) (KRA)
   Ei perintö pesää tee. (Viljakkala) (KRA)
   Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi) (KRA)
   Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä) (KRA)
   Ei pidä uskoa hevosta tielle, venettä vesille, akkaa aitan vartiaksi. (Pielinen) (KRA)
   Ei pie lohta merreen suolata. (Iisalmi) (KRA)
   Ei pie männä paljai jaloi Pietarii. (Kivennapa) (KRA)
   Ei pie olla loppasuu mualiman tavaralle. (Savonlinna) (KRA)
   Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa) (KRA)
   Ei pie tehhä kärpäsest härkää. (Kivennapa) (KRA)
   Ei pien pieru persettä revi (Sysmä) (KRA)
   Ei pieru haisutta leviä. (Askola) (KRA)
   Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti) (KRA)
   Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi) (KRA)
   Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura) (KRA)
   Ei piilolla pirttijä pijetä. (Saarijärvi) (KRA)
   Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA)
   Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta) (KRA)
   Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi) (KRA)
   Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala) (KRA)
   Ei pillusta pohja puhkii eikä laita lohkii. (Karttula) (KRA)
   Ei pimeältä silmä puhkea eikä hämärältä jalka taitu. (Uukuniemi) (KRA)
   Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi) (KRA)
   Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase. (Sodankylä) (KRA)
   Ei pimmee silimee puhkase. (Kiuruvesi) (KRA)
   Ei pimmeys silimee puhkase. (Pielavesi) (KRA)
   Ei pirukaan niin kuumaa paskaa situ, että housut palaa. (Nastola) (KRA)
   Ei pirust papiks. (Lavansaari) (KRA)
   Ei pirä mennä paljain käsin haukan pesälle. (Askola) (KRA)
   Ei pirä riisuu pois yltä ennen ko maata menee. (Pornainen) (KRA)
   Ei pirä toisen käskyllä päätänsä piihin lyärä. (Laihia) (KRA)
   Ei pitkä mies oo kun hurstin hukka ja hautuumaan haaska. (Kauhajoki) (KRA)
   Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi) (KRA)
   Ei piä neuvoa lintua lentämäh eikä sorsan poikoa uimah. (Suistamo) (KRA)
   Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka) (KRA)
   Ei poika tarvitte viinaa eikä varsa kauroja. (Isokyrö) (KRA)
   Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori) (KRA)
   Ei pysty mummon kynnet uuninrintaan. (Nurmes) (KRA)
   Ei pyttyyn hypätä ennenkuin kansi avataan. (Kankaanpää) (KRA)
   Ei pyyssä ole tasajaon varaa. (Vihti) (KRA)
   Ei pyystä kahen jakoa. (Kerimäki) (KRA)
   Ei pyystä ol pereh jakaa. (Elimäki) (KRA)
   Ei raha est kuolemast, ei köyhyys kauva elämäst. (Salo) (KRA)
   Ei raha herra ole. (Rauma) (KRA)
   Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki) (KRA)
   Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.) (KRA)
   Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Ei raha lukiin vähene. (Jyväskylä) (KRA)
   Ei raha maata anna. (Somero) (KRA)
   Ei raha rahitta tule. (Inkeri, Vuolee) (KRA)
   Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju) (KRA)
   Ei raha sukkuu ol. (Marttila) (KRA)
   Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä) (KRA)
   Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku) (KRA)
   Ei raha tule huutamalla. (Kuhmoinen) (KRA)
   Ei rahal sieluu ol. (Lohja) (KRA)
   Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane. (Koskenpää) (KRA)
   Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi) (KRA)
   Ei rahattoman kaupasta eikä jyvättömän myllyynmenosta. (Hausjärvi) (KRA)
   Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki) (KRA)
   Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti) (KRA)
   Ei rakkaus matkoja mittaa. (Perho) (KRA)
   Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku) (KRA)
   Ei raskaat kahleet kalise. (Hattula) (KRA)
   Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki) (KRA)
   Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta) (KRA)
   Ei rieska raiskoi kärsi, eik piika pahoi sanoi. (Eura) (KRA)
   Ei riihi kirkkokoriasta tykkää. (Perho) (KRA)
   Ei rikas jollei nuuka. (Tammela) (KRA)
   Ei rikas rahojansa kehu. (Pori) (KRA)
   Ei rumuus tartu. (Forssa) (KRA)
   Ei ruusua ilman piikkiä. (Luumäki) (KRA)
   Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki) (KRA)
   Ei saa olla nolo noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi) (KRA)
   Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki) (KRA)
   Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki) (KRA)
   Ei se anna joka kysyy. (Helsinki) (KRA)
   Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi) (KRA)
   Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu) (KRA)
   Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu) (KRA)
   Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki) (KRA)
   Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
   Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä) (KRA)
   Ei se hyvin piisaa, jost ei vähän jää. (Helsinki) (KRA)
   Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori) (KRA)
   Ei se lintu sillä ryhöksellä käy, johonka se paskantaa. (Keitele) (KRA)
   Ei se mies eikä mikään, joll ei kelloa ja kolmea huoraa. (Koski Hl.) (KRA)
   Ei se nai, joka narrata meinaa. (Iitti) (KRA)
   Ei se nai, joka näkkee, eikä se nää, joka nai. (Sääksmäki) (KRA)
   Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää) (KRA)
   Ei se nää joka nai, eikä usko kun puhutaan. (Tuulos) (KRA)
   Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila) (KRA)
   Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti) (KRA)
   Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva) (KRA)
   Ei se ole raatari, joka ei ratko. (Ranua) (KRA)
   Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi) (KRA)
   Ei se ou mieskää, joka ei tauvissa kymmentä vuotta kestä. (Nurmes) (KRA)
   Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi) (KRA)
   Ei se passaa, jotta toinen nukkuu ja toinen krassaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Ei se pelaa, joka pelkää. (Jyväskylä) (KRA)
   Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio) (KRA)
   Ei se reki kauan tiellä pysy, jota toisesta aisasta veretään. (Orimattila) (KRA)
   Ei se rikas, kenen meno on tuloi suurema. (Salo) (KRA)
   Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali) (KRA)
   Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju) (KRA)
   Ei se tehe riihelle mithän, jos sauna palaa. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
   Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi) (KRA)
   Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio) (KRA)
   Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula) (KRA)
   Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju) (KRA)
   Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi) (KRA)
   Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen) (KRA)
   Ei seu mies joka viran suapi, van se joka viran pitää. (Kontiolahti) (KRA)
   Ei siementä säkkii. (Mikkeli) (KRA)
   Ei siin luut lusahla, missä läski läisähtää. (Elimäki) (KRA)
   Ei siitä ole kauvan paha olla, kun paljon syö. (Ylihärmä) (KRA)
   Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva) (KRA)
   Ei sit miäli tee, mitä ei silmä nää. (Pori) (KRA)
   Ei sitä karu, kun nuorena komeilee, kyllä sen nairessa takaisin saa. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Ei sitä pirä peliätä, joka uhkaa. (Alavus) (KRA)
   Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen) (KRA)
   Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus) (KRA)
   Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju) (KRA)
   Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi) (KRA)
   Ei sokea näkövalolta veisaa. (Kuhmo) (KRA)
   Ei sonni niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia) (KRA)
   Ei sota sanomita kulje. (Karkku) (KRA)
   Ei sota sitä katso, jos miehiä menee. (Laukaa) (KRA)
   Ei sota yhtä kaada. (Lappee) (KRA)
   Ei sota yhtä kaihoo. (Uusikirkko) (KRA)
   Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen) (KRA)
   Ei sota yksinpuolin seiso. (Ikaalinen) (KRA)
   Ei sovaskoa kaik kuole. (Rautu) (KRA)
   Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo) (KRA)
   Ei sovi suopetäjä korpikuusen kupeeseen (Eno) (KRA)
   Ei sulhaset surren tule: hakea niitä pitää. (Tampere) (KRA)
   Ei suljettuun suuhun kärväset lennä. (Toijala) (KRA)
   Ei sua onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Ei suola idä, eikä terva märkäne. (Joroinen) (KRA)
   Ei suola syäntä tuima eikä nälkä mahaa pakota. (Sonkajärvi) (KRA)
   Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä. (Kuopio) (KRA)
   Ei suolanen maalta aja. (Virolahti) (KRA)
   Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa) (KRA)
   Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila) (KRA)
   Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo) (KRA)
   Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan. (Rauma) (KRA)
   Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia) (KRA)
   Ei surma autiosta mitään saa. (Iisalmen pit.) (KRA)
   Ei surma luppoo kysy. (Joensuu) (KRA)
   Ei surma ole oppinut antipalalle. (Pielisjärvi) (KRA)
   Ei surman jalat kapsa. (Jääski) (KRA)
   Ei suu ole rahasta eikä pillu kullasta. (Ylihärmä) (KRA)
   Ei suutari maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki) (KRA)
   Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja) (KRA)
   Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro) (KRA)
   Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula) (KRA)
   Ei tarvita torpis tervaa, ei sit oo kaikis talooskaan. (Isokyrö) (KRA)
   Ei tarvitse torpparin hevonen häntää eikä paska kulkusia. (Savukoski) (KRA)
   Ei tauti tartu eikä rutto rupee, jos ei Jumala sit salli. (Hyvinkää) (KRA)
   Ei tautikaan tyhjästä ota. (Lehtimäki) (KRA)
   Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi) (KRA)
   Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti) (KRA)
   Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö) (KRA)
   Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava) (KRA)
   Ei tekemätä mitäh saa. (Iitti) (KRA)
   Ei tikka kirjava, vaan ihimisen ikä. (Oulu) (KRA)
   Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
   Ei tu surku, vaikka menis Turku, kyllä Naantali rikas on. (Suodenniemi) (KRA)
   Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki) (KRA)
   Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta) (KRA)
   Ei tule tarkasta taloa, eikä liijoin tuhlarista. (Harlu) (KRA)
   Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi) (KRA)
   Ei Turku ot tuvan takana eikä Saksa saunam porstuas. (Hollola) (PLK)
   Ei tus, sano Turul likka, eikä rahallakan saa. (Hollola) (PLK)
   Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki) (KRA))
   Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva) (KRA)
   Ei täs nyt tuttuus auta. (Hollola) (PLK)
   Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu) (KRA)
   Ei vara venettä kaada. (Kalevala)
   Ei vene soutajatta kule. (Liperi) (KRA)
   Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari) (KRA)
   Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
   Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti) (KRA)
   Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero) (KRA)
   Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi) (KRA)
   Ei vieras kipuja vie. (Viipuri) (KRA)
   Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva) (KRA)
   Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi) (KRA)
   Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen) (KRA)
   Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi) (KRA)
   Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola) (KRA)
   Ei viljan vähyyttä, jos ei osan kovuutta. (Kuhmo) (KRA)
   Ei vittu naidessa vähene. (Ilomantsi) (KRA)
   Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia) (KRA)
   Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Parkano) (KRA)
   Ei yhden puolen hyvä kauvan kestä. (Kokemäki) (KRA)
   Ei yhe persiist päivä paista. (Uusikirkko) (KRA)
   Ei yheltä oksalta kahta lintua ammuta. (Iisalmi) (KRA)
   Ei yheltä puolen kirvestä hiota. (Kuhmoinen) (KRA)
   Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi) (KRA)
   Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA)
   Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila) (KRA)
   Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula) (KRA)
   Ei yksi kauan riitele. (Padasjoki) (KRA)
   Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA)
   Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia) (KRA)
   Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi) (KRA)
   Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala) (KRA)
   Ei yksi pääskynen suvea tuo. (Hausjärvi) (KRA)
   Ei yksipuolist pahhaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi) (KRA)
   Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina) (KRA)
   Ei yskä rykien lähde, vaan tervalla kurittamalla. (Varkaus) (KRA)
   Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila) (KRA)
   Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri) (KRA)
   Ei öljyllä tulta sammuteta. (Ahlainen) (KRA)
   Eihä aika työtä tapa vaan teko. (Heinjoki) (KRA)
   Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko) (KRA)
   Eihä makia maalt aja. (Heinjoki) (KRA)
   Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
   Eihän munaa munaa vaihreta. (Orimattila) (KRA)
   Eihän norja taitu eikä visu väsy. (Anjala) (KRA)
   Eihän ove saranatkaa joka talossa yhellälailla nauvvu. (Joroinen) (KRA)
   Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi) (KRA)
   Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä) (KRA)
   Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos) (KRA)
   Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi) (KRA)
   Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. (Orimattila) (KRA)
   Eihään pahalla hyvää saa. (Jaakkima) (KRA)
   Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski) (KRA)
   Eij oo tautii tarvis ko terveys on koton. (Heinjoki) (KRA)
   Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KVL)
   Eiliist leipää ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.) (KRA)
   Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti) (KRA)
   Eistään mies eväät syö, kohaltaan kontin kantaa. (Kuhmo) (KRA)
   Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava) (KRA)
   Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä) (KRA)
   Elokas on aina nerokas. (Impilahti) (KRA)
   Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka) (KRA)
   Eloon elävän mieli. (Jämsä) (KRA)
   Elot entiset kuluu, rahat saadut raukenee. (Vuokkiniemi) (KRA)
   Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi) (KRA)
   Elä itse ja anna toisten elää. (Loppi) (KRA)
   Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat. (Muuruvesi) (KRA)
   Elä kiitä morsianta, ennen kuin pulmakovaset syö. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Elä laske lauvantaina, susi syöpi sunnuntaina, mato pistää muanantaina! (Tohmajärvi) (KRA)
   Elä miestä ennen kiitä, ennen ku rekeen pääset. (Eno) (KRA)
   Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua! (Karttula) (KRA)
   Elä neuvo nikkarija, elä seppee opeta! (Joroinen) (KRA)
   Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (Joroinen) (KRA)
   Elä pilikkoo piimälläs, kun et elätä leevälläskää. (Iisalmi) (KRA)
   Elä sylli kaivoo, syllityssä kaivossa vettä juut. (Inkeri, Narvusi) (KRA)
   Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
   Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala) (KRA)
   Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno) (KRA)
   Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA)
   Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA)
   Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo) (KRA)
   Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi) (KRA)
   Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi) (KRA)
   Eläväistä lasten tauti. (Helsinki) (KRA)
   Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku) (KRA)
   Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe) (KRA)
   Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti) (KRA)
   Emän tavat tyttärellä. (Eräjärvi) (KRA)
   Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti) (KRA
   Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen) (KRA)
   Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi) (KRA)
   Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi) (KRA)
   Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo) (KRA)
   Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki) (KRA)
   Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi) (KRA)
   Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio) (KRA)
   Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA)
   Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku) (KRA)
   Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet. (Karttula) (KRA)
   Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila) (KRA)
   Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä) (KRA)
   Emännätön talo on kun aijaton pelto. (Ähtäri) (KRA)
   Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski) (KRA)
   Emäntä kattoo toisella silmällä kissaa pankulta ja toisella makkarata uunista. (Sysmä) (KRA)
   Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala) (KRA)
   Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi) (KRA)
   Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo) (KRA)
   En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KVL)
   En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä) (KRA)
   En syö särkikalloo enkä riijoo piikalikkoo. (Hankasalmi) (KRA)
   Enemp paremp. (Mäntyharju) (KRA)
   Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka) (KRA)
   Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KVL)
   Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa) (KRA)
   Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari) (KRA)
   Ennen ei heitä tuulemasta, ennenko suae tulloo, eikä vanhapiika torumasta, ennenko itköö. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
   Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu) (KRA)
   Ennen kantaa leiviskän selässääs ku kilon perseessääs. (Askola) (KRA)
   Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko) (KRA)
   Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA)
   Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä) (KRA)
   Ennen pikkunen ottaa rikan maast ko pitkä tähen taivaast. (Pornainen) (KRA)
   Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus) (KRA)
   Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
   Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki) (KRA)
   Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini) (KRA)
   Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA)
   Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna) (KRA)
   Ennen veri päästä kö ves silmäst. (Viipuri) (KRA)
   Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi) (KRA)
   Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula) (KRA)
   Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi) (KRA)
   Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki) (KRA)
   Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi) (KRA)
   Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen) (KRA)
   Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola) (KRA)
   Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi) (KRA)
   Ensimmäisen akan antaa Jumala, toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa piru. (Koivisto) (KRA)
   Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki) (KRA)
   Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää) (KRA)
   Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti) (KRA)
   Ensin on heinällä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi) (KRA)
   Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA)
   Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero) (KRA)
   Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola) (KRA)
   Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane) (KRA)
   Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola) (KRA)
   Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne) (KRA)
   Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva) (KRA)
   Ereys se tulee viisaallekin. (Sievi) (KRA)
   Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
   Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja) (KRA)
   Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele) (KRA)
   Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi) (KRA)
   Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki) (KRA)
   Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan. (Pello) (KRA)
   Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi) (KRA)
   Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi) (KRA)
   Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä) (KRA)
   Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava) (KRA)
   Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat) (KRA)
   Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo) (KRA)
   Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi) (KRA)
   Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka) (KRA)
   Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi) (KRA)
   Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää) (KRA)
   Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala) (KRA)
   Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi) (KRA)
   Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki) (KRA)
   Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila) (KRA)
   Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru) (KRA)
   Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela) (KRA)
   Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi) (KRA)
   Eteenpäin matokin menee. (Vesanto) (KRA)
   Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere) (KRA)
   Eteläkäki - kuoleman käki. (Jällivaara) (KRA)
   Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki) (KRA)
   Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti) (KRA)
   Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri) (KRA)
   Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi) (KRA)
   Etelästä tulee vetelää. (Ulvila) (KRA)
   Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä) (KRA)
   Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi) (KRA)
   Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia) (KRA)
   Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli) (KRA)
   Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku) (KRA)
   Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)

F[muuda]

   Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi) (KRA)
   Frenki on piian mies. (Vihti) (KRA)
   Friioos niin kauan kun flikka kestää, piroos niin kauan kun nisua piisaa. (Lapväärti) (KRA)
   Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori) (KRA)

H[muuda]

   Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela) (KRA)
   Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi) (KRA)
   Haastain asiat selvenee. (Lemi) (KRA)
   Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo) (KRA)
   Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa pahaa vuotta. (Parikkala) (KRA)
   Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi) (KRA)
   Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.) (KRA)
   Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KVL)
   Haisee köyhät rikkaan nenään. (Vesanto) (KRA)
   Haista ennenkun maistat. (Isokyrö) (KRA)
   Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia) (KRA)
   Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme) (KRA)
   Haittana laiska riihessä. (Paltamo) (KRA)
   Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä) (KRA)
   Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä) (KRA)
   Hakeva etsii povestansakin. (Lieto) (KRA)
   Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi) (KRA)
   Halaus halun lisää, suun anto hyvän sovinnon. (Ylöjärvi) (KRA)
   Halikon kaut Ruatti. (Uskela) (KRA)
   Halko ei yksinään pala eikä akka yksinään riitele. (Kivennapa) (KRA)
   Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi) (KRA)
   Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana. (Savitaipale) (KRA)
   Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen) (KRA)
   Halla hanhin siiven alla, lumi luikon perseesä. (Tammela) (KRA)
   Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela) (KRA)
   Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen) (KRA)
   Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen) (KRA)
   Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta) (KRA)
   Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi) (KRA)
   Halla panoo huonolta leipurilta uunin ja pöyvän välillä. (Kajaani) (KRA)
   Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen) (KRA)
   Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi) (KRA)
   Hallan perästä saret. (Isokyrö) (KRA)
   Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska) (KRA)
   Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali) (KRA)
   Halpa on kalu haltiatoin. (Tervo) (KRA)
   Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA)
   Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola) (KRA)
   Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro) (KRA)
   Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja) (KRA)
   Halu voimaa antaa. (Naantali) (KRA)
   Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko) (KRA)
   Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Halvasta meni hyvät humalat, kun märänneistä maltasista. (Pielinen) (KRA)
   Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki. (Virolahti) (KRA)
   Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero) (KRA)
   Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä) (KRA)
   Hampais koiran miakka o. (Noormarkku) (KRA)
   Hankalaa on mäenlasku kesällä. (Laukaa) (KRA)
   Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä. (Ruovesi) (KRA)
   Hankitelles aik kuku. (Muurla) (KRA)
   Hankkeessa aika kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Hapa hyvä harteil mut vaikija vatsal. (Rautu) (KRA)
   Hapan luihin pystyy. (Lempäälä) (KRA)
   Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru) (KRA)
   Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti) (KRA)
   Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi) (KRA)
   Harakka ei oo lintu eikä kotivävy mies. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa) (KRA)
   Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi) (KRA)
   Harakka on hyvä lintu, kun sen harvoin näkee. (Hollola) (KRA)
   Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on paskasa. (Rantsila) (KRA)
   Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori) (KRA)
   Harava piitään kaipovaa. (Pielisjärvi) (KRA)
   Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo) (KRA)
   Harjana hyvä hevonen, paha akka palmikkona. (Piippola) (KRA)
   Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä) (KRA)
   Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala) (KRA)
   Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura) (KRA)
   Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala) (KRA)
   Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko) (KRA)
   Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta) (KRA)
   Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi) (KRA)
   Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki) (KRA)
   Harteista miestä, perseestä piikaa. (Lemi) (KRA)
   Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA)
   Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki) (KRA)
   Harva lintu höyhenii tähe ammutaa. (Kanneljärvi) (KRA)
   Harva päivä hääpäivä. (Pori) (KRA)
   Harva riih tyhjänä pallaa. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi) (KRA)
   Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi) (KRA)
   Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä) (KRA)
   Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti) (KRA)
   Harvassa on köyhässä karvoja. (Vesanto) (KRA)
   Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä) (KRA)
   Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela. (Kangaslampi) (KRA)
   Harvoin emännälle kiitos annetaan, miniälle ee millonkaan. (Iisalmi) (KRA)
   Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme) (KRA))
   Harvoin kataja mahlajoi, harvoin laiha hikoo. (Korpilahti) (KRA)
   Harvoin meillä hättäillään, arvoin aikaan tullaan. (Sonkajärvi) (KRA)
   Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin. (Juva) (KRA)
   Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun) (KRA)
   Harvoin naapurista hullumpana palaa. (Oulu) (KRA)
   Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa. (Turtola) (KRA)
   Harvoin nähden harakkakin kaunis o. (Ahlainen) (KRA)
   Harvoin on hanhi vierahana, suuri hauki syötävänä. (Pistojärvi) (KRA)
   Harvoin on korpin pesästä jouhtenen munii löyvetty. (Pielisjärvi) (KRA)
   Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki) (KRA)
   Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki) (KRA)
   Harvoin se saapasniekka saapas jalas käyvyy ja plotniekka omas tuvas ellää. (Inkeri, Spankkova) (KRA)
   Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi) (KRA)
   Harvon se luu koirran kassassa säilyy. (Maaninka) (KRA)
   Harvon sonni vasikoetaan nuoloo. (Sotkamo) (KRA)
   Hassu se on, joka toisen käskyllä päänsä seinhän hyppää. (Ylihärmä) (KRA)
   Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala) (KRA)
   Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula) (KRA)
   Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia) (KRA)
   Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä) (KRA)
   Hattu ja vyö, pyhä ja yö, ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi) (KRA)
   Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi) (KRA)
   Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi) (KRA)
   Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima) (KRA)
   Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä) (KRA)
   Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio) (KRA)
   Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes) (KRA)
   Haukall on haukan pojat. (Perho) (KRA)
   Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli) (KRA)
   Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi) (KRA)
   Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi) (KRA)
   Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä) (KRA)
   Haukka sauhuti elää. (Vampula) (KRA)
   Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi) (KRA)
   Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio) (KRA)
   Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva kello ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita. (Huittinen) (KRA)
   Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
   Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä) (KRA)
   Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen) (KRA)
   Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi) (KRA)
   Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi) (KRA)
   Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia. (Evijärvi) (KRA)
   Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.) (KRA)
   Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi) (KRA)
   Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle. (Suonenjoki) (KRA)
   Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi) (KRA)
   Heikki talven taittaa. (Juuka) (KRA)
   Heikkinä kääntää karhu kylkensä. (Rantsila) (KRA)
   Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki) (KRA)
   Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu. (Joutseno) (KRA)
   Heiluvaan tuppeen ei puukko satu. (Sulkava) (KRA)
   Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti) (KRA)
   Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula) (KRA)
   Heinässä hepo häissä. (Mänttä) (KRA)
   Heleppo ei ouk kellääk. (Eno) (KRA)
   Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu. (Savonlinna) (KRA)
   Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu) (KRA)
   Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi) (KRA)
   Helle laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti) (KRA)
   Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva) (KRA)
   Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu) (KRA)
   Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi) (KRA)
   Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro) (KRA)
   Hellät työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä. (Tuusniemi) (KRA)
   Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
   Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu) (KRA)
   Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
   Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä) (KRA)
   Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola) (KRA)
   Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava) (KRA)
   Helppes kaora valmistu. (Kaarina) (KRA)
   Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti) (KRA)
   Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.) (KRA)
   Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka) (KRA)
   Helppo on herrana eleä, vaan on vaiva päätä varjellessa. (Vuokkiniemi) (KRA)
   Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela) (KRA)
   Helppo tyhmä narrata. (Uskela) (KRA)
   Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju) (KRA)
   Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere) (KRA)
   Helunta hempeimilläs, parma pahimallas. (Kalanti) (KRA)
   Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä. (Viipurin pit.) (KRA)
   Helvettii ajetaa hyyvvil hevosiil. (Lavansaari) (KRA)
   Hempua se on kiel vitussa. (Suonenjoki) (KRA)
   Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä) (KRA)
   Henk o hevosessai. (Joroinen) (KRA)
   Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes) (KRA)
   Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi) (KRA)
   Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä) (KRA)
   Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi) (KRA)
   Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää) (KRA)
   Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen) (KRA)
   Henki se käöpi linnustaa. (Sotkamo) (KRA)
   Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi) (KRA)
   Heone ruakkias tunte. (Mynämäki) (KRA)
   Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee) (KRA)
   Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta) (KRA)
   Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty. (Uusikirkko) (KRA)
   Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta) (KRA)
   Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
   Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale) (KRA)
   Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. (Jämsä) (KRA)
   Hermannista heinään mennään. (Eräjärvi) (KRA)
   Hernemuan kautta on tie suorin. (Jaakkima) (KRA)
   Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo. (Karkku) (KRA)
   Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä) (KRA)
   Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi) (KRA)
   Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa) (KRA)
   Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku) (KRA)
   Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
   Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää) (KRA)
   Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa) (KRA)
   Herra se on herrallakin. (Simo) (KRA)
   Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski) (KRA)
   Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä) (KRA)
   Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi) (KRA)
   Herran pelko on viisauven alku. (Rovaniemi) (KRA)
   Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria) (KRA)
   Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula) (KRA)
   Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen) (KRA)
   Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna) (KRA)
   Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka) (KRA)
   Herrat ja koirat jättää ovet auki. (Lahti) (KRA)
   Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro) (KRA)
   Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka) (KRA)
   Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä) (KRA)
   Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki) (KRA)
   Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä) (KRA)
   Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki) (KRA)
   Herroiksha elämä pitää vaik päivää vähemmä. (Savitaipale) (KRA)
   Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori) (KRA)
   Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki) (KRA)
   Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi) (KRA)
   Herroja harmittaa, kun talonpoika hyväl hevosell ajaa. (Koski Hl.) (KRA)
   Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi) (KRA)
   Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua) (KRA)
   Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi) (KRA)
   Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki) (KRA)
   Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi) (KRA)
   Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö. (Leppävirta) (KRA)
   Herttaset silimät tekööt kauniita lapsii. (Ilomantsi) (KRA)
   Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi) (KRA)
   Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki) (KRA)
   Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva) (KRA)
   Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi) (KRA)
   Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes) (KRA)
   Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia) (KRA)
   Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko) (KRA)
   Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola) (KRA)
   Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
   Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju) (KRA)
   Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo) (KRA)
   Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki) (KRA)
   Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA)
   Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo) (KRA)
   Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi) (KRA)
   Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen) (KRA)
   Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi) (KRA)
   Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi) (KRA)
   Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula) (KRA)
   Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo) (KRA)
   Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea) (KRA)
   Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii. (Lumivaara) (KRA)
   Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu) (KRA)
   Hevostaan hullu kiittää, mielipuoli poikiansa. (Nurmes) (KRA)
   Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula) (KRA)
   Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista. (Maaninka) (KRA)
   Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti) (KRA)
   Hihku sitten ku piälle piäset. (Ilomantsi) (KRA)
   Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti) (KRA)
   Hiilel hailii päähä, kurvii koko halol. (Kivennapa) (KRA)
   Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa. (Paavola) (KRA)
   Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi) (KRA)
   Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi) (KRA)
   Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi) (KRA)
   Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi) (KRA)
   Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala) (KRA)
   Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo) (KRA)
   Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi) (KRA)
   Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois. (Kaustinen) (KRA)
   Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto) (KRA)
   Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala) (KRA)
   Hiisi viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Puolanka) (KRA)
   Hiivaa ja härkää ei paljo tarvita. (Kivennapa) (KRA)
   Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
   Hiki on hevosen väki ja voahti varsan kunnia. (Suomussalmi) (KRA)
   Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä) (KRA)
   Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti) (KRA)
   Hilijaisissa vesissä ne kalat kuttoo. (Kuopio) (KRA)
   Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun. (Säkylä) (KRA)
   Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy. (Ii) (KRA)
   Hiljaa herrat, kun mestarit makaa. (Iitti) (KRA)
   Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala) (KRA)
   Hiljaiset on herrojen kiireet. (Pielisjärvi) (KRA)
   Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä. (Petsamo) (KRA)
   Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on. (Turtola) (KRA)
   Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala) (KRA)
   Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä) (KRA)
   Hillavuosi hallavuosi. (Kestilä) (KRA)
   Himonsa on hiirelläkin. (Uskela) (KRA)
   Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti) (KRA)
   Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu) (KRA)
   Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia) (KRA)
   Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio) (KRA)
   Hirveetä on veri hangella. (Vesanto) (KRA)
   Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes) (KRA)
   Hirvi on hiihtäjän, karhu kaatajan. (Heinola) (KRA)
   Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes) (KRA)
   Hitaasti mutta varmasti. (Mänttä) (KRA)
   Hiton tuntoo hatustaankii. (Rantasalmi) (KRA)
   Hittaita herrain kiiruut. (Heinola) (KRA)
   Hiuksina paha ämmä, harjana hyvä hevonen. (Pomarkku) (KRA)
   Hius pitkä, miel lyhyt. (Suistamo) (KRA)
   Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi) (KRA)
   Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara) (KRA)
   Hollihevosen suuhun ei katota. (Muuruvesi) (KRA)
   Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä. (PLK)
   Hollolass o hopeakirkko, Asikkalas ailaskoppi. (PLK)
   Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava) (KRA)
   Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki) (KRA)
   Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
   Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello) (KRA)
   Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki) (KRA)
   Hoti koira suunsa polttaa. (Kankaanpää) (KRA)
   Housut putoo, hevonen jättää, siinä miestä koetellaan. (Savo) (KRA)
   Hovis o hovi hotteetkii. (Muolaa) (KRA)
   Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia) (KRA)
   Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi) (KRA)
   Huhtikuu humauttaa lumet maasta ja jäät järvestä. (Lavia) (KRA)
   Huima hutun kuohuttaa, viisas ei velliikää. (Ilomantsi) (KRA)
   Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää. (Värtsilä) (KRA)
   Huiman eväät ne ensiksi syödään. (Pielinen) (KRA)
   Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki) (KRA)
   Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi) (KRA)
   Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi) (KRA)
   Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen) (KRA)
   Hukkaha yksinnää salliihee syöp. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA)
   Hul kaik asjas juttele. (Muurla) (KRA)
   Hul siämenäs syä. (Mynämäki) (KRA)
   Hul toise vahinkol naora. (Muurla) (KRA)
   Hul töitäs rekna. (Perniö) (KRA)
   Hulivilistä mies tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan. (Rauma) (KRA)
   Hullu akkaansa kehuu, mielipuoli hevostaan. (Perho) (KRA)
   Hullu edestakasi soutaa. (Kuru) (KRA)
   Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava) (KRA)
   Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski) (KRA)
   Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari) (KRA)
   Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari) (KRA)
   Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio) (KRA)
   Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila) (KRA)
   Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki) (KRA)
   Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola) (KRA)
   Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen) (KRA)
   Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi) (KRA)
   Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala) (KRA)
   Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu) (KRA)
   Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia) (KRA)
   Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo) (KRA)
   Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
   Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila) (KRA)
   Hullu kiittää akkaansa, mielpuoli lapsiansa. (Asikkala) (KRA)
   Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko) (KRA)
   Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku) (KRA)
   Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi) (KRA)
   Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
   Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero) (KRA)
   Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi) (KRA)
   Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia) (KRA)
   Hullu omaansa moittii. (Soanlahti) (KRA)
   Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi) (KRA)
   Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti) (KRA)
   Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
   Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin. (Joensuu) (KRA)
   Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä) (KRA)
   Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo) (KRA)
   Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi) (KRA)
   Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori) (KRA)
   Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti) (KRA)
   Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa) (KRA)
   Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi) (KRA)
   Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki) (KRA)
   Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia) (KRA)
   Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava) (KRA)
   Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA)
   Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
   Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele) (KRA)
   Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa. (Kuhmo) (KRA)
   Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti) (KRA)
   Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki) (KRA)
   Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas) (KRA)
   Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi) (KRA)
   Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi) (KRA)
   Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila) (KRA)
   Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu) (KRA)
   Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho) (KRA)
   Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi) (KRA)
   Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki) (KRA)
   Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina) (KRA)
   Hullu ämmä, kun ainoalla markalla leipää osti eikä viinaa. (Pori) (KRA)
   Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi) (KRA)
   Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva) (KRA)
   Hulluha leikist suuttuu. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA)
   Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi) (KRA)
   Hullui on yhreksää laijii. (Lohja) (KRA)
   Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi) (KRA)
   Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi) (KRA)
   Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto) (KRA)
   Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet. (Kärsämäki) (KRA)
   Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat) (KRA)
   Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen) (KRA)
   Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava) (KRA)
   Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi) (KRA)
   Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi) (KRA)
   Hullun eväät ensin syödään. (Vampula) (KRA)
   Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia) (KRA)
   Hulluna on hyvä olla, kun ei järkeä puutu. (Pöytyä) (KRA)
   Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa) (KRA)
   Hulluu ei panna herraks, eikä viisaskaa rupee. (Kontiolahti) (KRA)
   Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti) (KRA)
   Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva) (KRA)
   Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi) (KRA)
   Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
   Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä) (KRA)
   Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi partasuuna. (Pielavesi) (KRA)
   Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi) (KRA)
   Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia) (KRA)
   Huuto on hädän veli. (Ristiina) (KRA)
   Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori) (KRA)
   Hyvä paha joksikin. (Rauma) (KRA)
   Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki) (KRA)
   Hyväst alotettu on puoliks tehty. (Säkkijärvi) (KRA)
   Häihin mennään häviöks taikka häppeeks. (Tammela) (KRA)
   Hätä hullu on, ei mies. (Somero) (KRA)
   Hätä keinon keksii. (Suomussalmi) (KRA)
   Hätä kälessä, häät tulossa, sulhanen tiellä tietämättömällä. (Längelmäki) (KRA)
   Hätä käski härjän juasta, pakko paimenen pajeta. (Vihti) (KRA)
   Hätä tekkee kauppaa ja miäs kattelee päält. (Yläne) (KRA)
   Hätäinen tuomio tuottaa hätäisen katumuksen. (Rovaniemi) (KRA)
   Hätäkö hylkehen meres. (Teuva) (KRA)
   Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi) (KRA)
   Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; rikastuu riihen puija. (Kuopio) (KRA)
   Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti) (KRA)

I[muuda]

   Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi) (KRA)
   Ierikka viluperse. (Kivennapa) (KRA)
   Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. (Kalevala)
   Iso hyvä on, vaikka vittu olkhon. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Iso kello kauvas kuuluu. (Keuruu) (KRA)
   Iso lehmä ei muistakkah vaskan olleleh. (Iitti) (KRA)
   Iso pää, vähä järkke, piän pää, ei ollenka. (Kisko) (KRA)
   Isolla on ison tekijäiset. (Porvoo) (KRA)
   Ison pinon viäres on hyvä lastuja noukkia. (Pöytyä) (KRA)
   Isoo pää ja harvas korvia. (Jalasjärvi) (KRA)
   Isoolla miehellä on isoot housut. (Lapväärti) (KRA)
   Isoost aina enämmän saa, mutta piänest on parempaa. (Isokyrö) (KRA)
   Isootellahan sitä paitaasellansakki. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Isosesti isoset pieree. (Huittinen) (KRA)
   Isosten taurit ja kööhän pano ova molemmat maelmall isos huuros. (Raisio) (KRA)
   Isosti se iso pieree. (Tornio) (KRA)
   Isot rosvot piältä kahtoo, kun pienijä piiskataan. (Sotkamo) (KRA)
   Istumast on pare lähte. (Kaarina) (KRA)
   Isä hullu, emo hullu, mistäs poika olis mieltä saanut? (Koivisto) (KRA)
   Isä putkee, poeka marjaa, muu pere muuramee. (Virtasalmi) (KRA)
   Isän into poijan piässä, äitin tavat tyttärellä. (Ilomantsi) (KRA)
   Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho) (KRA)
   Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi) (KRA)
   Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala) (KRA)
   Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola) (KRA)
   Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski) (KRA)
   Isäntä ilo kotonna, vaikka ilman istukoon. (Asikkala) (KRA)
   Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA)
   Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee) (KRA)
   Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku) (KRA)
   Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki) (KRA)
   Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen) (KRA)
   Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo) (KRA)
   Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Ite miäs sen tekkee, ko hirtetään. (Yläne) (KRA)
   Itehhän se akka ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää. (Sotkamo) (KRA)
   Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen. (Sotkamo) (KRA)
   Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi) (KRA)
   Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
   Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno) (KRA)
   Itkien mäne ja nauraen elä. (Korpiselkä) (KRA)
   Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää) (KRA)
   Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA)
   Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula) (KRA)
   Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki) (KRA)
   Itsestäns toisen tuntee. (Nummi) (KRA)
   Itsestään paha pappi saarnaa. (Heinjoki) (KRA)
   Itsestään se lukkarikin nuotin tietää. (Ranua) (KRA)
   Itte nai, itte nauttii. (Alavus) (KRA)
   Ittestääs viisas lain lukee. (Kärkölä) (KRA)
   Itä illal, läns aamul. (Lavansaari) (KRA)
   Itätuuli ilkiä tuuli, viepi kalat kattilasta. (Oulu) (KRA)
   Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen) (KRA)

J[muuda]

   Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano Hollolam poika kun tappelun alotti. (Hollola) (PLK)
   Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
   Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla) (KRA)
   Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi) (KRA)
   Jo nyt ollaa joutavas, ku on pappi soutamas. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi) (KRA)
   Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki) (KRA)
   Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää. (Ylöjärvi) (KRA)
   Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi) (KRA)
   Joka ehtoolla silmiäns pesee, saapi lesken vaimoks (mieheks) (Lohtaja) (KRA)
   Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava) (KRA)
   Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila) (KRA)
   Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti) (KRA)
   Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi) (KRA)
   Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala) (KRA)
   Joka ensin pussiin pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori) (KRA)
   Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA)
   Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori) (KRA)
   Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula) (KRA)
   Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen) (KRA)
   Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu) (KRA)
   Joka hevostaan lyöpi, se on paha akalleen. (Rantsila) (KRA)
   Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki) (KRA)
   Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen) (KRA)
   Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä) (KRA)
   Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane) (KRA)
   Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kalevala)
   Joka kyytill ajjaa, se ommaas säästää. (Ulvila) (KRA)
   Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola) (KRA)
   Joka luvata työle, se lusikata ruuvale (Nurmes) (KRA)
   Joka löylyn heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti) (KRA)
   Joka miekkaan tarttuu, se tuppeen hukkuu. (Laukaa) (KRA)
   Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku) (KRA)
   Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen. (Sonkajärvi) (KRA)
   Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen. (Suonenjoki) (KRA)
   Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka) (KRA)
   Joka on herja hevoselle, se on paha akalleen. (Joroinen) (KRA)
   Joka on herra nuorena, se on narri vanhana. (Pieksämäki) (KRA)
   Joka on paha hevosellees, se on paha muijallees. (Vanaja) (KRA)
   Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti) (KRA)
   Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio) (KRA)
   Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola) (KRA)
   Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen) (KRA)
   Joka paljon ajattelee, se vähän tekee. (Nurmijärvi) (KRA)
   Joka paljon lupaa, se vähän antaa. (Oulu) (KRA)
   Joka paljon valkkaa, saa pahan palkkaa. (Tyrvää) (KRA)
   Joka pettua purroo, se paljo surroo. (Kivijärvi) (KRA)
   Joka pian hotkasee, se pian potkasee. (Mäntsälä) (KRA)
   Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju) (KRA)
   Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. (SSSK)
   Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo) (KRA)
   Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa) (KRA)
   Joka sikolätin elesthään tie Turkuun mänie. (Hollola) (PLK)
   Joka tahto kiitost, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko. (Rauma) (KRA)
   Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes) (KRA)
   Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi) (KRA)
   Joka toista pilekkoo, sen käyp ommaa nilekkaa. (Sulkava) (KRA)
   Joka vittuva valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula) (KRA)
   Joka voitelee rasvalla rukkasia, ei näe taivaan kukkasia. (Ranua) (KRA)
   Jokaane omaas ja Jumal meit kaikki. (Rauma) (KRA)
   Jokainen on verreese vertainen, nahkaase täyteinen. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA)
   Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori) (KRA)
   Joka annetun antaa, sitä Jumalaki nauraa. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa. (Lappajärvi) (KRA)
   Jokasee on omas ottaminee ja toisee oma jättäminee. (Paimio) (KRA)
   Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA)
   Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö) (KRA)
   Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä) (KRA)
   Joll on sulhain, sill on suru, joll on laps, sill on kaks. (Elimäki) (KRA)
   Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Jollei katto kaali itteäh, niin syöttäköh kylän pukil. (Artjärvi) (KRA)
   Jollei mulkku seiso, niin ei seiso maailmakaan. (Pori) (KRA)
   Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen) (KRA)
   Jopa jotai kuuloo Savon muata kulokiissaan. (Joroinen) (KRA)
   Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia) (KRA)
   Jos ei tul sukuheh, niin tulee sikahah. (Elimäki) (KRA)
   Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura) (KRA)
   Jos ei sauna ja pikiöljy auta, niin se on kuolemaksi. (Ylistaro) (KRA)
   Jos ei sauna ja terva ja viina auta, niin sitten perii hauta. (Lahti) (KRA)
   Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA)
   Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti) (KRA)
   Jos halu hyrryttää, kyl sen järki hillittee. (Eura) (KRA)
   Jos harakat laotamiessä ja korppi tuomarina os, ni ei ykskään mies hevosella ajas. (Kangasniemi) (KRA)
   Jos hauki kuolee, niin hammas jääpi. (Suomussalmi) (KRA)
   Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi) (KRA)
   Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA)
   Jos isä juop hevosen, niin poeka juop rattaat. (Iisalmi) (KRA)
   Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita. (SSSK)
   Jos köyhä tiätäs voimans ja talompoika oikeutens, ei niit voittas kukaa. (Hollola) (PLK)
   Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
   Jos mies o Hollolast, nin älä kävelep peräs! (Hollola) (PLK)
   Jos muija markan tua, ni kaks se viä. (Tuusula) (KRA)
   Jos noita noituu, niin kyllä lääkäri lääkittee. (Kihniö) (KRA)
   Jos on akka puhemies, on piru perämies. (Heinjoki) (KRA)
   Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala) (KRA)
   Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä) (KRA)
   Jos on muija puhemiehenä, niin sika vihkii. (Orimattila) (KRA)
   Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava) (KRA)
   Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti) (KRA)
   Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti) (KRA)
   Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki) (KRA)
   Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla) (KRA)
   Jota selkä suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri) (KRA)
   Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän puurost kumminki. (Kalanti) (KRA)
   Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä) (KRA)
   Joutava pappi se kissatkii ristii. (Impilahti) (KRA)
   Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen) (KRA)
   Juosten on matka joutusampi. (Metsäpirtti) (KRA)
   Jyvä jyväst ja olkoin päälle. (Askola) (KRA)
   Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen) (KRA)
   Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma. (Ristijärvi) (KRA)
   Järjestys ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas. (Hollola) (PLK)
   Jäänheillä maat pidetään, saati meniällä evhät riittävät. (Rovaniemi) (KRA)

K[muuda]

   Kaali lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee. (Anjala) (KRA)
   Kaalikolkka koiran ruoka, vellinki vasikan juoma, puuro, huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka. (Suonenjoki) (KRA)
   Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja akkaen persiessä on vittu. (Suistamo) (KRA)
   Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori) (KRA)
   Kaffi on kova veromies talos. (Askola) (KRA)
   Kaffi on lappalaisen rakkaus. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
   Kaffin ääres asiat seleviää. (Lapväärti) (KRA)
   Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
   Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen) (KRA)
   Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava) (KRA)
   Kahvi ei köyhänkään suuta pilloo. (Liperi) (KRA)
   Kahvi kiehuu kaiken päivee, vieras istuu viikkokauven. (Liperi) (KRA)
   Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. (SSSK)
   Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi) (KRA)
   Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
   Kai kaikilla rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen. (Tampere) (KRA)
   Kai kaikki ehtoolla pieree, mutta se mies on, joka aamulla pieree. (Viljakkala) (KRA)
   Kai paljon kans aina kelpaa, mutta se miäs on joka vähän kans huushollaa. (Lavia) (KRA)
   Kaikill o heijä leiviskäs, mut vaevasell on viis naola pääl. (Raisio) (KRA)
   Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro) (KRA)
   Kaikki ei mahu keskelle kylää eikä kirkon juurelle. (Ähtäri) (KRA)
   Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki) (KRA)
   Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi) (KRA)
   Kaikki ne matkalla tarvitaan, mitä tieltä löyvetään. (Karttula) (KRA)
   Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu. (Isojoki) (KRA)
   Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA)
   Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö) (KRA)
   Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo) (KRA)
   Kaikkia sitä lapsen mieli tekee. (Sievi) (KRA)
   Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö) (KRA)
   Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen sananlasku)
   Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala) (KRA)
   Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali) (KRA)
   Kansakoululaisten rakkaus on kuin rotan häntä. (Rovaniemi) (KRA)
   Kansalla karhui kuajetaan. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Kansan kattila sakkeempi. (Liperi) (KRA)
   Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi) (KRA)
   Kantaja taakkaas tietää. (Uukuniemi) (KRA)
   Kantoheen vesa kasvaa. (Kuolemajärvi) (KRA)
   Kantokin kaunis on, kun se kaunistetahan. (Ilmajoki) (KRA)
   Kantti leivästä, poika talosta. (Ruotsinpyhtää) (KRA)
   Kapakka katumattoman kirkko. (Noormarkku) (KRA)
   Kappelissa kun suarnataan, ni emäkirkoll on huokeempi. (Liperi) (KRA)
   Kapteeni on laivassa kun Jumala taivaassa. (Ylikiiminki) (KRA)
   Karhu kaatajalle, hirvi hiihtäjälle, köysi kaipaajan kaulahan. (Muhos) (KRA)
   Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio) (KRA)
   Karhulla on yhdeksän miehen voima, mutta yhden ymmäärrys. (Kuhmoinen) (KRA)
   Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. (Kalevala)
   Katajain seiväs ja haapain ailas kestää miähen kans yhtä kauvan. (Elimäki) (KRA)
   Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen) (KRA)
   Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila) (KRA)
   Katso sukuhun, kun naimaan menet. (Lehtimäki) (KRA)
   Katti kaksi, koira kolome, määkyväinen neliä, viis, kuus vinkuvainen, lehemä neliäkymmentä viikkoa, saman talon emäntä, ja hevonen vuojen. (Rovaniemi) (KRA)
   Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa) (KRA)
   Kehhuu kellukkarikas, vuan ei kehu kelepo rikas, eikä täys kukkaro helise. (Joroinen) (KRA)
   Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu) (KRA)
   Keitä munnaa, et saa liäntä, neuvo hulluu, et saa miältä. (Anjala) (KRA)
   Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi) (KRA)
   Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto) (KRA)
   Kell on akka, sill on vakka. (Pori) (KRA)
   Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi) (KRA)
   Kellot eij ou ku päivämiehijä varte. (Savonlinna) (KRA)
   Kellä on suur pers, sill on suuret housut. (Elimäki) (KRA)
   Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA)
   Kelpo herra sarassa, lontti talokas verasssa. (Pori) (KRA)
   Kelpo mies ellää vaikka harmajala kalliola. (Kemi) (KRA)
   Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti) (KRA)
   Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.) (KRA)
   Ken löyhköjen sotaa lähtöö, se pierun kanssa hauvataan. (Impilahti) (KRA)
   Ken mitä etsii, se sitä löytää. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki) (KRA)
   Kenen hepo hetteessä, sen käsi alinna. (Uukuniemi) (KRA)
   Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti) (KRA)
   Kenen hevonen suossa, sen käsi alinna. (Nurmes) (KRA)
   Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi) (KRA)
   Kenen ranta, sen kala. (Vuokkiniemi) (KRA)
   Kenen selkä kupisee, se saunan etsii. (Suistamo) (KRA)
   Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta) (KRA)
   Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA)
   Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti) (KRA)
   Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio) (KRA)
   Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi) (KRA)
   Kerrallaha laiska isseese tappaa. (Lappee) (KRA)
   Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia) (KRA)
   Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta. (Virolahti) (KRA)
   Kerran köyhä herrain puheella, silloinki itkusilmin. (Pori) (KRA)
   Kerran tie ja kahisti katso. (Koivisto) (KRA)
   Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla) (KRA)
   Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes) (KRA)
   Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi) (KRA)
   Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA)
   Kerta kuolla syntyneen, kuolpa suolle tae mualle. (Pielavesi) (KRA)
   Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia) (KRA)
   Kerta se on ensimmäinkii. (Orimattila) (KRA)
   Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä. (Hollola) (PLK)
   Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä) (KRA)
   Kettu on koiralle sukua, ennenkun se syötälle nousee. (Turtola) (KRA)
   Kettu on koiralle sukua, korppi haukan heimolainen. (Kuhmo) (KRA)
   Kettukin kenkirajoja joulukseen kokoo. (Hausjärvi) (KRA)
   Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko) (KRA)
   Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. (Kalevala)
   Kierrä kivi, älä kiroa! (Lahti) (KRA)
   Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse pahan ämmän kattannolta. (Längelmäki) (KRA)
   Kiima on pahempi kun viina. (Hyvinkää) (KRA)
   Kiiski ei o kala, tuokkone ei o astiij eikä piika oo ihmine. (Sysmä) (KRA)
   Kiiski on kaloista vanhin, pata vanhin astioista. (Metsäpirtti) (KRA)
   Kiiskine joka kalan kans kutte. (Muurla) (KRA)
   Kiiskiss on kalaa ja vossass on rahaa. (Iitti) (KRA)
   Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo. (Pielisjärvi) (KRA)
   Kiiskistä hyvän liemen suap, mutta lihalla ei tie mittää. (Saari) (KRA)
   Kiisselii ei maksa männä syömää seitsemän virstan piäst. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä. (Kirvu) (KRA)
   Kiista miestä karkasevi. (Polvijärvi) (KRA)
   Kiitti ku sai, otti ku annethin. (Kemi) (KRA)
   Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi) (KRA)
   Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku) (KRA)
   Kiittävät on aina väärässä. (Pirkkala) (KRA)
   Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi) (KRA)
   Kikakaka mennessä, oi Jeesus ollessa. (Savukoski) (KRA)
   Kiljahti se köyhyys, kun se meiltä lähti. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi) (KRA)
   Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi) (KRA)
   Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila) (KRA)
   Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen) (KRA)
   Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki) (KRA)
   Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi) (KRA)
   Kiusa kiärtää ommaan kuppiin. (Kuru) (KRA)
   Kiusa on hyvää vähästäkin. (Pirkkala) (KRA)
   Kiusa on piänestä hyvää. (Hämeenlinna) (KRA)
   Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu. (Virrat) (KRA)
   Kiusaa soon pikkukiusakin. (Laihia) (KRA)
   Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki) (KRA)
   Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä. (Kauhava) (KRA)
   Kiven vieres vilja kasvaa. (Espoo) (KRA)
   Kivessä on toisen kippee. (Sonkajärvi) (KRA)
   Kivet on kiini, ja koirat on irti. (Vilppula) (KRA)
   Kivi ei o kare. (Espoo) (KRA)
   Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia) (KRA)
   Ko loppuu, nii lainataa. (Viipuri) (KRA)
   Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä) (KRA)
   Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti) (KRA)
   Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki) (KRA)
   Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö) (KRA)
   Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala) (KRA)
   Kohta rikka viattoman hännästä putoo. (Kuhmo) (KRA)
   Kohtus kaikist paras on. (Lohja) (KRA)
   Kohtuullisen kurin kissikin tarvittoo. (Ylistaro) (KRA)
   Kohtuus kaikessa. (Nokia) (KRA)
   Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa) (KRA)
   Kohtuus on aina hyvä. (Iitti) (KRA)
   Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen) (KRA)
   Koiraki on nimensä väärti. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA)
   Koiruus on suuri vääryys. (Oulu) (KRA)
   Kokille kota ja pata. (Pielavesi) (KRA)
   Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava) (KRA)
   Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti) (KRA)
   Koko käillä työhön ja leipään. (Jämsä) (KRA)
   Kolm oo semmost kon kyttä: olk kenkäst, naskal säkist ja paha ämm akkunast. (Kalanti) (KRA)
   Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA)
   Kolme kovaa sanaa: Härmä, kirves ja perkele. (Härmä) (KRA)
   Kolme on kovaa: koivunen halko, venäjälehtitupakka ja rukiinen leipä. (Korpilahti) (KRA)
   Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen) (KRA)
   Kolme on tautia kovoa: hammasmato, lapsenteko ja kohmelo. (Pielinen) (KRA)
   Kolme seppää on maailmassa: sika tekee omasta paskastaan uuen paskan, rautio tekee vanhasta rauasta uuen, ja pappi tekee vanhasta saarnasta uuen. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
   Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen) (KRA)
   Kolome kovvoo savo sannoo: kelekka, pölökky ja mulukku. (Suonenjoki) (KRA)
   Kolome ol kovvoa päeveä vuoessa: valtionmaksu, siantappu ja kylänluku. (Taipalsaari) (KRA)
   Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen koski, Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen) (KRA)
   Komiasti vaan vaikka kelakalla. (Lapua) (KRA)
   Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri) (KRA)
   Koneella tekee vaikka marakattia. (Laihia) (KRA)
   Konsti miäst auttaa, miäs konstii muistaa. (Säkylä) (KRA)
   Konsti ne o ku raha maksava. (Muurla) (KRA)
   Konsti o monellaise. (Eurajoki) (KRA)
   Konstikos se on konttiin paskata, kun on semmone, joka suuta auk pitää. (Kannonkoski) (KRA)
   Konstilla koinitaan, vaan ei isoilla munilla. (Sysmä) (KRA)
   Konstit ne on, jotka pellaa. (Kemi) (KRA)
   Konstilla ne pahattii persiit naijaan. (Karttula) (KRA)
   Konstin tiijjän kontillen: jos ei kule, nii kannan. (Varkaus) (KRA)
   Konstit ne on kun keikkuu. (Pusula) (KRA)
   Konstit on monet, mutta harvat on toret. (Laihia) (KRA)
   Kontit selkiäj ja taas ressuttaan, sano Sysmäm poika kun tanssi alko. (Hollola) (PLK)
   Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (PLK)
   Korppi ei korpin silimee kaiva. (Sulkava) (KRA)
   Korppi jos pääsis kuninkaaksi, niin kellään ei olis silmää. (Lappeenranta) (KRA)
   Korskaa se on räkäkin hiasa. (Oulu) (KRA)
   Koskas helvetti täys o? (Suomusjärvi) (KRA)
   Koskas kettu hyvillä reisuilla on? (Vampula) (KRA)
   Krapisee munatki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä) (KRA)
   Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla) (KRA)
   Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela) (KRA)
   Ku assee näät, ni tekijä tunnet. (Lappeenranta) (KRA)
   Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen) (KRA)
   Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta) (KRA)
   Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku) (KRA)
   Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan hiiriä vallalleen. (Sulkava) (KRA)
   Ku mennee käskemätä häihi, saa mennä lusikata syömään. (Forssa) (KRA)
   Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki) (KRA)
   Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö) (KRA)
   Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko) (KRA)
   Kual kiehu kaiken päiviä, vieras istu viitta piäl. (Rautu) (KRA)
   Kui mont tuppaa, nii mont tappaa. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Ku myrskyn soutaa, niin tyynen löytää. (Sotkamo) (KRA)
   Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi) (KRA)
   Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki) (KRA)
   Kuka herraa toruu, pappia tappelee. (Uusikirkko) (KRA)
   Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.) (KRA)
   Kuka o mieltä vaijaa, se o paljooki vaijaa. (Joutseno) (KRA)
   Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi) (KRA)
   Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo. (Muolaa) (KRA)
   Kuka varastaa neulan, se varastaa naskalinkii. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina) (KRA)
   Kukapa se syömällää on rikastunna. (Sumiainen) (KRA)
   Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki) (KRA)
   Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee. (Salo) (KRA)
   Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä) (KRA)
   Kukas köyhää auttaa, jollei vaivainen. (Naantali) (KRA)
   Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo. (Iitti) (KRA)
   Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti) (KRA)
   Kukko ja lukkari elää laulullaan. (Lahti) (KRA)
   Kukko laulaa saetta iltapäivällä. (Virolahti) (KRA)
   Kukko laulo Kuopiossa, kana kaikatti Juvalla, sika vinku Viipurissa. (Heinävesi) (KRA)
   Kukko on kannai kur. (Kivennapa) (KRA)
   Kukko on kööhän kello. (Heinola) (KRA)
   Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna) (KRA)
   Kukko laulaa niinku ruakitaan. (Loppi) (KRA)
   Kukot puul ja laiskat työl ja virijät makkaamaa. (Kivennapa) (KRA)
   Kullilla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä. (Vieremä) (KRA)
   Kuluu aika akkanakin, piikana ei piisaakaan. (KRA)
   Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia? (Laihia) (KRA)
   Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko) (KRA)
   Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai. (Seinäjoki) (KRA)
   Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä) (KRA)
   Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru) (KRA)
   Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen) (KRA)
   Kun ee kööhyys muuta taeja, niin reppii vuatteet. (Iisalmi) (KRA)
   Kun ei o muijaa pahaa eikä lasta vähää, niin ei suru paina. (Uusimaa) (KRA)
   Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi) (KRA)
   Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela) (KRA)
   Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka) (KRA)
   Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila) (KRA)
   Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula) (KRA)
   Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä) (KRA)
   Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti) (KRA)
   Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat) (KRA)
   Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)
   Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo) (KRA)
   Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi) (KRA)
   Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi) (KRA)
   Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala) (KRA)
   Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi) (KRA)
   Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä) (KRA)
   Kun iittiläin irvistää, niiv valkealaist hirvittää. (Hollola) (PLK)
   Kun itte pahan tekee, niin itte hikoilee. (Kurikka) (KRA)
   Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain tahto. (Sammatti) (KRA)
   Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski) (KRA)
   Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KVL)
   Kun kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kolari)) (KRA)
   Kun köyhyys tuloo, niin se tuloo yhdeksää tietä. (Härmä) (KRA)
   Kun lienee palanut sauna, palakoon porstuakkii. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA)
   Kun lumen sataa täyteen lehteen, niin tulee yskäinen talvi. (Pylkönmäki) (KRA)
   Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia) (KRA)
   Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta) (KRA)
   Kun menee pyytä kyläst hakemaan, niin metso kotoont katoo. (Sammatti) (KRA)
   Kun mies maistaa, niin pohja paistaa. (Asikkala) (KRA)
   Kun myllyyn menee, niin tomuun tulee. (Porvoo) (KRA)
   Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan. (Sääksmäki) (KRA)
   Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio) (KRA)
   Kun oisi korppi tuomarina, nin ei mon mies hevosellaan ajasi. (Kontiolahti) (KRA)
   Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi) (KRA)
   Kun on ajatus vitussa, on järki perseessä. (Kuopio) (KRA)
   Kun on akka puhemies, on huora morsian. (Tervo) (KRA)
   Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi) (KRA)
   Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia) (KRA)
   Kun on hyvin kuusenkäpyjä, niin tuloo hyvin rukihia. (Ylihärmä) (KRA)
   Kun on itteltä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi. (Alajärvi) (KRA)
   Kun kestää kyynärän, niin kestää korttelinni. (Sotkamo) (KRA)
   Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva) (KRA)
   Kun on mieli vitussa, niin on järki persiissä. (Mikkeli) (KRA)
   Kun on uuni kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi) (KRA)
   Kun on vittuu viljalti niin syöpi huonommankin leivän. (Ilomantsi) (KRA)
   Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö) (KRA)
   Kun paljon saa, niin enemmän tahtoo. (Pori) (KRA)
   Kun piika viheltää, niin piru nauraa. (Kymi) (KRA)
   Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla) (KRA)
   Kun pilkast suuttu, ni meinink puuttu. (Salo) (KRA)
   Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat) (KRA)
   Kun pyytä pyytään menee, niin koppelo kotoo katoo. (Ruovesi) (KRA)
   Kun saa alkuu, niin kyl sit kelpaa parkuu. (Pusula) (KRA)
   Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi) (KRA)
   Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes) (KRA)
   Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan. (Pielavesi) (KRA)
   Kun suuttuu, niin mustaksi muuttuu. (Liperi) (KRA)
   Kun syö kaalia, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia) (KRA)
   Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo) (KRA)
   Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi) (KRA)
   Kun virstan kulkee niin värsyn oppii. (Sonkajärvi) (KRA)
   Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku) (KRA)
   Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio) (KRA)
   Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola) (KRA)
   Kunnia hyvä tapa, puuro hyvä ruoka. (Oulu) (KRA)
   Kuolla rikkahankin täytyy. (Jurva) (KRA)
   Kuoloo siemenesä syöjä, ellää muasa myöjä. (Leppävirta) (KRA)
   Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti) (KRA)
   Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola) (PLK)
   Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä) (KRA)
   Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula) (KRA)
   Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere) (KRA)
   Kurki laiskan pellon paskantaa. (Ullava) (KRA)
   Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää) (KRA)
   Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala) (KRA)
   Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki) (KRA)
   Kuta pienemmäksi leipä taitetaan, sen visummaksi syyvään. (Oulu) (KRA)
   Kuta pitempi mies, sitä suurempi rojaus. (Pieksämäki) (KRA)
   Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA)
   Kutosin alotetun kankaan, keritsisin päättömän lampaan. (Mikkeli) (KRA)
   Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta) (KRA)
   Kuvetta kylyki viereesä vuatii. (Nurmes) (KRA)
   Kykkä pellolle, kynttilä pöydälle. (Sipoo) (KRA)
   Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti) (KRA)
   Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen) (KRA)
   Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula) (KRA)
   Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
   Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti) (KRA)
   Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku) (KRA)
   Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina) (KRA)
   Kyl kelpaa ketun elie, pohjatuul, päiväpaiste. (Heinola) (KRA)
   Kyl kirppu kirkkoo menee, jos ei muual ni papin hias. (Orimattila) (KRA)
   Kyl käske, jos kelppaki. (Rauma) (KRA)
   Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila) (KRA)
   Kyl loppu ain puales pittää. (Somerniemi) (KRA)
   Kyl luu koera suus pysyy. (Luvia) (KRA)
   Kyl luu lihan kasvattaa, jos vaan perse lämpösen pittää. (Sulkava) (KRA)
   Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA)
   Kyl marokkin säästyy, kut ei kala syö. (Lokalahti) (KRA)
   Kyl miäs ja aika toimeks saa. (Somero) (KRA)
   Kyl miäs vuoren kestää vaikka airan vittaksena. (Koski Hl.) (KRA)
   Kyl mnää yskä ymmärrä, vaikk en kröhi taid. (Rauma) (KRA)
   Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti) (KRA)
   Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti) (KRA)
   Kyl pahas vastus on. (Koski Hl.) (KRA)
   Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela) (KRA)
   Kyl se talles o, ku uunin pääll o. (Piikkiö) (KRA)
   Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi) (KRA)
   Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero) (KRA)
   Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori) (KRA)
   Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti) (KRA)
   Kyl sil toimen tulee, ko leippä ja lämmint on. (Nousiainen) (KRA)
   Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale) (KRA)
   Kyl sit leippä riittä, jost isänt viitti kylvät ja niittä. (Kalanti) (KRA)
   Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu. (Uusikaupunki) (KRA)
   Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta) (KRA)
   Kylhäm puolir ryynistä hiljallensav velliä syö vaikka koko päivän, sano Kärköläm mies. (Hollola) (PLK)
   Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.) (KRA)
   Kylhää aitta naittaa. (Askola) (KRA)
   Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei pappi seurakuntoa. (Askola) (KRA)
   Kylhään mies asiaas vastaa. (Askola) (KRA)
   Kylkehen kyläinen syönti. (Lappeenranta) (KRA)
   Kyll aasi ajajah tuntee. (Elimäki) (KRA)
   Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (Oripää) (KRA)
   Kyll ehtii ku aikaseen lähtee. (Naantali) (KRA)
   Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti) (KRA)
   Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei. (Hollola) (PLK)
   Kyll otti ain hyvä vara on, mutt anti on Jumalan käres. (Lohja) (KRA)
   Kyll ölj notkiaks teke vaik vanha vallesmanni. (Luvia) (KRA)
   Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki) (KRA)
   Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi) (KRA)
   Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (Kurikka) (KRA)
   Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä aika tulee kun juustot syödään. (Tyrvää) (KRA)
   Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (Naantali) (KRA)
   Kyllä aikaa riittää, Saarijärveenkin vietiin seitsemän kuormaa ja sittekkin vielä jäi. (Jämsä) (KRA)
   Kyllä aikoo on ja haitaan Laukaasta lisseä. (Kannonkoski) (KRA)
   Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila) (KRA)
   Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula) (KRA)
   Kyllä asutusta talosta löytyy. (Ähtäri) (KRA)
   Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee) (KRA)
   Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti) (KRA)
   Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
   Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä) (KRA)
   Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi) (KRA)
   Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (KRA)
   Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi) (KRA)
   Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula) (KRA)
   Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä) (KRA)
   Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi) (KRA)
   Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä hevonen ajajas tuntee. (Noormarkku) (KRA)
   Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala) (KRA)
   Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka) (KRA)
   Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan asiassa miestä tarvitaan. (Hartola) (KRA)
   Kyllä jokainen karhua kamarissa ampuu. (Saarijärvi) (KRA)
   Kyllä joskus nuora täyteen tulee. (Mouhijärvi) (KRA)
   Kyllä kettu jälkensä lakasee. (Tampere) (KRA)
   Kyllä kettuki kerran satimeen jää. (Forssa) (KRA)
   Kyllä kokki kyntensä nualoo. (Ylistaro) (KRA)
   Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo) (KRA)
   Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka) (KRA)
   Kyllä leipä syöjäns hakee. (Hattula) (KRA)
   Kyllä linnulla lauluja on. (Kankaanpää) (KRA)
   Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki) (KRA)
   Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi) (KRA)
   Kyllä mierokin jotakin oppia antaa. (Karstula) (KRA)
   Kyllä mies akkansa elättää vaikka käpykankaalla. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä mies muijan ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on. (Viljakkala) (KRA)
   Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku) (KRA)
   Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri) (KRA)
   Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
   Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano) (KRA)
   Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali) (KRA)
   Kyllä nukkuvalla unia on. (Ylihärmä) (KRA)
   Kyllä nuorena ja vanhana aina aikaan tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan. (Laihia) (KRA)
   Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo) (KRA)
   Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA)
   Kyllä oikeus on miestä viisaampi. (Parkano) (KRA)
   Kyllä on aikaa köllötellä Annan päivän aikana. (Parikkala) (KRA)
   Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen) (KRA)
   Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä) (KRA)
   Kyllä pakko väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi) (KRA)
   Kyllä pata hätänsä sammuttaa. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä pikkune hyvä on, mutta isolla joutuu. (Lempäälä) (KRA)
   Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi) (KRA)
   Kyllä pyhäksi aina paranee. (Isokyrö) (KRA)
   Kyllä päiväkukko yökukon voittaa. (Naantali) (KRA)
   Kyllä reki varsan neuvoo. (Pihtipudas) (KRA)
   Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta) (KRA)
   Kyllä riikis rojua on, kun vaan irti saa. (Ylöjärvi) (KRA)
   Kyllä riikissä rojua on, kun kerätä kehtoo. (Rautalampi) (KRA)
   Kyllä riikki ruokkii, valtakunta vuatehtii. (Kangasniemi) (KRA)
   Kyllä räätäli herroja tekee. (Lieto) (KRA)
   Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi) (KRA)
   Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
   Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki) (KRA)
   Kyllä se aika aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat. (Kärsämäki) (KRA)
   Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää. (Kestilä) (KRA)
   Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio) (KRA)
   Kyllä se on pillun vales, että kullis on luuta. (Lehtimäki) (KRA)
   Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi) (KRA)
   Kyllä se reki varsan viisaa. (Uukuniemi) (KRA)
   Kyllä se rikka lumen alta löytyy. (Nurmes) (KRA)
   Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi) (KRA)
   Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi) (KRA)
   Kyllä sen selkä kestää, minkä kuivat seinätkin. (Heinola) (KRA)
   Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri) (KRA)
   Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia) (KRA)
   Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki) (KRA)
   Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki) (KRA)
   Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala) (KRA)
   Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka) (KRA)
   Kyllä sorsa poikasa uimaan opettaa. (Jämsä) (KRA)
   Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen) (KRA)
   Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä) (KRA)
   Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos) (KRA)
   Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku) (KRA)
   Kyllä uuni leivän kruusaa. (Laihia) (KRA)
   Kyllä valkee työnsä tekee, poltti se Turun ja Porin kaupunkinki. (Mouhijärvi) (KRA)
   Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö) (KRA)
   Kyllä ääntä maailmaan mahtuu. (Vilppula) (KRA)
   Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta) (KRA)
   Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi) (KRA)
   Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos) (KRA)
   Kyllähän persiistä pentuja tulloo kuin kyrvällä kyntää. (Karttula) (KRA)
   Kyllähän riikin väki kalulle hinnan arvoo. (Rantasalmi) (KRA)
   Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi) (KRA)
   Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia) (KRA)
   Kylmille kuu kehii, ja sateille aurinko sappee. (Mouhijärvi) (KRA)
   Kylmiä on kesän lämpymäkki. (Pomarkku) (KRA)
   Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki) (KRA)
   Kylmä kur ryssä helvetti. (Hollola) (PLK)
   Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto) (KRA)
   Kylmä on kyläne sauna, vaikka löyly lyötäkyö. (Käkisalmen pit.) (KRA)
   Kylmä pirtti, raaka sauna, emäntä kylän kävijä. (Liminka) (KRA)
   Kylmä viljan kasvattaa, lämmin terän tekee. (Sippola) (KRA)
   Kylmän tählen ei tahlo laiska kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää. (Ikaalinen) (KRA)
   Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku) (KRA)
   Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin. (Ylistaro) (KRA)
   Kylymässä veissä on ahvenet liikkeessä. (Ilomantsi) (KRA)
   Kylä hyvä jättäminen, koti huono muistaminen. (Tohmajärvi) (KRA)
   Kylä on pahan tytön koti. (Alatornio) (KRA)
   Kylä tuop kylmän mielen, nuapur pahan pakinan. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Kyläinen ruoka jää kynnykselle. (Helsinki) (KRA)
   Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen. (Johannes) (KRA)
   Kylän hyvä, koin kontii. (Eno) (KRA)
   Kylän kautta talavella, naurishalmeen kautta kesällä. (Viitasaari) (KRA)
   Kylän ruoka jää kynnykselle. (Kittilä) (KRA)
   Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero) (KRA)
   Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku) (KRA)
   Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi. (Sortavala) (KRA)
   Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju) (KRA)
   Kyrpähän yöllä töitä tekee. (Jämsä) (KRA)
   Kysy asiaa, onko pappi kirkkomiäs. (Vähäkyrö) (KRA)
   Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi) (KRA)
   Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila) (KRA)
   Kysy tuata, söiskö paimen puurua. (Laihia) (KRA)
   Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo) (KRA)
   Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi) (KRA)
   Kyttää kur ryssä vittua. (Hollola) (PLK)
   Käk syö elättäjäsä. (Suonenjoki) (KRA)
   Kärppä tekee talvisena yönä enempi jälkiä kun hevonen varsoneen kesässä. (Längelmäki) (KRA)
   Kärppä viitenä rauniossa. (Simo) (KRA)
   Käs kätkölle mänöö. (Liperi) (KRA)
   Käskemätön vieras panhan lusikatta pöythän. (Kemi) (KRA)
   Käyny reisun tietää, käymätön sen valehtellee. (Rovaniemi) (KRA)
   Käyp se hiis pappilassai. (Kitee) (KRA)
   Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski) (KRA)
   Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen) (KRA)
   Käypä sattuu johonnii, käymätön ei mihinkään. (Ilomantsi) (KRA)
   Käytetty kuluu ja piletty ohenee. (Hollola) (KRA)
   Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi) (KRA)
   Köyhyys ei ou vähävarasen hallittava. (Pielisjärvi) (KRA)
   Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi) (KRA)
   Köyhyys on viisauden lähde. (Virolahti) (KRA)
   Köyhyys tekee miehen kelmiks. (Iitti) (KRA)
   Köyhyys tua riiran tullesas. (Pori) (KRA)
   Köyhyys tuop toran perreeseen. (Karttula) (KRA)
   Köyhyyttä ja rakkautta on mahoton salata. (Iisalmi) (KRA)
   Köyhyyvvestä ei sakoteta, eikä velasta viijjä linnaan. (Sotkamo) (KRA)
   Köyhä antaa vähästäskin, mut rikas ei anna paljostaskan. (Nummi) (KRA)
   Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA)
   Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä) (KRA)
   Köyhä rauka pittää elättää kaik kirpust keisarii asti. (Terijoki) (KRA)
   Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)

L[muuda]

   Laariin ohran lako. (Virrat) (KRA)
   Lahikalu kallimaks tule. (Kalanti) (KRA)
   Lahja on lupauski. (Loppi) (KRA)
   Lahjaa se on lapsen työ. (Mikkeli) (KRA)
   Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku) (KRA)
   Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku) (KRA)
   Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari) (KRA)
   Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi) (KRA)
   Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki) (KRA)
   Laiska tyäs huomiseen lykkää.(Loppi) (KRA)
   Laita puukko pois, sohi ite sormellasi. (Saarijärvi) (KRA)
   Laki maassa ja Luoja taivaassa. (Sievi) (KRA)
   Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä) (KRA)
   Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari) (KRA)
   Laske nuhku nahkojen alle, kyl se siäl pian teposet tekkee. (Somerniemi) (KRA)
   Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko) (KRA)
   Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki) (KRA)
   Lauvantaipäivä, poikamies ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi) (KRA)
   Leippä hävennykki syä. (Mynämäki) (KRA)
   Leipä ei oo limppu, eikä miniä oo emäntä. (Kitee) (KRA)
   Leipä ei tule liikkumata, kala jalan kapsaamata. (Muuruvesi) (KRA)
   Leipä kun loppuu, niin syödään piiroota. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Leipä lapsen paras o. (Ulvila) (KRA)
   Leipä lehossa, kala kaskessa, liha linnun siiven alla. (Tervo) (KRA)
   Leipä loppuu, eikä lapset syä puurua. (Ylihärmä) (KRA)
   Leipä miähen tiällä pittää. (Kuru) (KRA)
   Leipä saa muuttua muttei puuttua. (Kurikka) (KRA)
   Leipähän sotaväeskih ruokkii. (Iitti) (KRA)
   Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti) (KRA)
   Leipää ne on murusetkin. (Kuusankoski) (KRA)
   Leipää se on leivän kannikkakin. (Nilsiä) (KRA)
   Leivä lämpysii ja sauna löylyy ei pie kieltää. (Uusikirkko) (KRA)
   Leivättä pääsee kyläin välin vaan ei vaatteitta. (Lohja) (KRA)
   Leppänen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio) (KRA)
   Leppäset kaplaat ja niiniset nuorat kestäät keyrist jouluu. (Heinjoki) (KRA)
   Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto. (Uusikirkko) (KRA)
   Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta. (Joensuu) (KRA)
   Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska) (KRA)
   Liha ee tule liikkumata, kala jalan kapsamata. (Iisalmi) (KRA)
   Liha aikaa anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula) (KRA)
   Liha isänäl ja luut trenkil. (Salo) (KRA)
   Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina) (KRA)
   Liha on heikko ja perse vallaton. (Joensuu) (KRA)
   Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli) (KRA)
   Lihan tautta lintu ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli) (KRA)
   Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa. (Orimattila) (KRA)
   Lihhaa lihan matokin. (Alastaro) (KRA)
   Linna rosvoin koti. (Noormarkku) (KRA)
   Linnun uusi lihottaa, kalan uusi laihuttaa. (Sodankylä) (KRA)
   Lintua linnun matokin. (Teuva) (KRA)
   Lippu liinaa, lappu lautaa, pala rautaa ja sit hautaa. (Lapinjärvi) (KRA)
   Lisseks pask makkaras. (Mynämäki) (KRA)
   Lissää soppii, vaan vähetä ei saa. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
   Lisäks kervänenkin kaalfaris o. (Muurla) (KRA)
   Lisän kansa voe porosta nousoo. (Sotkamo) (KRA)
   Lisänä mahonnii maito, apuna ahonniin kyntö. (Rautalampi) (KRA)
   Lisänä on poro puuros, hämähäkki taikinas. (Karjalohja) (KRA)
   Liukkaat ne on lampuotin portaat. (Vilppula) (KRA)
   Liukkaat on vitun portaat. (Punkalaidun) (KRA)
   Loisen kanall ei tarvis olla noukkaa. (Jaala) (KRA)
   Loisina ves venneessä. (Tuusniemi) (KRA)
   Lompsasta seisoo, jos polle aitaa kaataa. (Vimpeli) (KRA)
   Loppu ei kato häpeää. (Mäntyharju) (KRA)
   Loppu ei pelekee kettää. (Tervo) (KRA)
   Loppu maailmastaki tulee. (Merikarvia) (KRA)
   Loppuhaa pitkästkii virrest tulee. (Kymi) (KRA)
   Lopussa kiitos seisoo. (Johannes) (KRA)
   Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää) (KRA)
   Luilla kokko kiitelöö eikä liijolla liholla. (Sotkamo) (KRA)
   Luisut on köyhän polovet. (Sotkamo) (KRA)
   Lujaan se heikko nojautuu. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila) (KRA)
   Lukkari laulaa sunnuntaina ja kukko koko viikon. (Suoniemi) (KRA)
   Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi) (KRA)
   Lukkarit Jumala luopi, papit tehhään pieksämällä. (Kolari) (KRA)
   Lumi kintut paleltaa, lumi kintut parantaa. (Pori) (KRA)
   Lumi lumelle surmoo. (Eno) (KRA)
   Lumi vanha luis, jää joka jäsenes. (Kalanti) (KRA)
   Lunta hanhen siiven alla, talvi joutsenen takissa. (Hauho) (KRA)
   Lunta jouhtenen jälelle, halla hanhin varpahille. (Parikkala) (KRA)
   Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava) (KRA)
   Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi) (KRA)
   Luonto vuatii lukkarii papilta persettä haistamaan, äkkimakeeta maistamaan. (Punkaharju) (KRA)
   Luota veljes päälle, veli astuu hännän päälle. (Viipuri) (KRA)
   Lupa hyvä, anto parempi. (Lehtimäki) (KRA)
   Lupa kattoo, vaikkei vara ostaa. (Lavia) (KRA)
   Lupa koiran luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen) (KRA)
   Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa. (Tampere) (KRA)
   Lupa leivätä ellee, valta syyvvä särpimetä. (Maaninka) (KRA)
   Lupa o köyhtyy muttei laihtuu. (Kirvu) (KRA)
   Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea. (Leppävirta) (KRA)
   Lupa on leikkiä puhua, mutta ei oo tarvis irvistellä. (Kannus) (KRA)
   Lupa on pahempi velekoo. (Joensuu) (KRA)
   Lustist käi luteillekiin, kun tupa paloi. (Lemi) (KRA)
   Luu jää jakajan kouraan. (Lahti) (KRA)
   Luu jää valittijan kourhan. (Sodankylä) (KRA)
   Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio) (KRA)
   Luu lihan kasvattaa. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Luu lihasta ja hoikka paikka makkarasta on miniän osa. (Ylistaro) (KRA)
   Luu lonijan kouraan. (Ylivieska) (KRA)
   Luu lähelt o liha makkeinta. (Savitaipale) (KRA)
   Luu tasajan kätte. (Perniö) (KRA)
   Luuhun asti nälkänen puree. (Hartola) (KRA)
   Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä) (KRA)
   Luulo on valheen kranni. (Kauhava) (KRA)
   Luulo toista luuloo, varas toista vartoo. (Viitasaari) (KRA)
   Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä. (Töysä) (KRA)
   Luussa maku, ei lihassa. (Pieksämäki) (KRA)
   Luusta vanhan peukalo. (Ikaalinen) (KRA)
   Luustahan koirakin unta näkee. (Nokia) (KRA)
   Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki) (KRA)
   Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat) (KRA)
   Luvates menöö aika. (Ylihärmä) (KRA)
   Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten. (Juva) (KRA)
   Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA)
   Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti) (KRA)
   Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää. (Leppävirta) (KRA)
   Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Läks kun kuppa Töölööst. (PLK)
   Löyly on köyhän lasareeti. (Yläne) (KRA)
   Löyly saunas ja tautti kuales. (Nousiainen) (KRA)

M[muuda]

   Maa marotki elättää. (Somero) (KRA)
   Maa omans perii. (Hattula) (KRA)
   Maa painaa parrellensa. (Kolari) (KRA)
   Maaha matokin turva. (Muurla) (KRA)
   Maalla köyhyys on vaan köyhyys, mut kaupunkissa se on kurjuus. (Pusula) (KRA)
   Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu) (KRA)
   Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu) (KRA)
   Maitoo tekköö vanahannii kissan miel. (Savo) (KRA)
   Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä) (KRA)
   Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää. (Koivisto) (KRA)
   Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi) (KRA)
   Markassa on tuhanne alaku. (Leppävirta) (KRA)
   Matala kanto se rein kuataa. (Nurmes) (KRA)
   Matala kynnys on kotoa lähtiä, mutta korkia takasii tulla. (Lappee) (KRA)
   Matala on köyhä korkeellae. (Vieremä) (KRA)
   Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään. (Karttula) (KRA)
   Matalat ojat maan masentaa. (Kirvu) (KRA)
   Matka on mänevän mielessä. (Jämsä) (KRA)
   Matkas on monta mutkaa, mettäs monta puskaa. (Askola) (KRA)
   Matkhan lähties pahin on. (Laihia) (KRA)
   Meijän lapset ja noapurin kakarat. (Sysmä) (KRA)
   Meill on aina läski ja voi pöyläs ja paras kahvi, sano Nastolam mies kun nenääs niisti. (Hollola) (PLK)
   Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali) (KRA)
   Menim minä kerram Porii, pantiim pärekkorii, velettiim pitkin torii ja perses sano horil lorii. (Hollola) (PLK)
   Metkusak kullai, sano Iitil likka kun uunilt putos. (Hollola) (PLK)
   Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes. (Heinjoki) (KRA)
   Miehellä ku on pakeneva hevone ja häjy akka, nii on naarussaan piättelemistä. (Leppävirta) (KRA)
   Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola) (KRA)
   Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa. (Perho) (KRA)
   Miehen kirjoihin pääsee, kun seipään käsissään terottaa, leivän peukaloitten varassa taittaa. (Jalasjärvi) (KRA)
   Miehissä karhukii kuavetaa. (Sulkava) (KRA)
   Miekka miestä myöre. (Vöyri) (KRA)
   Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus) (KRA)
   Miel miehe meäreä. (Jämsä) (KRA)
   Mielen vähyys vattan rikkoo. (Seinäjoki) (KRA)
   Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen) (KRA)
   Mieron kylyki on kylymä. (Ilomantsi) (KRA)
   Mies hartevas, piika perseväs. (Eura) (KRA)
   Mies juop, mies saap, miehel Jumalaki antaa. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Mies kasvaa, hammas karkijaa. (Kiuruvesi) (KRA)
   Mies kohtasak kahtoo. (Pälkjärvi) (KRA)
   Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka) (KRA)
   Mies makkoo, Jumala valavoo. (Tervo) (KRA)
   Mies makovaa, onni valavoo. (Liperi) (KRA)
   Mies merta seilaa, laps laivaa lammes ujuttaa. (Lavansaari) (KRA)
   Mies miehen kalulla toimeen tulloo. (Pielavesi) (KRA)
   Mies miehen tuntoo, tupakkata nennään tunkoo. (Leppävirta) (KRA)
   Mies miestä vastaan, piru suurta kiveä vastaan. (Tampere) (KRA)
   Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla. (Impilahti) (KRA)
   Mies on luotu liikkujaks ja vaimo pirti vartijaks. (Kivennapa) (KRA)
   Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa) (KRA)
   Mies se on hävinnytkin. (Hämeenlinnan pit.) (KRA)
   Mies se on joka mielesä hallittee. (Rantsila) (KRA)
   Mies se on joka miestä pitelee. (Tampere) (KRA)
   Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela) (KRA)
   Mies se on maanmieskin, joka kyntää ja kuokkii ja herratkin ruokkii. (Keuruu) (KRA)
   Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen) (KRA)
   Mies se suaha pitää, jos ei muusta niin lepästä ja tuohen käprästä kalu. (Kitee) (KRA)
   Miestä ei uo muan ijäks. (Rautu) (KRA)
   Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja) (KRA)
   Miiru on vaivasen varaks, keppi on köyhän kerjäläisen. (Metsäpirtti) (KRA)
   Miks korppi kuuraten tullee. (Sääksmäki) (KRA)
   Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi) (KRA)
   Mikä lintu, se kieli, mikä maa, se maneri. (Viron Inkeri, Kallivieri) (KRA)
   Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki) (KRA)
   Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon. (Oulu) (KRA)
   Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti) (KRA)
   Millee se ruumis ostaa, ku ei ou sieluva? (Leppävirta) (KRA)
   Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi) (KRA)
   Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen) (KRA)
   Millä ruumis nussii, kun ei kyrpä seiso? (Pirkkala) (KRA)
   Millä täi jäpii. (Teuva) (KRA)
   Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki) (KRA)
   Milläs piru sitten ajaa, kun hevosens tappaa? (Hollola) (KRA)
   Milläs ruumis maksaa, kun kyrpä jäässä on? (Kuhmoinen) (KRA)
   Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
   Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila) (KRA)
   Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä) (KRA)
   Mimmon puukko, semmon eukko. (Ilomantsi) (KRA)
   Minii omaa rahvasta, tytär vierasta perettä. (Tohmajärvi) (KRA)
   Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta) (KRA)
   Miniä on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.) (KRA)
   Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne) (KRA)
   Miniäksi ei pidä meinata, jos ei karitsan kaulaa keritse ja housua paikkaa. (Uukuniemi) (KRA)
   Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi) (KRA)
   Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä) (KRA)
   Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro) (KRA)
   Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää) (KRA)
   Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi) (KRA)
   Minkä koski tuo, sen virta vie. (Tammela) (KRA)
   Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku) (KRA)
   Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia) (KRA)
   Minkä sunnuntai tuop, sen maanantai viep. (Mikkeli) (KRA)
   Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi) (KRA)
   Minkäs se pakkanen komialle taetaa. (Hankasalmi) (KRA)
   Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (PLK)
   Minä herra, sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa? (Suursaari) (KRA)
   Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää? (Tarvasjoki) (KRA)
   Minä olen siit maasta kotosi, missä sika nahkonien syäliäj ja nurkat ulospäi hakataa. (Hollola) (PLK)
   Minä olenkiin kotosin Kärköläst enkä Arkalast. (Hollola) (PLK)
   Minä olin kerran seittemäv vuotta selälläir renkinä äiteiv vanhas kolos, sano Asikkalam poika. (Hollola) (PLK)
   Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo. (Kirvu) (KRA)
   Miss aka valta, siel leivä nälkä. (Suomusjärvi) (KRA)
   Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku Hollolas ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin. (PLK)
   Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo) (KRA)
   Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi) (KRA)
   Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu. (Heinola) (KRA)
   Missä on akka vallan päällä, siellä on mies mieltä vailla. (Nastola) (KRA)
   Missä on akkanen isäntä, siinä on leppänen lusikka. (Hartola) (KRA)
   Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki) (KRA)
   Missäs pata jos ei pankolla, missäs kauha jos ei paassa? (Laukaa) (KRA)
   Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä) (KRA)
   Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA)
   Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö) (KRA)
   Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko) (KRA)
   Mist on myrskyt, sielt on tyynet. (Lavansaari) (KRA)
   Mistäs köyhän ilo on, pieree ens ja sit nauraa. (Pusula) (KRA)
   Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki) (KRA)
   Miten ruumis pieree, kun perse on jääs? (Hyvinkää) (KRA)
   Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat. (Loppi) (KRA)
   Mitä ankarampi herra, sitä nöyrempi koira. (Kuhmoinen) (KRA)
   Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia) (KRA)
   Mitä emo eellä, sitä pennut perässä. (Mäntyharju) (KRA)
   Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen) (KRA)
   Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane) (KRA)
   Mitä enne antinpäivä kinosta se joulun veten juara. (Pyhäranta) (KRA)
   Mitä ennen juhannusta sattaa, se sattaa laariin. (Tyrväntö) (KRA)
   Mitä enämmen sontaa hajottaa, sit enämmen se haisee. (Artjärvi) (KRA)
   Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi) (KRA)
   Mitä isä erel, sitä poik peräs. (Uskela) (KRA)
   Mitä laps napil tekköö, pannoo suuhu ja läkähtyy. (Terijoki) (KRA)
   Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä) (KRA)
   Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö) (KRA)
   Mitä mies kesällä kokoaa, sen akka talvella sylissä kantaa. (Lappeenranta) (KRA)
   Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään. (Liperi) (KRA)
   Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla) (KRA)
   Mitä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa. (Ähtäri) (KRA)
   Mitä rikas huolii, vaikka reppunsa söisi, kun tietää toisen saavansa. (Naantali) (KRA)
   Mitä se haitta, vaik kerran koitta? (Muurla) (KRA)
   Mitä se herroille kaijaa, jos talonpoika kyytillä aijaa? (Pori) (KRA)
   Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela) (KRA)
   Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee) (KRA)
   Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä) (KRA)
   Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki) (KRA)
   Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt. (Lammi) (KRA)
   Mitäs se riiheen kuuluu, jos sauna palaa. (Viitasaari) (KRA)
   Mitäs sinä tielät, joka Sysmäst olet ja sem mitättömän akam poika. (Hollola) (PLK)
   Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri) (KRA)
   Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski) (KRA)
   Mitää koer kirkos teke. (Rauma) (KRA)
   Miähet menee ja naiset pääsee. (Tuusula) (KRA)
   Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti) (KRA)
   Miäs ittensä hillittee. (Pirkkala) (KRA)
   Miäs konsti muista, ja konst miäst autta. (Karjala Tl.) (KRA)
   Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua) (KRA)
   Miäs se, joka alta päällen pääsöö. (Virrat) (KRA)
   Mon on mies mielestään, sijanpotsi puolestaan. (Ilomantsi) (KRA)
   Monena mies elläissään, koiran paska kualtuaan. (Juupajoki) (KRA)
   Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi) (KRA)
   Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki) (KRA)
   Monta on syöjää, vähempi työn tekijöitä. (Heinjoki) (KRA)
   Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi) (KRA)
   Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala) (KRA)
   Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva) (KRA)
   Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula) (KRA)
   Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi) (KRA)
   Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto) (KRA)
   Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. (Oulu) (KRA)
   Muien musta, miun valkee. (Keski-Inkeri) (KRA)
   Muija ja kakara ovat miähen piruja. (Suoniemi) (KRA)
   Muija on aina äitensä maata. (Suoniemi) (KRA)
   Muijaa eikä hevost ei saa toiselle lainaa. (Espoo) (KRA)
   Muijaa saap lyölä ja kurittaa sen minkä muilt töilt kerkiää. (Nastola) (KRA)
   Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist jouluu. (Askola) (KRA)
   Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun. (Nokia) (KRA)
   Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki) (KRA)
   Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä. (Isokyrö) (KRA)
   Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti) (KRA)
   Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi) (KRA)
   Muna on viissaamp kun kana. (Halikko) (KRA)
   Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä) (KRA)
   Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia) (KRA)
   Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari) (KRA)
   Murheena hyvä pala säästössä. (Soini) (KRA)
   Musta kana munii valkoisen munan. (Pori) (KRA)
   Musta köyhän viimeinen vaate. (Kankaanpää) (KRA)
   Musta miäs on luja miäs. (Nurmo) (KRA)
   Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva) (KRA)
   Musta pilvi hirvittää, savenharmaa sattaa. (Lappeenranta) (KRA)
   Mustas pannus tuloo yhtä hyvää kaffia kun kirkhaskin. (Härmä) (KRA)
   Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola) (KRA)
   Mykkä ei sua lammasta. (Savonranta) (KRA)
   Myllys, pajas ja pappilas tiättään paikkakunnan asiat parhaiten. (Pöytyä) (KRA)
   Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä. (Kuortane) (KRA)
   Myllyt pyörii myötäpäivään, vaimot jauhaa vastapäivään. (Pielavesi) (KRA)
   Myllyyn pitää, käräjille jos käsketään, kirkkoon kun tahtoo. (Ähtäri) (KRA)
   Myllär elää myllyllää, mylläri akka pyllyllää. (Liperi) (KRA)
   Mylläri ellää myllyllää ja paras piika pillullaan. (Vihanti) (KRA)
   Mylläri kiittää myllyänsä, vanhapiika vakoansa. (Sortavala) (KRA)
   Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä) (KRA)
   Myrkkyä viina leivätä. (Parkano) (KRA)
   Myötänsä paha tapa vie. (Nokia) (KRA)
   Mätäkuinen ilma on ku lehmän henkee. (Orimattila) (KRA)
   Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo) (KRA)
   Määrä makkarassakin on. (Lohja) (KRA)
   Määrä on vieraan tavaralla. (Liperi) (KRA)
   Määrä soon makeallaki. (Pello) (KRA)
   Määräseltä Ruotti syöttää, määräseltä marssittaa. (Kemi) (KRA)
   Mökkiläiset työtä vääntää, isännät ilkkuen elää. (Viipurin pit.) (KRA)
   Mölläkäst veest parraat kalat saahaa. (Terijoki) (KRA)
   Mörkö se on mörön poikai. (Kestilä) (KRA)

N[muuda]

   Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia) (KRA)
   Naapuri tyttären naittaa, kekäle kattilan keittää. (Lappeenranta) (KRA)
   Naapurihin net hyvät tyttäret naihan, pahat maille kaukhaisille. (Rovaniemi) (KRA)
   Naapurissa pittää käyvä seitsemä kertaa päiväs, ja viis kertaa vihassa ollessakkii. (Koivisto) (KRA)
   Naapurista hyvää, naapurista pahaa. (Asikkala) (KRA)
   Naeres haukuta ja kualles kiitetä. (Vehmaa) (KRA)
   Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola) (KRA)
   Nahka se on joka narajaa, eikä huono suutari. (Seinäjoki) (KRA)
   Nahkaa on muuallakin, ei vain poliisin tupes. (Siikainen) (KRA)
   Nahkaa se on rajakin. (Ähtäri) (KRA)
   Naidut vaimot pitämises, tehdyt kaupat kiittämises. (Uusikaupunki) (KRA)
   Naiminen ei tul koskaan liikaa myöhään. (Lohja) (KRA)
   Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. (Pori) (KRA)
   Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki) (KRA)
   Naine kuol, nauha taittu; mies kuol, talo hävis. (Terijoki) (KRA)
   Nainen kantoa miehe sylissää, lyhteen olkija ja sänkyn selässään yhtaikaa. (Sysmä) (KRA)
   Nainnu mies ei o hulluu paremp. (Iitti) (KRA)
   Nais- ja miesväki on parasta tyäväkiä. (Isokyrö) (KRA)
   Naisel pittää oll ohjakset kannos kii. (Uusikirkko) (KRA)
   Naisell on pitkä tukka ja lyhyt mieli. (Metsäpirtti) (KRA)
   Naisen miel, koeran pier. (Liperi) (KRA)
   Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää. (Hämeenlinna) (KRA)
   Naiset eelle vaikka heikolle jäälle. (Kuorevesi) (KRA)
   Naisilla ja harakoilla on yhtä suuri halu kiiltäviin. (Kangasala) (KRA)
   Naisten vihas on kun lämpysis vällyis. (Nurmijärvi) (KRA)
   Naista leveelantiosta, miestä ryttyharteista. (Soanlahti) (KRA)
   Naitua naiset lihoovat. (Pori) (KRA)
   Nauraa nikkari oksalle. (Vimpeli) (KRA)
   Navastahan se naurissii kasvaa. (Joroinen) (KRA)
   Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala) (KRA)
   Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa. (Mäntyharju) (KRA)
   Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä) (KRA)
   Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku) (KRA)
   Nenäkästä neittä kiitä, muodokasta morsianta. (Tuupovaara) (KRA)
   Nenästään äkänen suuttuu. (Pielisjärvi) (KRA)
   Neuvo elääs, tauti kualles. (Isokyrö) (KRA)
   Neuvo on hyvä, mutta apu parempi. (Lapväärti) (KRA)
   Neuvo pettää, toinen auttaa. (Kaukola) (KRA)
   Neuvolla maa pietää eikä voiman äijyyel. (Uusikirkko) (KRA)
   Neuvolla nuoret nussitaan, konstilla vanhat koinetaan. (Joroinen) (KRA)
   Neuvolla se karhukin kaadetaan, ei väen väkevyydellä. (Liperi) (KRA)
   Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi) (KRA)
   Niin kauan oppii kun elää. (Ilmajoki) (KRA)
   Niin on miniänä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi) (KRA)
   Niin renki kuokkii kuin isäntä ruokkii. (Haapavesi) (KRA)
   Niin se käyp kärpän nylyky. (Tuusniemi) (KRA)
   Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi) (KRA)
   Niittu on pellon emä. (Somero) (KRA)
   Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä) (KRA)
   Nikkari talo on ain huanos kunnos. (Pori) (KRA)
   Nimellään köyhä koreilee. (Ruovesi) (KRA)
   Niput naput naidaan, isot tytöt ilman jää. (Heinola) (KRA)
   Niskat kekas ko keträjää, ni persepyllys kuttoo. (Kivennapa) (KRA)
   No jopa näkkee joutavia, ko on akat soutajina. (Rovaniemi) (KRA)
   No takuul, sano Tamperiel likka. (Hollola) (PLK)
   Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä) (KRA)
   Noita vieras talossa. (Kuhmoinen) (KRA)
   Noin sem pitäs soiman, sano Lammim muija kun kirnuum pier. (Hollola) (PLK)
   Noita hamphaat suusa syntyy. (Veteli) (KRA)
   Noki palaa, pakkanen tulee. (Terijoki) (KRA)
   Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen) (KRA)
   Noloot päähänsä lyää. (Laihia) (KRA)
   Nousu leivän kaunistaa. (Rantsila) (KRA)
   Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko) (KRA)
   Nuare flika, kauni tyttäre, mist ne paha muija saara? (Uskela) (KRA)
   Nuari puu taipuu, vanha murtuu. (Nokia) (KRA)
   Nuaruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. (Anjala) (KRA)
   Nukkuva ei tee syntii. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Nuoleminen ei elätä. (Tervo) (KRA)
   Nuolu ei elätä, kun ei haukata saa. (Hankasalmi) (KRA)
   Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli) (KRA)
   Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko) (KRA)
   Nuorella tytöllä pitää olla siijan suu, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatukset. (Kuopio) (KRA)
   Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä) (KRA)
   Nuorena herrana, vanhana narrina. (Parikkala) (KRA)
   Nuorena joukossa, vanahana loukossa. (Kestilä) (KRA)
   Nuorena ku syöt lihat, ni vanhana kaluut luut. (Impilahti) (KRA)
   Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi) (KRA)
   Nuoret riehuu, vanhat vakavina seisoo. (Lehtimäki) (KRA)
   Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi) (KRA)
   Nuori kuolee jos tahtoo, mutta vanhan täytyy. (Tampere) (KRA)
   Nuori mies on rahaa kaikki. (Ruovesi) (KRA)
   Nuori miäs naimaton, sukaton ja pairaton. (Hämeenlinna) (KRA)
   Nuori miäs saa olla risois, mutt ei paikatuis vaatteis. (Ruotsinpyhtää) (KRA)
   Nuorna oppia pitää, vaaditahan sitä vanhanakin. (Teuva) (KRA)
   Nuoruus ja hulluus, vanahuus ja pöllöys. (Oulu) (KRA)
   Nuuka omaas pitää, hullun eväs ensin syärään. (Loppi) (KRA)
   Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi) (KRA)
   Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti) (KRA)
   Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen) (KRA)
   Nuukuus on hyvä, vaan saituruus on suur paha. (Sysmä) (KRA)
   Nuukuus pitää alka tulitikuist. (Pietari) (KRA)
   Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA)
   Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi) (KRA)
   Näkijänä on vieras kylässä. (Leppävirta) (KRA)
   Näkkyy kaivolta kottiin, veräjältä pellon piähän. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Näkö, koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen) (KRA)
   Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo. (Eno) (KRA)
   Näkö on niinkun Jumala luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi) (KRA)
   Nälk o leevä särvin. (Eurajoki) (KRA)
   Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola) (KRA)
   Nälkä hallan veli, vilu vaivan kumppali. (Pomarkku) (KRA)
   Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki) (KRA)
   Nälkä köyhän ystävä on. (Kullaa) (KRA)
   Nälkä laiskaaki kiirehtää. (Vesanto) (KRA)
   Nälkä leivättömän, vilu turkittoman. (Hartola) (KRA)
   Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks. (Rautu) (KRA)
   Nälkä nylköö, kevät koloo, rapatauti rankasoo. (Suomussalmi) (KRA)
   Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula) (KRA)
   Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.) (KRA)
   Nälkä riiran taloon tua. (Loppi) (KRA)
   Nälkä ruuvan kokki. (Turtola) (KRA)
   Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto) (KRA)
   Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski) (KRA)
   Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee. (Jaakkima) (KRA)
   Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki) (KRA)
   Nälkähiist pierettää, ja syönettä röyhlyttää. (Nastola) (KRA)
   Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko) (KRA)
   Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA)
   Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero) (KRA)
   Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti) (KRA)
   Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala) (KRA)
   Nälkäiset koirat pahite haukkuvat. (Ylihärmä) (KRA)
   Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano) (KRA)
   Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi) (KRA)
   Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu) (KRA)
   Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti) (KRA)
   Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi) (KRA)
   Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen) (KRA)
   Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka) (KRA)
   Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi) (KRA)
   Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki) (KRA)
   Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi) (KRA)
   Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi) (KRA)
   Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi) (KRA)
   Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna) (KRA)
   Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi) (KRA)
   Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Nälässä menee kylänvälin vaan ei alasti. (Lahti) (KRA)
   Nännin lapselle suuhu annat, mieltä et anna. (Impilahti) (KRA)
   Näppylässä on paisee alaku. (Leppävirta) (KRA)
   Näsäviisas niistetään. (Koivisto) (KRA)
   Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku) (KRA)
   Nätti perna ensin syörään, nätti likka ensin nairaan. (Pusula) (KRA)
   Nätti pää on iso apu perssel. (Kaarina) (KRA)
   Näössä se on varsan väkevyys. (Nurmo) (KRA)

O[muuda]

   Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola) (PLK)
   Ohrantähkä käen kurkun tukkii. (Rantsila) (KRA)
   Oikea likka nailaan ilman kapioitakin. (Hollola) (KRA)
   Oikeus soon joka voittaa. (Lapua) (KRA)
   Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki) (KRA)
   Oja on pellon herra. (Mänttä) (KRA)
   Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi) (KRA)
   Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
   Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee) (KRA)
   Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko) (KRA)
   Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (PLK)
   Oli miten oli, mutta puuro illaks. (Kälviä) (KRA)
   Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla) (KRA)
   Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.) (KRA)
   Ollaan kun veljet siihen asti kun viina riittää ja sitten kun käärmeen pojat. (Valtimo) (KRA)
   Oltta jouluna juuvaa. (Säkkijärvi) (KRA)
   Oltta orasnenäl, mettä mehiläise jalal. (Sakkola) (KRA)
   Oluella onni hyvä, juodaan janotakkin; ei piijalla pahempi, naidaan kokemattakin. (Juuka) (KRA)
   Olut juora ja viina ryypätä. (Salo) (KRA)
   Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen) (KRA)
   Olutta on ohran lako. (Jaala) (KRA)
   Oma apu paras apu. (Hämeenlinna) (KRA)
   Oma huono on parempa kuin toisen hyvä. (Lohja) (KRA)
   Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA)
   Oma nenä lähiti. (Laihia) (KRA)
   Oma olka kantaa, mitä oma käsi tekee. (Tyrvää) (KRA)
   Oma on aena oma. (Kestilä) (KRA)
   Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki) (KRA)
   Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA)
   Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä) (KRA)
   Oma syy syntiin. (Sotkamo) (KRA)
   Oma syys, vainaa, mitäs kualit. (Hollola) (KRA)
   Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo) (KRA)
   Oma tupa, oma lupa. (Naantali) (KRA)
   Oma valta ahvenel, ottaa onkien jos se tahtua. (Padasjoki) (KRA)
   Oma venek ensin tervataan. (Eno) (KRA)
   Oma vika vaikia virkkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
   Oma vikapussi on takana, toisen eissä. (Kymi) (KRA)
   Oma väk on vieraa väärti. (Vesanto) (KRA)
   Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava) (KRA)
   Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi) (KRA)
   Omallasa on hyvä ajaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Omansa on orjan vaivat. (Uukuniemi) (KRA)
   Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna) (KRA)
   Omastaan pirukin huolen pitää. (Kivijärvi) (KRA)
   Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri) (KRA)
   Omenaha se sentää o hapankii omena. (Terijärvi) (KRA)
   Omhaisen armo ja pakkasen lämmin. (Rovaniemi) (KRA)
   Omillaan kun elää, ei tarvitse rikkaita rukkoostaa. (Hankasalmi) (KRA)
   Ominsa on hyvä elää. (Isojoki) (KRA)
   Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä) (KRA)
   Ommoosa tohtii antoo vaikka kelle. (Savonlinna) (KRA)
   On aikaa itkeäkin, jos joskus nauraakin. (KRA)
   On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi) (KRA)
   On aikaa ja evästä. (Joensuu) (KRA)
   On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava) (KRA)
   On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala) (KRA)
   On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA)
   On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi) (KRA)
   On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA)
   On katajassakin tervaa. (Inari) (KRA)
   On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä) (KRA)
   On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (PLK)
   On kum puusta pulonnuj ja vähä pölästynny. (Hollola) (PLK)
   On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA)
   On myrskylki myrsky. (Lavansaari) (KRA)
   On nimiä jos on vaariakin. (Lappajärvi) (KRA)
   On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta) (KRA)
   On onni niät välistä laiskallai. (Kangasniemi) (KRA)
   On se Herra hyvilläi, jaloillai Jumala. (Liperi) (KRA)
   On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi) (KRA)
   On seippäi, jost on vareksiki. (Salo) (KRA)
   On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri) (KVL)
   On suoloo Savon rokassa. (Nurmes) (KRA)
   Onha herroil huomennii. (Heinjoki) (KRA)
   Onha tätä aikaa ja toista Muolaast tulloo. (Valkjärvi) (KRA)
   Onhan niit miehii ja miesparkoi. (Anjala) (KRA)
   Onhan pahala penskoja. (Savonlinna) (KRA)
   Onhan pillu köyhälläkin. (Savitaipale) (KRA)
   Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala) (KRA)
   Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo) (KRA)
   Onkos se outoo, jos kesäll on poutoo. (Rantasalmi) (KRA)
   Onks harmi hyvvää, murhe makiaa? (Lappeenranta) (KRA)
   Onnee uutee tuppaa, lapselykkyy lattial! (Kivennapa) (KRA)
   Onneksi olkhon, poikalapsi tulkhon! (Pelkosenniemi) (KRA)
   Onnellaan mies elää. (Liperi) (KRA)
   Onnellaas miäs sotaa käy. (Loppi) (KRA)
   Onnellansa mies mettää käyy. (Ilmajoki) (KRA)
   Onnen tyttö ensimmäinen, kaikki kankaat kutoo, kaikki lapset liekuttaa. (Soanlahti) (KRA)
   Onnessa on ihmisen elämä. (Kuusamo) (KRA)
   Onneton valtakunta, jos on vaimonen keisari. (Lavia) (KRA)
   Onnettomuus ei tul yksin. (Lohja) (KRA)
   Onni antaa otuksen. (Kymi) (KRA)
   Onni ei purek eikä puskek, se potkasoo. (Eno) (KRA)
   Onni miehen eillä käöp, tavat tarpoo jälestä. (Pielavesi) (KRA)
   Onni miestä seuraa, kuratauti vasikkaa. (Helsinki) (KRA)
   Onni on miehen perämies. (Turtola) (KRA)
   Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi) (KRA)
   Onni se on joka pelaa eikä napit. (Tampere) (KRA)
   Onni se on joka rotii ja raha joka konteeraa. (Jalasjärvi) (KRA)
   Onni son ku linnu saa. (Ilmajoki) (KRA)
   Onni yksillä, kesä kaikilla. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Ool reit on Oulun reitti, roskareitti Raahen reitti. (Rovaniemi) (KRA)
   Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti) (KRA)
   Opettaa pyy poikaasa läp lehon lentämie. (Heinola) (KRA)
   Opi ite ensin, ennenkun muita opetat! (Vesanto) (KRA)
   Opikseen varsa rekii vetää. (Kitee) (KRA)
   Opiksihan ne ouvat pienet vahingot. (Viitasaari) (KRA)
   Opissa aika kuluu. (Parikkala) (KRA)
   Opissa on variksenpoika tuulessa. (Siilinjärvi) (KRA)
   Oppi hyvistä, pelko pahoista. (Loppi) (KRA)
   Oppi maksaa rahaa. (Laukaa) (KRA)
   Oppi on hyvä, mutta koetus on enämpi. (Ruija) (KRA)
   Oppi parempi kuin luulo. (Sotkamo) (KRA)
   Oppi tarttuu nuoreen narttuun. (Punkalaidun) (KRA)
   Oppia ei kauhalla ammenneta. (Tervo) (KRA)
   Oppija ikä kaikki. (Taipalsaari) (KRA)
   Oppineen työ on kallista. (Pielisjärvi) (KRA)
   Oppinnu oluven juop, vaan oppimatoin oksentaa. (Anjala) (KRA)
   Oraasta laihon alku. (Nokia) (KRA)
   Orava hyppee puusta puuhun, sana kulkoo suusta suuhu. (Maaninka) (KRA)
   Orava hyppää puust puuhun, haukko lentää suust suuhu. (Äyräpää) (KRA)
   Orimattilan onnettomat rämppäkellol lyöjät, pukin tappajat, muijav vahtajat, ohran siemenen syöjät. (Hollola) (PLK)
   Orja on orjan poikakii. (Savonlinna) (KRA)
   Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten henki. (Viipurin pit.) (KRA)
   Osa orjana pitää, osa orjan käskijänä. (Suistamo) (KRA)
   Osa pannaa makkoovalle, mutt ee kylän kääjälle. (Sumiainen) (KRA)
   Osa vähemmässäki. (Ruovesi) (KRA)
   Osa yksiil, kesä kaikiil, Jumala on jokahisel. (Inkeri, Koprina) (KRA)
   Osallaan mies elää, koira toisen kohtalolla. (Suomussalmi) (KRA)
   Osalleen syntyvä tulloo. (Sotkamo) (KRA)
   Osastaan ei pääse ylen ei ympäri. (Terijoki) (KRA)
   Osattomuutta miel paha, mut ei osan vähhyyttä. (Leppävirta) (KRA)
   Osinee mies merellä, lykkynee laineella. (Impilahti) (KRA)
   Ossas orvo itke, ei osas vähyt. (Kalanti) (KRA)
   Ossoo miel paha, ei osa vähhyyttä. (Juva) (KRA)
   Ota hiiri hännästä kiinni! (Simo) (KRA)
   Ota luu koiran kurkusta! (Savukoski) (KRA)
   Ota oppi ohtaas, neuvo nenänvartees! (Jyväskylä) (KRA)
   Ota oppi opikses, vaikka se tulis härjän perseestä! (Virrat) (KRA)
   Ota puukko tupestas ja akka vierestäs! (Sumiainen) (KRA)
   Ota siitä, mihin out heittännä! (Joensuu) (KRA)
   Ota silloin kuin tulee, anna männä kuin mänee! (Mikkeli) (KRA)
   Otetussa ei oo ottamista. (Liperi) (KRA)
   Otranelikko eli tattarkappa, niillä yhe verran kylyvää peltoo. (Maaninka) (KRA)
   Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. (Oulu) (KRA)
   Ottaja, antaja, kananpaskan kantaja. (Oulu) (KRA)
   Ottaja orottellee, antaja ajattellee. (Tammela) (KRA)
   Ottajan kädet ei väsy, vaan antajan väsyy. (Korpiselkä) (KRA)
   Ottamatoon on vanha piika. (Kauhava) (KRA)
   Ottasin orjan, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi) (KRA)
   Ottava otas kyl, mutt antajall on määrä. (Piikkiö) (KRA)
   Otturi, anturi, kissan paskan kanturi. (Rantsila) (KRA)
   Ou mies, kestä leikki! (Joroinen) (KRA)
   Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo. (Liperi) (KRA)
   Ovest oikia mies, ilkiö ikkunast. (Lavansaari) (KRA)
   Ovinaulassa vävyn hanskat. (Vimpeli) (KRA)

P[muuda]

   Pa akka asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA)
   Paan kualija, kaohan nuolija lintuva ei sua millonkaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi) (KRA)
   Paha ilma herratten ilma. (Naantali) (KRA)
   Paha miäs parratoin, paha pitkän parran kans. (Elimäki) (KRA)
   Paha o syyvä soamatonta, ajoa näkemätöntä. (Saarijärvi) (KRA)
   Paha on ollak pahan kansak, paha ilimannik pahatak. (Ilomantsi) (KRA)
   Paha on parjaajan kieli. (Laukaa) (KRA)
   Paha pahalla palakitaa. (Kangasniemi) (KRA)
   Paha pahalle sopii. (Luvia) (KRA)
   Paha pelottaa ja harmaa hirvittää. (Säkkijärvi) (KRA)
   Paha puu kasvaa oksaasa. (Joensuu) (KRA)
   Paha saaha vanhaa koiraa istumaan. (Evijärvi) (KRA)
   Paha sää solan estää, mut pahoi muijii ei estä mikään. (Elimäki) (KRA)
   Paha työ, pahemp palakka. (Juva) (KRA)
   Pahal pittää antaa puol paitaa, ko on oikei paha ni kokonainen. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA)
   Pahalla hyväntekiän palkka maksetaan. (Eurajoki) (KRA)
   Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi) (KRA)
   Pahasta miehestä saapi hyvän, ja hyvästä saapi pahan. (Joensuu) (KRA)
   Pahasta paljo puhutaan. (Vampula) (KRA)
   Paimen paras palkollinen. (Huittinen) (KRA)
   Paimen parka, perse märkä. (Jaakkima) (KRA)
   Paimen saa kiittää emäntää leivän edestä ja lehmää piimän edestä. (Eurajoki) (KRA)
   Paimen saa syärä joka mättähällä. (Ylihärmä) (KRA)
   Paimenell on kurjat päivät, vaikk on voita askis. (Laihia) (KRA)
   Paistappas akka toenennii silakka, kun on joulu. (Kuopio) (KRA)
   Pajas ja myllys pittää päivä mänettää. (Kivennapa) (KRA)
   Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki asiat. (Mouhijärvi) (KRA)
   Pajassa ja pappilassa asiat tiettään. (Ruovesi) (KRA)
   Pakarpuarist koht saa. (Kaarina) (KRA)
   Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki) (KRA)
   Pakkanen pahan tekee, mut tuulkulta lämmitteä. (Sysmä) (KRA)
   Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.) (KRA)
   Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA)
   Pakkanenki paukkuu kuolemasa eellä. (Reisjärvi) (KRA)
   Pakko ei oo muuhun ko kuolemaan. (Viipuri) (KRA)
   Pakko kissan lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki) (KRA)
   Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi) (KRA)
   Pakko työlle, vua ee ruualle. (Kiuruvesi) (KRA)
   Pakossaha se pappii pieröö. (Leppävirta) (KRA)
   Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä) (KRA)
   Pala lumikin ku hyvä viret o. (Perniö) (KRA)
   Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri) (KRA)
   Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee. (Kontiolahti) (KRA)
   Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA)
   Paljost on vara valitak. (Eno) (KRA)
   Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes) (KRA)
   Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi) (KRA)
   Papi säkisä on pohoja, mutta lukkarin säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto) (KRA)
   Papil ja paimenell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki) (KRA)
   Papin lapsista ei tuu ihimisiä, eikä myllärin lehemät menesty. (Kauhava) (KRA)
   Papin pussi on pohjaton, lukkarin laari lairaton. (Teisko) (KRA)
   Pappi ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi) (KRA)
   Pappi herroista parahin, veli muista vierahista. (Pieksämäki) (KRA)
   Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula) (KRA)
   Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea) (KRA)
   Pappia saa pieksemällä, mutta lukkarit täytyy Jumalan luua. (Inari) (KRA)
   Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä) (KRA)
   Pappila paras talo pitäjässä. (Längelmäki) (KRA)
   Paraat palat kokin kitaan. (Lavansaari) (KRA)
   Parasta lapsen suuhun. (Pieksämäki) (KRA)
   Pare jottan kutte mittä. (Perniö) (KRA)
   Pare katto kon kattu. (Rauma) (KRA)
   Pare paik kun palias. (Mynämäki) (KRA)
   Paree hiukka kun niukka. (Kuru) (KRA)
   Paree isän ohoraanen kun viaras rukihinen. (Isokyrö) (KRA)
   Paree kumartaa kuin kurottaa. (Tottijärvi) (KRA)
   Paree leski ja fläski kun poika ja silakka. (Härmä) (KRA)
   Paree on hiljanen hullu kun rikkiviisas. (Kiikka) (KRA)
   Paree on kerta pirusti kun aina nirusti. (Kiikka) (KRA)
   Paree on lippo kun onki. (Alavus) (KRA)
   Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja. (Ilmajoki) (KRA)
   Pareet on huria luonto kun pummuliset kesävaatteet. (Kurikka) (KRA)
   Paremmat on pahasekkin rasat kun aivan iliman. (Ilmajoki) (KRA)
   Paremp enemp ku vähemp. (Savitaipale) (KRA)
   Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi) (KRA)
   Paremp lepo kuin matkan teko. (Rääkkylä) (KRA)
   Paremp kirvee huava oravassa kui hauli huava niässä. (Joroinen) (KRA)
   Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna) (KRA)
   Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva) (KRA)
   Paremp oma huono kun toisen hyvä. (Viitasaari) (KRA)
   Paremp on oma vähä kuin toisen paljo. (Tervo) (KRA)
   Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen) (KRA)
   Paremp runsas ku naft. (Kisko) (KRA)
   Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen) (KRA)
   Parempi aamuaikai kuin iltamyöhäi. (Asikkala) (KRA)
   Parempi aikanen suurus kun koko päivän paastoaminen. (Vesilahti) (KRA)
   Parempi antaa kun ottaa. (Tyrvää) (KRA)
   Parempi armo kun kova tuomio. (Nurmes) (KRA)
   Parempi hyppynen hyvettä kuin nelikko oppia. (Siikainen) (KRA)
   Parempi hyvän miehen huorana kun huonon vaimona. (Pusula) (KRA)
   Parempi karttaa kun katua. (Iitti) (KRA)
   Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes) (KRA)
   Parempi kerran kuin ei koskaan. (Ylöjärvi) (KRA)
   Parempi kerrassaan kuolla kuin iän kaiken kitua. (Renko) (KRA)
   Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis. (Kemi) (KRA)
   Parempi kokema kun lukema. (Tuusniemi) (KRA)
   Parempi oma paksu piimä kun on vieraan ohut plutikka. (Pöytyä) (KRA)
   Parempi oman vaatteen lämmin kuin toisen työn lämmin. (Naantali) (KRA)
   Parempi omassa risassa kuin vieraan verassa. (Keitele) (KRA)
   Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio) (KRA)
   Parempi on emäntä talosa, vaikka lavittalla istus. (Rantsila) (KRA)
   Parempi on hyvä ero kuin paha yhtyys. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Parempi on hyvä päivä eessä kun takana. (Liminka) (KRA)
   Parempi on kualema kuin kivulloinen elämä. (Somerniemi) (KRA)
   Parempi on ojaa tukita kun koko jokea. (Huittinen) (KRA)
   Parempi on oma suu kun kontin suu. (Suomussalmi) (KRA)
   Parempi on paha puhe eillä ku jälellä. (Liperi) (KRA)
   Parempi paha valheena. (Pielisjärvi) (KRA)
   Parempi pala suussa ko haava päässä. (Tornio) (KRA)
   Parempi pata tulella kuin kattila kankahalla. (Savukoski) (KRA)
   Parempi pieni anti kun suuri lupaus. (Vihti) (KRA)
   Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi) (KRA)
   Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali) (KRA)
   Parempi yksi näkijä kuin kuusi kuulijaa. (Lappeenranta) (KRA)
   Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk. (Rauma) (KRA)
   Parittae on pahat asijat. (Sotkamo) (KRA)
   Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo) (KRA)
   Parrei hyvä sana ko yrmä anti. (Akaa) (KRA)
   Paska ahneen kooras. (Nakkila) (KRA)
   Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi) (KRA)
   Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono hevonen häntää. (Puolanka) (KRA)
   Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
   Paska lapsen patja. (Vimpeli) (KRA)
   Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa) (KRA)
   Paska on syöneen jälillä. (Nurmes) (KRA)
   Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
   Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
   Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka) (KRA)
   Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi) (KRA)
   Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila) (KRA)
   Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA)
   Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA)
   Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi) (KRA)
   Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi) (KRA)
   Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä) (KRA)
   Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi) (KRA)
   Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala) (KRA)
   Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä) (KRA)
   Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere) (KRA)
   Pata on uusi vanhanakin. (Kolari) (KRA)
   Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo) (KRA)
   Peleko on pahempi kun paukahros. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Penneist markak kootta. (Muurla) (KRA)
   Penni on markan pohja. (Laihia) (KRA)
   Penni on pennin velii. (Loppi) (KRA)
   Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia) (KRA)
   Penni on sadan alku. (Uusikaupunki) (KRA)
   Penni se penniin karttuu. (Muuruvesi) (KRA)
   Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku. (Tervo) (KRA)
   Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti) (KRA)
   Pennist raha räknätäh. (Elimäki) (KRA)
   Pennist se markka alkaa. (Jaala) (KRA)
   Pennistä raha kasvaa, pennistä katovaa. (Liperi) (KRA)
   Pennisä tuhanten alku. (Tammela) (KRA)
   Pere ei elä peukalol. (Joutseno) (KRA)
   Perintöraha ja pesän lämmin kestävät yhtä paljon. (Pöytyä) (KRA)
   Perjantaina eivät kävele kuin herrat ja huorat. (Parikkala) (KRA)
   Perjantaina laiskat virkoo, jutilaiskat lauantaina. (Tyrvää) (KRA)
   Pers ei usko velkua. (Hartola) (KRA)
   Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki) (KRA)
   Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna) (KRA)
   Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu) (KRA)
   Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki) (KRA)
   Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti) (KRA)
   Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi) (KRA)
   Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto) (KRA)
   Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee) (KRA)
   Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski) (KRA)
   Petoksella on jalat lyhyet. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Pettää paha valasa, syöp koera oksennoksesa. (Iisalmi) (KRA)
   Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano) (KRA)
   Petä peltosi, niin pelto pettää sinun. (Virrat) (KRA)
   Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari) (KRA)
   Pian hauskalta tavara loppuu. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu. (Viipurin pit.) (KRA)
   Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas) (KRA)
   Pian pikku virret on veisattu. (Laihia) (KRA)
   Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää) (KRA)
   Pianhan se on kävelty virsta viiteen mieheen. (Tyrvää) (KRA)
   Piaru on paskan kranni. (Isokyrö) (KRA)
   Pien mies kyrpänä, pien akka vittuna. (Ilomantsi) (KRA)
   Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki) (KRA)
   Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA)
   Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta) (KRA)
   Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari) (KRA)
   Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA)
   Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti) (KRA)
   Pihti pirttiin, kuhilas pellolle. (Korpilahti) (KRA)
   Piiat ja perunat ei kelpaa kun yhyren vuaren. (Isokyrö) (KRA)
   Piijan nauru ja kanan laulu ei tiejä hyveä. (Iisalmi) (KRA)
   Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan. (Orimattila) (KRA)
   Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä. (Iisalmi) (KRA)
   Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempääla) (KRA)
   Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi) (KRA)
   Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna) (KRA)
   Piika on kun eläin, renki piian luontokappales. (Uusikaarlepyy) (KRA)
   Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä) (KRA)
   Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä) (KRA)
   Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi) (KRA)
   Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti) (KRA)
   Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola) (KRA)
   Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
   Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko) (KRA)
   Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula) (KRA)
   Piispa kun ajaa pappilaan, niin lammas lyödään kattilaan. (Paltamo) (KRA)
   Pik, terva ja tärpät ko ei auta, ni ies on vaa hauta. (Kirvu) (KRA)
   Pikkarainen piijan pillu, kuin ei mahu, niin nuolaise. (Vesanto) (KRA)
   Pikkulasta unesta uneen, morsianta työstä työhön. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Pikkunen kiltti on, ko hyvänä pitää. (Huittinen) (KRA)
   Pikkupannullaki on korvat. (Himanka) (KRA)
   Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo) (KRA)
   Pilekka ei polta, maht ei lämmitä. (Leppävirta) (KRA)
   Pilkka köyhän ilosta, riemu vanhan kuolemasta. (Lieto) (KRA)
   Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi) (KRA)
   Pilkka särkee sääriluutkin. (Viljakkala) (KRA)
   Pilkka vaivasen pirost, nauru köyhän kuolemast. (Loppi) (KRA)
   Pimees on kaikki yhtä komeeta. (Ylistaro) (KRA)
   Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki) (KRA)
   Pimeällä on korvat ja laajalla silmät. (Kuusankoski) (KRA)
   Pimiäs pian kompastuu. (Karjalohja) (KRA)
   Pimiäss on kaik siat mustii. (Kivennapa) (KRA)
   Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula) (KRA)
   Pimmee pilvi pelottaa, valkee vallaa. (Inkeri, Kallivieri) (KRA)
   Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen) (KRA)
   Piru kum poraat, sano Lammil likka lastaan. (Hollola) (PLK)
   Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA)
   Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA)
   Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo) (KRA)
   Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi) (KRA)
   Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi) (KRA)
   Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi) (KRA)
   Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Sotkamo) (KRA)
   Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru) (KRA)
   Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
   Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä nenässä. (Hartola) (KRA)
   Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.) (KRA)
   Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero) (KRA)
   Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno) (KRA)
   Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi) (KRA)
   Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula) (KRA)
   Pirä arvo itselläsi, anna arvo toisellekin. (Uurainen) (KRA)
   Pisarata ei merta soudeta. (Vieremä) (KRA)
   Pisaroista meri alkaa, pennistä säästäminen. (Sortavala) (KRA)
   Pistämätöne leip, kirkotoine äm ja kastamatone laps ova yhre arvossi. (Vehmaa) (KRA)
   Pitk on mailman sivu. (Hattula) (KRA)
   Pitkä immeinen, ruuvan hukka, vuatteen vahinko. (Pielavesi) (KRA)
   Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula) (KRA)
   Pitkä on elävää kuolettaa. (Teisko) (KRA)
   Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen) (KRA)
   Pitkä yö kylässä on. (Hattula) (KRA)
   Pitkäs ilos itku tulou. (Salmi) (KRA)
   Pitkät hivukset, vähän mieltä. (Koivisto) (KRA)
   Pitkät työttömän päivät. (Hämeenlinna) (KRA)
   Pitkäveteisiä ovat herrain kiireet. (Rauma) (KRA)
   Pittää olla yrittävä luonto ja repäsevä meininki. (Rovaniemi) (KRA)
   Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä) (KRA)
   Piä pyhäs pyhänä, kyllä minä arkena avitan. (Maaninka) (KRA)
   Piänte rahai puutteessa o moni köyhtyny. (Lehtimäki) (KRA)
   Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta) (KRA)
   Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen) (KRA)
   Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle. (Vähäkyrö) (KRA)
   Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi) (KRA)
   Polttaen tavarastaan pääsee. (Ähtäri) (KRA)
   Porist tuut niin piru oot, Kokemäelt ni koko perkele.
   Porossa porsas kasvaa, mut läskinä lihat syyvään. (Kuusjärvi) (KRA)
   Porost rahakin maksetaan. (Yläne) (KRA)
   Porstuasta talon tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon vesi. (Oulu) (KRA)
   Portot poikia tekköö, hyvät vaimot tyttäriä. (Suistamo) (KRA)
   Poru pitkästä ilosta, pieru kauan naurannasta. (Tyrvää) (KRA)
   Porulla lapsi puolensa pitää. (Ruovesi) (KRA)
   Porullaan paha varis puolensa pitää. (Mänttä) (KRA)
   Pouaks pilvi pohjoisella, jääks jänkä merellä. (Kannus) (KRA)
   Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi) (KRA)
   Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen) (KRA)
   Pouta on paras heinämies. (Renko) (KRA)
   Pouta pilvien perästä. (Kemi) (KRA)
   Pouta puolet jättää, sade kaikki vie. (Loppi) (KRA)
   Poutaa pilvi pohjoisesa. (Rovaniemi) (KRA)
   Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi) (KRA)
   Poutia kuu kehii. (Lapväärti) (KRA)
   Poutiiks kuu kehhii, satteeks päivä säärii. (Ylämaa) (KRA)
   Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola) (KRA)
   Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula) (KRA)
   Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli) (KRA)
   Pouviks kuu kehhii, satteeks aurinko sappii. (Pihlajavesi) (KRA)
   Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki) (KRA)
   Pualhullust miäs paras on. (Pori) (KRA)
   Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KVL)
   Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA)
   Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki) (KRA)
   Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi) (KRA)
   Puhujen asiat selkenee. (Tammela) (KRA)
   Puhumata paras. (Kestilä) (KRA)
   Puhumaton hulluista viisain. (Turtola) (KRA)
   Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Kokkola) (KRA)
   Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (PLK)
   Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (SSSK)
   Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko) (KRA)
   Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (PLK)
   Punanen kauas loistaa, mut musta kaikki voittaa. (Soini) (KRA)
   Punapäiset ei pääse taivhaaseen. (Veteli) (KRA)
   Puolel suullahaan likkojen vaan pitää puhuman. (Artjärvi) (KRA)
   Puolet totta leekissä. (Iisalmi) (KRA)
   Puolhullust piika paras on, kon ei niin hullu ol et kaevoon menee. (Eura) (KRA)
   Puoli kuuta peipusta kesähän, västäräkistä ei vähäkään. (Karvia) (KRA)
   Puoli syltä kättä, toinen koiruutta. (Kaavi) (KRA)
   Pureva koira ei hauku. (Sumiainen) (KRA)
   Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola) (KRA)
   Purkapeski rahan hukka. (Kittilä) (KRA)
   Purtilostaanhan se porsas unta näköö. (Kuopio) (KRA)
   Pussi on jätkän passi. (Savukoski) (KRA)
   Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä) (KRA)
   Pussiinsa pappikin puhhuu. (Keuruu) (KRA)
   Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri) (KRA)
   Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla) (KRA)
   Pusu on persiin pesti. (Joensuu) (KRA)
   Puu iso, mutta kirveellä kaatuu. (Soini) (KRA)
   Puu laho, vuan oksa kova. (Tuusniemi) (KRA)
   Puu märkänöö, a oksa jiäp. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Puu puuta moittii, paha pahka molemissa. (Lehtimäki) (KRA)
   Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto) (KRA)
   Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö) (KRA)
   Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA)
   Puulla herrat kollojen asiat ajaa. (Teuva) (KRA)
   Puulla toinen toisen asiaa ajaa. (Kuorevesi) (KRA)
   Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa) (KRA)
   Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero) (KRA)
   Puuro miehen tiellä pitää, velli ojaan kaataa. (Evijärvi) (KRA)
   Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA)
   Puuro on hyvä ruoka, mutta paha pata pestä. (Tottijärvi) (KRA)
   Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Pyhä ja yö, hattu ja vyö ovat rengill ommaase. (Kivennapa) (KRA)
   Pyhän työ ei arkena avita. (Punkaharju) (KRA)
   Pyllistetään sitä puolukallekin. (Vieremä) (KRA)
   Pyrstö pyytäjälle, pää peränpitäjälle, keskimuru keittäjälle. (Enontekiö) (KRA)
   Pyry pakkasen peräst, paha ilma pakkasest. (Askola) (KRA)
   Pyy poikasens opettaa. (Hollola) (KRA)
   Pyy pyrähti, maa järähti, Jiesuksen syvän tärähti. (Kittilä) (KRA)
   Pyyt menee pyytäissä, kalat verkkoja kuivatessa. (Iisalmi) (KRA)
   Pässihän karsinastansa nai. (Rautalampi) (KRA)
   Pää pyytäjän palkka. (Jyväskylä) (KRA)
   Päälaella laeska täet. (Rautalampi) (KRA)
   Pääskynen päivän lämmittää. (Askola) (KRA)
   Pääst piikaa kattotaa, jalvoist poikaa. (Ulvila) (KRA)
   Pääst poikka ja kintuist flikka. (Nousiainen) (KRA)
   Päästä neittä kattotah, jaloist jaloo miästä. (Elimäki) (KRA)
   Päätä juttu kaipajaa. (Teuva) (KRA)

R[muuda]

   Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA)
   Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi) (KRA)
   Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii) (KRA)
   Raha kaikki rakentaa. (Paltamo) (KRA)
   Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA)
   Raha mielen muuttaa. (Kankaanpää) (KRA)
   Raha mielen muuttaa, tarvis kunnian pettää. (Kaavi) (KRA)
   Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura) (KRA)
   Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku) (KRA)
   Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (PLK)
   Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta) (KRA)
   Raha rikkaan kuluu, pää menee köyhän miehen. (Merikarvia) (KRA)
   Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola) (KRA)
   Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua) (KRA)
   Raha se on joka jyllää. (Lappee) (KRA)
   Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri) (KRA)
   Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä) (KRA)
   Raha se rintaa nostaa. (Kolari) (KRA)
   Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA)
   Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima) (KRA)
   Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia) (KRA)
   Rahal silmii ei ole. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki) (KRA)
   Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi) (KRA)
   Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali) (KRA)
   Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho) (KRA)
   Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. (Hausjärvi) (KRA)
   Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi) (KRA)
   Rahalla saa vaikka rupia perseeseensä. (Lehtimäki) (KRA)
   Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali) (KRA)
   Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro) (KRA)
   Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi) (KRA)
   Rahan puutteessa on moni köyhtynyt. (Sotkamo) (KRA)
   Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala) (KRA)
   Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri) (KRA)
   Rahariita rikkahiil, köyhiil kerräämisriita. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Rahasta pappikin tanssii. (Suistamo) (KRA)
   Rahasta se käyp, jos ruuna aitoo kuataa. (Saari) (KRA)
   Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA)
   Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi) (KRA)
   Rahattoman kauppa on kallis. (Soini) (KRA)
   Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka) (KRA)
   Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi) (KRA)
   Rakkaus ei ole mikään potaatti. (Laukaa) (KRA)
   Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi) (KRA)
   Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela) (KRA)
   Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola) (KRA)
   Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen) (KRA)
   Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki. (Hollola) (KRA)
   Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen) (KRA)
   Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki) (KRA)
   Rakkaus on sokea. (Lieto) (KRA)
   Rakkaus on sukkela tauti, siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen. (Sotkamo) (KRA)
   Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA)
   Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä. (Koski Hl.) (KRA)
   Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi) (KRA)
   Raukkauvessaa se hevonenkii potkii. (Parikkala) (KRA)
   Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä) (KRA)
   Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo) (KRA)
   Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi) (KRA)
   Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. (Hausjärvi) (KRA)
   Rasva on rikkoan rokas, kettu köyhä keitokses. (Räisälä) (KRA)
   Rasvainen on rauhan kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö) (KRA)
   Rehellisyys maan perii. (Renko) (KRA)
   Reissun kun teköö nin viisaampana palaa. (Sotkamo) (KRA)
   Reissus rähjäytyy. (Heinjoki) (KRA)
   Rekhen hyppää, niin hathun tuulee. (Rovaniemi) (KRA)
   Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi) (KRA)
   Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä) (KRA)
   Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki) (KRA)
   Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi) (KRA)
   Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi) (KRA)
   Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee) (KRA)
   Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus) (KRA)
   Revontulet tietävät pakkasta. (Humppila) (KRA)
   Riemu on rauhan tytär. (Uusikaupunki) (KRA)
   Rienten riihelle, rienten paskalle. (Lammi) (KRA)
   Rieskoo se on lapsen voima. (Tuusniemi) (KRA)
   Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa. (Kalajoki) (KRA)
   Riih, taikina talossa, siihen vielä lempo lehmän poijitti. (Mikkeli) (KRA)
   Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen) (KRA)
   Riihimies on herra. (Paavola) (KRA)
   Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa. (Perho) (KRA)
   Riistan kannolla ei rikastuta. (Pylkönmäki) (KRA)
   Riita riistalla tulloo, katteus kalaveellä. (Tuusniemi) (KRA)
   Riita rikkaat hävittää. (Tammela) (KRA)
   Riita riistasta tuloopi, kapina kalun vähästä. (Nilsiä) (KRA)
   Riita tuo näljän perheeseen. (Kolari) (KRA)
   Riitojaan mies kattuu, vaan ei sovinnoitaan. (Rautalampi) (KRA)
   Rikas ajaa, vara yllyttie. (Heinola) (KRA)
   Rikas ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta köyhä on aina nöyrä. (Soini) (KRA)
   Rikas ei tiijä köyhän neuvvoja. (Kangasniemi) (KRA)
   Rikas köyhtyy, rakas lauhtuu, mut koree on aina koree. (Asikkala) (KRA)
   Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo) (KRA)
   Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. (Pori) (KRA)
   Rikastua soap, voan ee rakastua. (Iisalmi) (KRA)
   Rikkaall on kaekkea, sill on velkoaki. (Sysmä) (KRA)
   Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia) (KRA)
   Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi) (KRA)
   Rikkaan on harmi, kun köyhäll on hyvä hevonen. (Antrea) (KRA)
   Rikkaan raha kuluu, köyhän piä mänöö. (Eno) (KRA)
   Rikkaan tuvas on korkeja kynnys. Jos köyhä yrtteä siitä yltte, ni soa tikun perseisiisä. (Sysmä) (KRA)
   Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi) (KRA)
   Rikkaat maata riitelöö, köyhät unta kiittelöö. (Lappee) (KRA)
   Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi) (KRA)
   Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta) (KRA)
   Rikkaita harmittaa, kun köyhän posket pullottaa. (Lapinlahti) (KRA)
   Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA)
   Ruis, mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran. (Nurmo) (KRA)
   Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta. (Iisalmi) (KRA)
   Ruisleipä tielä piteä. (Mäntyharju) (KRA)
   Rukhinen leipä ja ohraanen puuro, ne on parasta. (Ylihärmä) (KRA)
   Rukiinen emäntä on parempi kuin ohranen rouva. (Oulu) (KRA)
   Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. (Pielisjärvi) (KRA)
   Rukkiille rintamoata, kaura kasvaa korvessaki. (Kivijärvi) (KRA)
   Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa. (Karttula) (KRA)
   Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas. (Isokyrö) (KRA)
   Ruma on susi pärevalkeella. (Loppi) (KRA)
   Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella. (Kauhava) (KRA)
   Ruma työtä runtelee, kaunis varttaan karttaa. (Pihtipudas) (KRA)
   Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia. (Isokyrö) (KRA)
   Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori) (KRA)
   Rumaan ilmaan ei hyvä mies koiraansakaan laske, mutta paha mies lähettää eukkonsakin. (Uusikaupunki) (KRA)
   Rumat ne ryysyillä kommeilee. (Sodankylä) (KRA)
   Rumat ne vaatteillaan koreilee. (Hollola) (KRA)
   Rumathan ne kamppeilla korreiloo. (Sotkamo) (KRA)
   Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo. (Iisalmi) (KRA)
   Rupaturpa ruuvan syöpi, törkynaama työn tekkee. (Polvijärvi) (KRA)
   Rupi laiskan persseessee, rakko laiskan kätteen. (Säkylä) (KRA)
   Rupla ruvetessa, hevonvittu erotessa. (Korpiselkä) (KRA)
   Ruplan renki kahen vahinko. (Impilahti) (KRA)
   Rusthollarin renki ja ruununtalon isäntä. (Koski Hl.) (KRA)
   Rustoo se on lapsen luu. (Tervo) (KRA)
   Ruttoon rieska paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva) (KRA)
   Ruuhestaan sikaki unta näköö. (Alajärvi) (KRA)
   Ruumist hautta ja lasta ristil. Morssein päässe ite. (Maaria) (KRA)
   Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (PLK)
   Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA)
   Ryssä on ryssä, vaikka tuhkassa keittäis. (Kuhmo) (KRA)
   Ryssäll on leviät housut ja paksu leipä. (Kivennapa) (KRA)
   Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA)
   Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski) (KRA)
   Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä) (KRA)
   Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KVL)
   Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi) (KRA)
   Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale) (KRA)
   Ryyppää ryyppys ja pidä järkes. (Rauma) (KRA)
   Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen) (KRA)
   Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi) (KRA)
   Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)
   Räätäli on suden sukua, suutari karhun veljenpoika. (Lapinlahti) (KRA)
   Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko. (Lappajärvi) (KRA)
   Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu. (PLK)

S[muuda]

   Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.) (KRA)
   Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia lihalla. (Kuusankoski) (KRA)
   Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
   Sade viljan kasvattaa, pouta terän tekee. (Tammela) (KRA)
   Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki) (KRA)
   Saivaria täi munii. (Turtola) (KRA)
   Sakia on köyhän makiaa. (Jalasjärvi) (KRA)
   Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla. (Kiikka) (KRA)
   Sama se on suutarille, oli nahkat kenen tahansa. (Polvijärvi) (KRA)
   Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan. (Kuopio) (KRA)
   Sammakko ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki) (KRA)
   Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu) (KRA)
   Sana sanasta, kaks paraasta. (Kontiolahti) (KRA)
   Sanansa mies pitää. (Lahdenpohja) (KRA)
   Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli) (KRA)
   Sanoista mies tunnetaan. (Perniö) (KRA)
   Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (PLK)
   Sattuu se lusikka joskus suuhun sokkeellekin. (Eno) (KRA)
   Sattuu se rasva sokeinkii lusikka. (Suistamo) (KRA)
   Sauna köyhän apteeki. (Teuva) (KRA)
   Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.) (KRA)
   Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi) (KRA)
   Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks. (Vesilahti) (KRA)
   Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA)
   Saunassa on hyvä asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee) (KRA)
   Saunaton talo ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala) (KRA)
   Savolainen ei usko ennen kun koettaa. (Pielavesi) (KRA)
   Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi) (KRA)
   Savossa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa. (Kuopio) (KRA)
   Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea) (KRA)
   Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta) (KRA)
   Se ei oo mies, joka tekojaan kattuu. (Piippola) (KRA)
   Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki) (KRA)
   Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes) (KRA)
   Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti) (KRA)
   Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti) (KRA)
   Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala) (KRA)
   Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori) (KRA)
   Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi) (KRA)
   Se ku ensmätteks pussin panna, se viimätteks ulos oteta. (Halikko) (KRA)
   Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi) (KRA)
   Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio) (KRA)
   Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla) (KRA)
   Se linnun metästä kesyttää, joka vieraan lapsen luonaan pittää. (Joroinen) (KRA)
   Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa. (Iisalmi) (KRA)
   Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari) (KRA)
   Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka) (KRA)
   Se on autuas, kell on akan ruato laualla. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi) (KRA)
   Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin. (Korpilahti) (KRA)
   Se on eri asja, kun pane voit rasja. (Halikko) (KRA)
   Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä) (KRA)
   Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki) (KRA)
   Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta. (Nurmes) (KRA)
   Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi) (KRA)
   Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila) (KRA)
   Se on herra, joka ittensä hallittee. (Orimattila) (KRA)
   Se on hirviä nälkä, jos ei leiväl lähe. (Heinjoki) (KRA)
   Se on huitua, että sika lentää ja kärpänen märehtii. (Teisko) (KRA)
   Se on kaekki rasvoo mikä voesta löytyy. (Sotkamo) (KRA)
   Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (PLK)
   Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (PLK)
   Se on noloa, kun nurkassa neuvotaan. (Lavansaari) (KRA)
   Se on paha paik, kun saa suren häntään kii, ei voi pirättää eikä uskal helittää. (Yläne) (KRA)
   Se on pahemp pakanata, joka siemenensä syöp. (Joroinen) (KRA)
   Se on pakko Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi) (KRA)
   Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski) (KRA)
   Se onkin erikseen, kun akat tanssii. (Parikkala) (KRA)
   Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti) (KRA)
   Se suot siltaa, joka sanovan suun sammaltaa. (Pieksämäki) (KRA)
   Se toista uunista etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki) (KRA)
   Se vappuna maas, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi) (KRA)
   Se vet saunan lämmittää, kenen perse kupajaa. (Ilomantsi) (KRA)
   See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo) (KRA)
   Sehä ajjaa, jol o aesat. (Kangasniemi) (KRA)
   Sehän emäntä, joka isännän reijellä istu. (Juva) (KRA)
   Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola) (KRA)
   Sehää se isä, joka ilmottaa. (Nastola) (KRA)
   Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula) (KRA)
   Seipäällä toinen toisen asian ajaa. (Hyvinkää) (KRA)
   Seisova miehen kalu ei kato leipävartaaseen. (Vaasa) (KRA)
   Seisuo kum puujumala. (Hollola) (PLK)
   Seittemän on valehtelijan määrä. (Lavia) (KRA)
   Sekalaista on seurakunta. (Karttula) (KRA)
   Sekasin kun Kärkölän kupparin sarvet. (Hollola) (PLK)
   Seljäs se on tyhmän omatunto. (Nurmo) (KRA)
   Selkä seitsemän näkkyö vatsa vaivase takkie. (Rautu) (KRA)
   Sellaanen se nenä pitää olla, että saa kintahalla niistää. (Jurva) (KRA)
   Sellaasta se on mätisilakka leivätä, jotta janottaa se. (Ilmajoki) (KRA)
   Sellasta se on kesänen valssi ilman villapaitaa. (Kivennapa) (KRA)
   Sellasta soon mätisilakka, kun sitä harvoon saa, jotta prätää se. (Lapua) (KRA)
   Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri) (KRA)
   Selälläh on selvä kuu, kylelläh on kypäräkuu. (Elimäki) (KRA)
   Selässä on kuorma seistessäki, mielessä matka maatessai. (Juva) (KRA)
   Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere) (KRA)
   Semmonen on seppä kun tahko. (Sahalahti) (KRA)
   Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa) (KRA)
   Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä) (KRA)
   Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi) (KRA)
   Sen jälkeen ase kuin mieskin. (Isojoki) (KRA)
   Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa) (KRA)
   Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki) (KRA)
   Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti) (KRA)
   Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki) (KRA)
   Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.) (KRA)
   Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina) (KRA)
   Seppä ja sika on samanlaiset, kumpikin tekee vanhast uutta. (Espoo) (KRA)
   Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja koira suap haukkumalla ruuvvan. (Tuusniemi) (KRA)
   Seppä rauvan takuo, mut Jumala terän tekyö. (Savitaipale) (KRA)
   Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka) (KRA)
   Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä) (KRA)
   Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman. (Jaala) (KRA)
   Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki) (KRA)
   Seppä syöpi selevän leivän, van sepän akka selevän paskan. (Kuhmo) (KRA)
   Seppä takoo taloja myöten, miestä myöten melekuttaa. (Liperi) (KRA)
   Seppäs, pappis, paimenes piä suures kunnias! (Sysmä) (KRA)
   Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki) (KRA)
   Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen) (KRA)
   Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva) (KRA)
   Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki) (KRA)
   Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki) (KRA)
   Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki) (KRA)
   Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä) (KRA)
   Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi) (KRA)
   Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä - Ryysyranta (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
   Siian pää, sianpää; hauvin pää, halonpää; lahnan pää, lampaan pää. (Jaala) (KRA)
   Siemenistäns puu tunneta. (Turku) (KRA)
   Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola) (KRA)
   Siihen kaivoon se Herra vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan. (Kiuruvesi) (KRA)
   Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi) (KRA)
   Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy. (Hattula) (KRA)
   Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio) (KRA)
   Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii. (Karkku) (KRA)
   Siihen uskoo, kun näkee. (Oulu) (KRA)
   Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi. (Viipuri) (KRA)
   Siin mies, mis mainitaan. (Savitaipale) (KRA)
   Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki) (KRA)
   Siin on näkövä, miss on teköväe. (Iisalmi) (KRA)
   Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa) (KRA)
   Siinä astuja astuu, missä istuja istuu. (Kuusamo) (KRA)
   Siinä virsta, missä toloppa. (Vehmersalmi) (KRA)
   Siinähän se aeka männöö, missä ikäkin kulluu. (Leppävirta) (KRA)
   Siit ei oo miestä kuntohon, jost ei oo purjeen hoitohon. (Raahe) (KRA)
   Siit ei otas selviä ryssäm pappika. (Hollola) (PLK)
   Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla. (Terijoki) (KRA)
   Siit vasta kiitä naista, kun oot tynnöri suoloi sen kanssa yhes syönyt. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA)
   Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin. (Kauvatsa) (KRA)
   Siitä aatos, mistä puutos. (KRA)
   Siitä armo, mistä yrmy. (Jaala) (KRA)
   Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila) (KRA)
   Siitä yli, mistä aita matalin. (Alavus) (KRA)
   Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi) (KRA)
   Siivuo enstä oma nenäs, ennenkö tulet toisen turvalle! (Veteli) (KRA)
   Sika ja seppä saa vanhasta uuen. (Lauritsala) (KRA)
   Sika lihavast hyvä on, mut ei piika. (Loppi) (KRA)
   Sika meni Saksaan, sika tuli Saksasta, sika on aina sika. (Seinäjoki) (KRA)
   Sika on köyhän seästöpankki. (Sotkamo) (KRA)
   Sika tonkii kuanollas ja ihminen elää luonnollas. (Maaria) (KRA)
   Sikahan velaton on. (Koski Hl.) (KRA)
   Sikakin ruokkijansa tuntee. (Helsinki) (KRA)
   Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki) (KRA)
   Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko) (KRA)
   Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia) (KRA)
   Silakka miehen tiellä pitää. (Lavia) (KRA)
   Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula) (KRA)
   Silakkaa en syä enkä renkiä riiaa. (Hausjärvi) (KRA)
   Silimä herra, mieli kuningas. (Sotkamo) (KRA)
   Sillo siika kuttoo, kun on jäässä järve reunat. (Johannes) (KRA)
   Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini) (KRA)
   Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen) (KRA)
   Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki) (KRA)
   Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi) (KRA)
   Sillon on vieras ravittu, kun on tarittu. (Joensuu) (KRA)
   Silloon köyhänki on hyvä olla, ku on vatta täynnä. (Kuortane) (KRA)
   Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa. (Vehkalahti) (KRA)
   Siltä armo jolta hirmukii. (Kuopion pit.) (KRA)
   Siltähän se kuoloo hevonen, jolla on. (Joroinen) (KRA)
   Simmost se sitt on se köyhän kans, et juur ko pääse maat ni ajeta syämä. (Rymättylä) (KRA)
   Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki) (KRA)
   Sinne miel sittisennii, jonne paskakärpäsennii. (Maaninka) (KRA)
   Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala) (KRA)
   Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KVL)
   Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
   Sisu se on joka poijan villihtöö. (Ilomantsi) (KRA)
   Sisu se on kuin työn tekee, ei miehen voima eikä suuruus. (Nurmo) (KRA)
   Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki) (KRA)
   Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki) (KRA)
   Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli) (KRA)
   Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala) (KRA)
   Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki) (KRA)
   Sitä Elli mitä muutkin piiat. (Längelmäki) (KRA)
   Sitä enemmän sonta haisee, kun sitä pöyhii. (Tammela) (KRA)
   Sitä hepo syö mitä vetääkin. (Tyrvää) (KRA)
   Sitä Herra ruokkii, joka maata kuokkii. (Laukaa) (KRA)
   Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi) (KRA)
   Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko) (KRA)
   Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo) (KRA)
   Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri) (KRA)
   Sitä suussa, mitä sylämmessä. (Urjala) (KRA)
   Sitä viljaa saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski) (KRA)
   Sivellen hautaa syödään, katellen piikoja naidaan. (Loppi) (KRA)
   Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak. (Rautavaara) (KRA)
   Sokea on suolen silmä. (Askola) (KRA)
   Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo) (KRA)
   Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi) (KRA)
   Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi) (KRA)
   Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen) (KRA)
   Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki) (KRA)
   Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki) (KRA)
   Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava) (KRA)
   Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka) (KRA)
   Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari) (KRA)
   Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti) (KRA)
   Sonni hankkii, mutta pässi menee paikalla. (Viljakkala) (KRA)
   Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti) (KRA)
   Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä) (KRA)
   Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi) (KRA)
   Sonta on pellon herra, mutta oja on kuningas. (Lavia) (KRA)
   Sonta on pellon rasva. (Vieremä) (KRA)
   Sonta on talonpoian kultaa. (Ilmajoki) (KRA)
   Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes) (KRA)
   Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua) (KRA)
   Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki) (KRA)
   Sopu ravitsee, riita kalvaa. (Akaa) (KRA)
   Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa) (KRA)
   Sopu sijaa antaa. (Simo) (KRA)
   Sota jättää huoneet, tuli ei jätä niitäkään. (Liperi) (KRA)
   Sota on tähteetön vieras. (Tervola) (KRA)
   Sota sortaa, rauha rakentaa. (Noormarkku) (KRA)
   Sotamiehen akka on kuin kalamiehen koira. (Saarijärvi) (KRA)
   Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku) (KRA)
   Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. (Vehmaa) (KRA)
   Sotamies on parempi kuin huono herra. (Isojoki) (KRA)
   Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva) (KRA)
   Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa) (KRA)
   Soutajalta ei lopu vesi eikä työntekiältä työ. (Turku) (KRA)
   Suala maun antaa, suala maun ottaa. (Tammela) (KRA)
   Suapi sulhon surutta, miehen mielittä pahoitta. (Inkeri, Liissilä) (KRA)
   Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi) (KRA)
   Sukkuun hyvä tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun paha tulloo, sukua kaikki moititaan. (Tuusniemi) (KRA)
   Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto. (Pyhäselkä) (KRA)
   Suku lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi. (Sortavala) (KRA)
   Suku se pahin on. (Sodankylä) (KRA)
   Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo) (KRA)
   Sukua kylä kysyy, ei kodin korekeutta. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Sukua sisaren poika, tädin poika heimolainen. (Virolahti) (KRA)
   Sukua suku noutaa. (Kuopion pit.) (KRA)
   Sukuja myöten naija pitää. (Liperi) (KRA)
   Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio) (KRA)
   Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri) (KRA)
   Sukulaisuus ei auta asian kohalla. (Karttula) (KRA)
   Sukuunsa kasvaa suopetäjät. (Muuruvesi) (KRA)
   Sulhasen rikkaus juuvoan häis ja morsiammen terveys jiäp tiel. (Rautu) (KRA)
   Sulillaan sitä kokkoa ihteään ammutaan. (Sotkamo) (KRA)
   Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi. (Kaukola) (KRA)
   Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri) (KVL)
   Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi) (KRA)
   Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
   Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan. (Hyrynsalmi) (KRA)
   Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi) (KRA)
   Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. (Sysmä) (KRA)
   Suoja se on seipäänkin takana. (Juankoski) (KRA)
   Suoja suuresta lumesta, pakkanen pahasta ilmasta. (Eräjärvi) (KRA)
   Suojaa puna meressä, vettä pilvi luotehessa. (Sievi) (KRA)
   Suojaksi syksyinen tuuli, talven jatkoksi keväinen. (Heinola) (KRA)
   Suojan sumu iltasella. (Haapavesi) (KRA)
   Suola ei laske lamaan eikä käske kylään. (Suomussalmi) (KRA)
   Suola ei muotoo rikok. (Eno) (KRA)
   Suola ja sakea on köyhän makea. (Nastola) (KRA)
   Suola ja sakea on talonpojan makea. (Helsinki) (KRA)
   Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää. (Kemi) (KRA)
   Suola miehen sittoo. (Sotkamo) (KRA)
   Suola ruoan kunnia. (Varkaus) (KRA)
   Suola se on köyhän särvin. (Vieremä) (KRA)
   Suola soon, joka jalan maassa pittää. (Pello) (KRA)
   Suola vettä vinkaisevi. (Terijoki) (KRA)
   Suolanen, sakkea, köyhän makkea: vetelä lerkku, rikkaan herkku. (Saarijärvi) (KRA)
   Suolasta on hyvä nuolasta. (Lappajärvi) (KRA)
   Suoloja niin paljo ku sullaa, jauhoja niin paljo ku kostuu. (Suomussalmi) (KRA)
   Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen) (KRA)
   Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA)
   Suomalainen ei usko, kun se katsoo silmällä, vaan sen pitää koittaa kouralla. (Lemi) (KRA)
   Suomalainen sutta tappo, venäläinen verta lappo. (Rautu) (KRA)
   Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA)
   Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka. (Pälkjärvi) (KRA)
   Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro) (KRA)
   Suomessa syödään sika nahkoineen ja leipä kuorineen. (Ylivieska) (KRA)
   Suomi on köyhä maa, ei se laiskoja elätä. (Virrat) (KRA)
   Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen) (KRA)
   Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu. (Alajärvi) (KRA)
   Suora tiehä suuhun mänyö. (Savitaipale) (KRA)
   Suoraaha asiat pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa. (Kuolemajärvi) (KRA)
   Suorin tie paras. (Lieto) (KRA)
   Suosio leivän lisää. (Varkaus) (KRA)
   Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
   Surma luont o leipä pyyvettävä. (Kanneljärvi) (KRA)
   Surma on suuri silmin nähdä, kuolema käsin pidellä. (Kiikka) (KRA)
   Surma syömätä ellää, muan kumma makkoomata. (Rääkkylä) (KRA)
   Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä) (KRA)
   Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen) (KRA)
   Surmaksi täi sukassa, kipiäksi kirppu peässä. (Kuhmo) (KRA)
   Surman luotahan se leipä makeaa on. (Lieto) (KRA)
   Surua suuret hiukset, harmia harmaat karvat. (Koski Hl.) (KRA)
   Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten. (Joroinen) (KRA)
   Surutont on toisen kenkil tansata. (Uskela) (KRA)
   Suu ei kulu suudellessa, käsi kättä annettaissa. (Orimattila) (KRA)
   Suu hyvän tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi) (KRA)
   Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee) (KRA)
   Suu on lapsen aitta. (Kuusankoski) (KRA)
   Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö) (KRA)
   Suu on viisas pimeessäkin. (Hämeenlinna) (KRA)
   Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki) (KRA)
   Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki) (KRA)
   Suu se on ku ravintos tarvitte, nenä saa hajustakin. (Mynämäki) (KRA)
   Suu säkkiä myöten. (Ahlainen) (KRA)
   Suulaus trengin työn kaunistaa. (Kokemäki) (KRA)
   Suulava hyvä, kielevä paremp, van vaitollu kaikki voittaa. (Orimattila) (KRA)
   Suun anto on persehen pesti. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA)
   Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen) (KRA)
   Suus särje sydän! (Rauma) (KRA)
   Suus tyhmä syräne o. (Muurla) (KRA)
   Suussa ompi köyhän aitta. (Virolahti) (KRA)
   Suusta lehmäkin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö) (KRA)
   Suusta syöneen näkee, silmistä pahantekijän. (Alatornio) (KRA)
   Suusta syöneen tuntee. (Mikkeli) (KRA)
   Suusta täys on köyhän aitta. (Savonranta) (KRA)
   Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti) (KRA)
   Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää. (Töysä) (KRA)
   Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna) (KRA)
   Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi) (KRA)
   Suutari akall eij oo kenkii, nikkari akall eij oo sänkyy, sepä akal eij oo veistä. (Joutseno) (KRA)
   Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali ämmäin kankaspakat. (Somerniemi) (KRA)
   Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi) (KRA)
   Suutari on suren sukua ja kräätäri karhun velienpoika. (Kauhajoki) (KRA)
   Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu. (Rauma) (KRA)
   Suutari pysyköön lestissään. (Tammela) (KRA)
   Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti) (KRA)
   Suutarikkii on suur herra, jos ei seppää oo saapuvilla. (Koivisto) (KRA)
   Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen) (KRA)
   Suutarin akka ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus) (KRA)
   Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa) (KRA)
   Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven mies, se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä) (KRA)
   Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA)
   Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi) (KRA)
   Suuttuu se suunnannii mies, kun päiväkaavet härnätään. (Pielavesi) (KRA)
   Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi) (KRA)
   Suvus on susiakin. (Äänekoski) (KRA)
   Suvussa on susiakin, leisiossa lempojakin. (Tervo) (KRA)
   Suvussa on susijai, perikunnassa petojai. (Alajärvi) (KRA)
   Syy on pahaa peljätä. (Savukoski) (KRA)
   Syy soon, että hyä maksaa. (Pello) (KRA)
   Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila) (KRA)
   Syämine on kaike raskemp tyä herroil. (Muurla) (KRA)
   Syärä pitää, ei palkoolla kostu. (Isokyrö) (KRA)
   Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat) (KRA)
   Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi) (KRA)
   Syömine käyp syömise piäl, mut lyömine ei käy lyömise pääl. (Kirvu) (KRA)
   Syöminen suamisessa, elämä kylän varassa. (Sotkamo) (KRA)
   Syömäköyhee ei auta Jumalakkaa. (Pyhäselkä) (KRA)
   Syämäköyhä on pahempi kun juomaköyhä. (Paavola) (KRA)
   Syärä pitää, ei palkoolla kostu. (Isokyrö) (KRA)
   Syömällä pienet taudit menevät. (SSSK)
   Syömärauha on herrossakin ja paskarauha pappilassa. (Jämsä) (KRA)
   Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi) (KRA)
   Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi) (KRA)
   Syötä paha, juota paha ja vie paha paskalle. (Mouhijärvi) (KRA)
   Sären sappi rinnassa, varsan väk sieramissa. (Rautalampi) (KRA)
   Särin suu, salaka vatsa, lammin ahvene ajatus. (Liperi) (KRA)
   Särki kurun alkaa, särki kurun lopettaa. (Hamina) (KRA)
   Särkikala ja ruojussaapas, ne miehen köyhänä pitää. (Kankaanpää) (KRA)
   Särvin vuas kun Kärköläm miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna. (Hollola) (PLK)
   Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen) (KRA)

T[muuda]

   Taetto se ennen Herra sen puun latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA)
   Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali) (KRA)
   Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä) (KRA)
   Taikina täytes tahtoo. (Nummi) (KRA)
   Taikinan valta talossa. (Sumiainen) (KRA)
   Takaa mies ja maksa velka! (Viljakkala) (KRA)
   Talavella oisi paras olla rikkaan kissana, saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes) (KRA)
   Talavi evvääsä tarvihtoo. (Sotkamo) (KRA)
   Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka) (KRA)
   Talavi on vanahalle vaivaks, kesä iloks kuin taivas. (Karttula) (KRA)
   Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi) (KRA)
   Talo tietää tauksese, vieras ei tiijä ko euksese. (Rautjärvi) (KRA)
   Talon etu tarkka vaimo. (Rautalampi) (KRA)
   Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola) (KRA)
   Talonpoika ei usko ennenku koittaa. (Kemi) (KRA)
   Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu) (KRA)
   Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen) (KRA)
   Talonpojilla kekri, herrain joulu. (Hyrynsalmi) (KRA)
   Taloon työtä sekin on kun hyräälöö. (Ilmajoki) (KRA)
   Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara. (Himanka) (KRA)
   Talosta naeja pittää vaekka paementyttö. (Sotkamo) (KRA)
   Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia) (KRA)
   Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä) (KRA)
   Tapaturma se on miehen surma. (Kiiminki) (KRA)
   Tapaturma taitaval, vahinko viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes. (Nummi) (KRA)
   Tapaturma tule taitavalki, piikal niinku ihmiselki. (Raisio) (KRA)
   Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä) (KRA)
   Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen) (KRA)
   Tarkan olla saa muttei vaivaasen. (Ilmajoki) (KRA)
   Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä) (KRA)
   Tarkka saa olla muttei nulju. (Isokyrö) (KRA)
   Tarkka takaansa löytää. (Jaakkima) (KRA)
   Tarkka talosa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie persettään. (Tervo) (KRA)
   Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää. (Tuusniemi) (KRA)
   Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää. (Kuopio) (KRA)
   Tarkkuus köyhyttää ja tarkkuus rikastuttaa. (Vimpeli) (KRA)
   Tarkkuus taloksi saattaa, vaan ei tyhmän tarkkuus. (Kärsämäki) (KRA)
   Tasan eväät matkalla, tasan naiset talkoossa. (Rautalampi) (KRA)
   Tasan eväät matkassa. (Teisko) (KRA)
   Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku) (KRA)
   Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala) (KRA)
   Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi) (KRA)
   Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki) (KRA)
   Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi) (KRA)
   Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä) (KRA)
   Tauvist ei peäse muute ko potemal. (Joutseno) (KRA)
   Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti) (KRA)
   Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko) (KRA)
   Tavaran kanssa on hyvä hävitä. (Sonkajärvi) (KRA)
   Tehhään akoelle kiusoo, paskataan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA)
   Tehyks tulloo hittaan työt, laiskan jää tekemättä. (Suonenjoki) (KRA)
   Tekemällä torpasta talo tulee. (Eura) (KRA)
   Tekemätön pelto ei kasva. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi) (KRA)
   Terva ee petä koskaan. (Kiuruvesi) (KRA)
   Terva on lahon kranni. (Kauhajoki) (KRA)
   Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku) (KRA)
   Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki) (KRA)
   Terva tekke upseriks. (Kisko) (KRA)
   Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki) (KRA)
   Terva, viina ja sauna jos ei auta, niin perii hauta. (Joensuu) (KRA)
   Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi) (KRA)
   Tervaamaton reki ja kirkkoonottamaton ämmä ovat yhtäläiset. (Tyrvää) (KRA)
   Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi) (KRA)
   Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli) (KRA)
   Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä) (KRA)
   Terveys on kultuakii kalliimp. (Rautu) (KRA)
   Terä veitsen, järki miehen kunnia. (Tampere) (KRA)
   Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila) (KRA)
   Tiellä herrat riihellä. (Kurikka) (KRA)
   Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari) (KRA)
   Tietää se matkamies eväistään huolen pitää. (Kuusamo) (KRA)
   Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi) (KRA)
   Tiä auki taivasta myäri. (Jurva) (KRA)
   Tiä etee ja käppi kätee! (Askola) (KRA)
   Toinen naiminen on ku lämmitetty perunasoppa. (Somero) (KRA)
   Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä) (KRA)
   Toinen tupa, toinen tapa. (Juuka) (KRA)
   Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro) (KRA)
   Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko) (KRA)
   Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (PLK)
   Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä) (KRA)
   Toista neuvoissa sitä itekki oppii. (Nurmes) (KRA)
   Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo) (KRA)
   Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa) (KRA)
   Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi) (KRA)
   Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki) (KRA)
   Torpparin trenk ja leppänen kank. (Perniö) (KRA)
   Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki) (KRA)
   Totta jumalaut kum meillä ens kerrar ruumis on niin isämeilän osataan, sano Kärköläm pojat kun isä kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär rukoust. (Hollola) (PLK)
   Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi) (KRA)
   Tulee mies matkastas, muttei tulekka haurastas. (Salo) (KRA)
   Tulee se hiiri väliin nukkuvankin kissan suuhun. (Jääski) (KRA)
   Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (PLK)
   Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi) (KRA)
   Tuloo rasva kerran köyhänki lusikkaan. (Nurmes) (KRA)
   Tulovata voi vastustoo, mutta mänövätä ei voi estee. (Viitasaari) (KRA)
   Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
   Tuntoo se makkeen köyhännii suu. (Pielavesi) (KRA)
   Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa) (KRA)
   Tupa on tehty miesten tulla, sauna akkojen asuva. (Hirvensalmi) (KRA)
   Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi) (KRA)
   Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi) (KRA)
   Turha ei maksat Turussakaam mitiä. (Hollola) (PLK)
   Turha on pullikoija hallitusta vastaan. (Ilomantsi) (KRA)
   Tuuppii ja lykkii kun Nastolam mies maitovellin kuorta. (Hollola) (PLK)
   Tuvas köyhä velan antaa, porstuvas pois ottaa. (Heinola) (KRA)
   Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
   Tylysyy terävää, kun sitä paljo käytetään. (Nurmes) (KRA)
   Tyyneen se nussii, ku rahat maksaa. (Somero) (KRA)
   Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä) (KRA)
   Täe saevareen paskantaa. (Laukaa) (KRA)
   Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
   Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki) (KRA)
   Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes ) (KRA)
   Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki) (KRA)
   Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta) (KRA)
   Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula) (KRA)
   Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi) (KRA)
   Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvia, tupakkaa. (Pauli Hanhiniemi)
   Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KVL)

U[muuda]

   Ui kiven kans kilpaa. (Hollola) (PLK)
   Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara) (KRA)
   Unet männööt öitä möite, kylän ämmät teitä möite. (Säkkijärvi) (KRA)
   Uni vaivat huojentaa. (Inari) (KRA)
   Usko se on joka auttaa. (Vilppula) (KRA)
   Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu) (KRA)
   Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi) (KRA)
   Utu ilmoin välil. (Lavansaari) (KRA)
   Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu) (KRA)
   Uunista liha parasta. (Punkalaidun) (KRA)
   Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere) (KRA)
   Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA)

V[muuda]

   Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali) (KRA)
   Vaikka olokoon tupa kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi) (KRA)
   Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
   Vaimon järki on lyhyt ja leveä. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
   Valta menee päähän. (Askola) (KRA)
   Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi) (KRA)
   Vanaha suola ei janotak. (Liperi) (KRA)
   Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi) (KRA)
   Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä hammas. (Nurmes) (KRA)
   Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi) (KRA)
   Vanha minkä ruataa, sen antaa ko Jumala, a minkä syöp, se mänöö ko mustaa metsää. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Vanha sauna, hyvä löyly. (Varkaus) (KRA)
   Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta) (KRA)
   Vannomati parast on. (Lohja) (KRA)
   Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen) (KRA)
   Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi) (KRA)
   Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki) (KRA)
   Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos) (KRA)
   Vareksesta ei ole suven merkkiä. (Sodankylä) (KRA)
   Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta) (KRA)
   Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi) (KRA)
   Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku) (KRA)
   Varikses sanovat ja korppi olikin, silmän nokkas ja lensi pois. (Lapinlahti) (KRA)
   Variksil ruoka räystääl kannetaa. (Terijoki) (KRA)
   Varis ei oo lintu eikä tamma hevone. (Kivennapa) (KRA)
   Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti) (KRA)
   Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä. (Tohmajärvi) (KRA)
   Varis saretta huutaa. (Nokia) (KRA)
   Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä) (KRA)
   Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki) (KRA)
   Varjele ittes, kun tulee pettu syötäväksi ja vittu särpimeks. (Pirkkala) (KRA)
   Varrain varis suvvee laulaa, ehtool pakana pakkasta. (Kivennapa) (KRA)
   Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja) (KRA)
   Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti) (KRA)
   Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (Naantali) (KRA)
   Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa) (KRA)
   Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA)
   Veli on veleka ottaisa, mutta veljen poika maksaisa. (Rovaniemi) (KRA)
   Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä) (KRA)
   Veljestähhän paha vierasmiehen ottaa. (Artjärvi) (KRA)
   Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku) (KRA)
   Veres vittu on kyrvän herkku. (Sievi) (KRA)
   Verttases viäres vareski istuu. (Rauma) (KRA)
   Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat. (Kalevala)
   Vie se halla huuleltakin. (Lappee) (KRA)
   Vie viisautes Viipuriin, saat puntin paskaa!(Ilomantsi) (KRA)
   Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki) (KRA)
   Vielä se Herra helepon antaa. (Sotkamo) (KRA)
   Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen) (KRA)
   Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu) (KRA)
   Vieras pittää syöttää tai saattaa. (Inkeri, Toksova) (KRA)
   Vieras soip, ei helise. (Jäppilä) (KRA)
   Vieras vaivainen kylässä, autuas omassa koissa. (Harlu) (KRA)
   Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi) (KRA)
   Vieras vittu, kyrvän herkku. (Kiuruvesi) (KRA)
   Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa) (KRA)
   Vierasta vuohikin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
   Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä) (KRA)
   Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
   Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki) (KRA)
   Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi) (KRA)
   Viimene pala makkein. (Savonlinna) (KRA)
   Viimätteks parhaat porsaat syntyvä. (Rauma) (KRA)
   Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA)
   Viina mielen vivoittaa ja olut antaa voimaa. (Kivennapa) (KRA)
   Viina on parran sontaa. (Renko) (KRA)
   Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu) (KRA)
   Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro) (KRA)
   Viina se vanhala voimaa lissää, penikkain ei tarvitte neuvua issää. (Rovaniemi) (KRA)
   Viina se viis tekee. (Liperi) (KRA)
   Viina tekee hulluksi. (Halikko) (KRA)
   Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio) (KRA)
   Viina viep miele miehe piästä. (Puumala) (KRA)
   Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö) (KRA)
   Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku) (KRA)
   Viinaa saa juora, muttei järkees. (Lohja) (KRA)
   Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen) (KRA)
   Viinankeittäjä, viinankauppias ja kortinlyöjä, ne ei rikastu koskaan. (Rovaniemi) (KRA)
   Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi) (KRA)
   Viipyen erät paremmat. (Rautalampi) (KRA)
   Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala) (KRA)
   Virja vanhin saapi laiskat lapset. (Rovaniemi) (KRA)
   Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
   Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia) (KRA)
   Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä) (KRA)
   Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää) (KRA)
   Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula) (KRA)
   Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä) (KRA)
   Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio) (KRA)
   Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero) (KRA)
   Voi köyhä elää muttei voi kuolla. (Loimaa) (KRA)
   Voi on kolmaasti vuares hulluna, sill oon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA)
   Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KVL)
   Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi) (KRA)
   Voi tätä elämää, kun on kaksi emäntää. (Halikko) (KRA)
   Voiellen nahka parempi. (Salla) (KRA)
   Vot, vot, vot, sanoi Sysmän tyttö kun vitun kautta pieri. (Hollola) (PLK)
   Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki) (KRA)
   Vähän se jänis toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola) (KRA)
   Vähäst se vääristyy, josta kalupuu kasuu. (Kärkölä) (KRA)
   Vähät miehen mustuuesta, kun on muuten mieltä pääsä. (Rovaniemi) (KRA)

Y[muuda]

   Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko) (KRA)
   Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola) (KRA)
   Yhen naulan päälle ovat lyömässä kaikki. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA)
   Yhen talon koira ellää, kahen kuolee. (Rovaniemi) (KRA)
   Yhren kerran vietellään luulla, mutt ei toisest lihallaka. (Pusula) (KRA)
   Yhtenä mies eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva) (KRA)
   Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi) (KRA)
   Yhtä vesi veneen molemmin puolin. (Lappajärvi) (KRA)
   Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi) (KRA)
   Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia) (KRA)
   Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki) (KRA)
   Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki) (KRA)
   Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö) (KRA)
   Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
   Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA)
   Yks suu kullai. (Lemi) (KRA)
   Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki) (KRA)
   Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA)
   Yks älli ämmän päässä. (Siuntio) (KRA)
   Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki) (KRA)
   Yksi kuolema Herralle velkaa, kuoli koska kuoli. (Ylihärmä) (KRA)
   Yksi mies ei sotaa tee. (Oulu) (KRA)
   Yksi viimmeksi jää. (Kestilä) (KRA)
   Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö) (KRA)
   Ylenanti syntiä on. (Suistamo) (KRA)
   Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi) (KRA)
   Ylhääll on leipä toisen parvel. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
   Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri) (KRA)
   Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi) (KRA)
   Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti) (KRA)
   Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee. (Hartola) (KRA)
   Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (PLK)
   Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi) (KRA)
   Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.) (KRA)
   Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki) (KRA)
   Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä) (KRA)
   Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi) (KRA)
   Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka) (KRA)
   Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta) (KRA)
   Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes) (KRA)
   Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA)
   Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori) (KRA)
   Yrittää täytyy, ei muuten käy akka silkis ja lapset kansakouluu. (Piikkiö) (KRA)
   Yritys miestä maksaa. (Anjala) (KRA)
   Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi) (KRA)
   Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi) (KRA)
   Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu) (KRA)
   Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna) (KRA)
   Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara) (KRA)
   Yskä vanhan elättää. (Viljakkala) (KRA)
   Yskässä on hyvä rykiä. (Viitasaari) (KRA)
   Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä) (KRA)
   Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki) (KRA)
   Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA)
   Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju) (KRA)
   Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko) (KRA)
   Yöll on kaik sijat mustii. (Inkeri, Tyrö) (KRA)

Ä[muuda]

   Ähkäin rikas pieröö. (Joroinen) (KRA)
   Ähtäriläinen mennee saunaan ja pannee vihan lihan välliin. (Ähtäri) (KVL)
   Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
   Älkää nauraa vierasta kauraa, katsokaa poikaparat omat sarat! (Inkeri, Tyrö) (KRA)
   Ällä ennen hyppä cuin oja tule. (WST)
   Ällä ennen lennä cuins siivet saat. (WST)
   Ällä ennen nuole cuin tipahta. (WST)
   Ällä kerjäjän powen muruja etsi. (WST)
   Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST)
   Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala) (KRA)
   Äly soon, jolla asuthan. (Laihia) (KRA)
   Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet! (Pori) (KRA)
   Älä ennen kätkyttä tee kuin lapsen saat! (Inkeri, Soikkola) (KRA)
   Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö! (Enontekiö) (KRA)
   Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän! (Ilmajoki) (KRA)
   Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks! (Orimattila) (KRA)
   Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa) (KRA)
   Älä luule luikkia leiväksi äläkä pässin päätä paistiksi! (Isojoki) (KRA)
   Älä luule lukkari, että papiks pääset! (Tampere) (KRA)
   Älä luule lukkari, että pappi laulaa! (Savitaipale) (KRA)
   Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa! (Siikainen) (KRA)
   Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen! (Iitti) (KRA)
   Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma) (KRA)
   Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset! (Lappajärvi) (KRA)
   Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää! (Kurikka) (KRA)
   Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri) (KVL)
   Älä nualase, ennenkun tipahtaa! (Jokioinen) (KRA)
   Älä nuale ennenkö nokahtaa! (Ylistaro) (KRA)
   Älä pilkkaa: pilkka mennee ommaan nilkkaan, särkee sääriluunkin. (Maaria) (KRA)
   Älä solvaa, puhu selvää, vaikkei tulis ko sana päiväs! (Merikarvia) (KRA)
   Älä sure Naantalin köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on! (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
   Älä tee syytä syyttömälle tai vikaa viattomalle! (Kalevala)
   Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet! (Maaria) (KRA)
   Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee! (Veteli) (KRA)
   Älä ärrytä karhua karjavittal! (Hollola) (KRA)
   Äläs lählel Lahlel likka, sano Hollolam poika. (PLK)
   Ämmällinen renki ja poijillinen kissa on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala) (KRA)
   Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja leskimorsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia) (KRA)
   Ämmän järki ja kutun voi. (Säkylä) (KRA)
   Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi) (KRA)
   Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä. (WST)
   Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva) (KRA)
   Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki) (KRA)
   Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi) (KRA)
   Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny pahaa, ni ne meinaa kumminki tehrä. (Espoo) (KRA)
   Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti) (KRA)
   Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä) (KRA)
   Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki) (KRA)
   Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes) (KRA)
   Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KVL)
   Äyri ämmällä rahaa eikä senkään tilaa. (Loppi) (KRA)
   Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.) (KRA)
   Äyrissä tuhannen alku. (Naantali) (KRA)
   Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne) (KRA)
   Äänettä hullukin viisas. (Pori) (KRA)
   Ääni ei pelota, voimaa sitä olla pitää. (Haapavesi) (KRA)
   Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki) (KRA)

Ö[muuda]

   Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo. (Sotkamo) (KRA)

Lähteet[muuda]

   (KRA = Kansanrunousarkisto)
   (KVL = Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X)
   (PLK = Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983)
   (SSSK = Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989)
   (WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987, näköispainos Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemasta sananlaskukokoelmasta)